Kummasta tulee parempi mieli, lahjan antamisesta vai saamisesta? Suomalaiset ovat hyviä lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi, mutta siihen pitää kannustaa. Ei kepillä vaan porkkanalla.

Vaalien alla verokattila porisee kiivaimmillaan, mutta valmista soppaa saadaan maistaa vasta kesemmällä. Odotellessa voidaan listata muutama näkökulma kolmannen sektorin näkökulmasta.

Julkisen kassan huvetessa Suomessakin on aika ruveta kannustamaan ihmisiä lahjoittamaan varojaan vapaaehtoisesti yhteiseksi hyväksi. Kansa ei ole innostunut antamaan jo raskaasti tuloverotettuja rahojaan julkisen talouden pohjattomaan kassaan, vaan tulevaisuutta pitää voida rakentaa myös henkilökohtaisin valinnoin. Verotuksesta voisi löytyä ratkaisu tähänkin, mutta ei kepillä vaan porkkanalla.

Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi kyllä varaa lahjoittaa muuallekin kuin joulukirkon kolehtiin, mutta lahjoittamiseen pitää motivoida. Suomi on yksi maailman harvoista maista, joissa yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtyjä lahjoituksia ei hyväksytä vähennyskelpoisina yksityishenkilön verotuksessa. Toisin on yritysten laita, jotka saavat lahjoituksistaan vähennykset verotuksessa.

Yhteiseksi hyväksi toimivien suomalaissäätiöiden varallisuus karttui aiemmin pääsääntöisesti yksityishenkilöiden lahjoituksista. Useiden säätiöiden taustalla on pienituloisia, jotka ovat halunneet lahjoittaa vähästään. ”Hyvän asian puolesta” säätiöille ovat kukkaronnyörejään hellittäneet menneiden ja nykypolven suomalaiset, jotka ovat uskoneet sivistyneen, omaa napaa avaramman yhteiskunnan siunauksellisuuteen. Lastensairaalahanke ja yliopistojen pääomakeräykset osoittavat, että kansalla on nykyäänkin halua ja varaa lahjoittaa yhteiseksi hyväksi, mutta sitä pitää tukea!

Juuri tiede, taide ja kulttuuri inspiroivat ihmisiä – myös tekemään lahjoituksia. Yleishyödyllisen toiminnan ja palveluiden rahoittamiselle mesenointi voisi olla ratkaisu. Monissa maissa on onnistuttu kasvattamaan yksityishenkilöiden lahjoituksia yleishyödyllisille yhteisöille verohelpotuksin sekä keventämällä lahjoittamiseen liittyvää hallintobyrokratiaa. Tutkimusten mukaan lahjoitukset voivat kasvaa verovähennyksen ansiota jopa 40 %. Perustelut eivät ole olleet pelkästään tai edes pääasiassa fiskaalisia. Kansalaisten omaehtoinen toiminta yhteisen hyvän edistämiseksi on arvo sinänsä.

Säätiöt ja säätiörahoitus ovat yhteiskunnan harvoja vapaita alueita. Säätiöiden piirissä jokainen kansalainen voi edistää mitä asiaa tai aatetta haluaa. Säätiössä mikään komitea ei pääse käyttämään urheilua vihaavan Täti Ruskean lahjoitusta hiihdon hyödyksi, eikä mikään poliitikko pääse ohjaamaan modernismia inhoavan Setä Sinisen rahoja nykytaiteen ostoon. Se on iso asia.

Säätiöt tarjoavat yhteiskunnalle vaihtoehtoisia mielipiteitä, joita todella tarvitaan.

Katso, miten Keskusta visioi yleishyödyllisistä yhteisöistä myös kasvuyritysten rahoittajia verotusta kehittämällä: http://www.saatiopalvelu.fi/etusivu/keskusta-visioi-yleishyodyllisista-yhteisoista-kasvuyritysten-rahoittajia.html.