Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka pyrkii työkseen parantamaan yhteiskunnan keskustelukulttuuria. Hän kehottaa aloittamaan aina itsestä.
Päivälehden museon näyttely avaa 1800–1900-lukujen vaihteen ihmisten kiinnostusta esoteriaan, salattuun tietoon.
Kirjosieppoja vai simpansseja? Eläintutkija Sonja Koski valitsi apinat ja on sen jälkeen oppinut paljon myös ihmisestä. – Konfliktien takana on aina pula jostakin elintärkeästä, hän sanoo.
Åbo Akademin tutkijat keräävät tietoja rakkolevän lomassa elävistä lajeista. Kuka tahansa saa osallistua aineiston keräämiseen. Projektista on tehty myös lyhytdokumentti, jonka voi katsoa jutun lopusta.
Antti Arjava odottaa jo eläkevuosia päästäkseen kirjoittamaan.
Suomen kansallismuseon museoperheeseen kuuluva Seurasaaren ulkomuseo vie kansallispukuisten oppaiden ja toinen toistaan kiehtovampien pihapiirien ja rakennusten keskellä toiseen aikaan ja paikkaan.
Rokote Laboratories Finland Oy on saanut yhdeksän miljoonaa euroa nenäsumutteena annosteltavan kotimaisen koronavirusrokotteen kehittämiseen.
Kauppaneuvos Otto A. Malmin lahjoitusrahasto on jakanut yhteensä 806 255 euroa apurahoina, minkä lisäksi rahaston hallitus lahjoitti 30 000 euroa Unicefin koronarokotus-operaatioon.
Miksi monet ihmiset eivät uskalla osallistua somekeskusteluihin? Tällä viikolla joukko somevaikuttajia “hiljenee” omassa Instagramissaan antaen äänensä seuraajiensa käyttöön. Suunvuoro-kampanja on osa Ylen Hyvin sanottu -hanketta. Vieraina somevaikuttaja Jenni Rotonen ja Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka.
Valtion taidehankintabudjetti on normaalivuosina vain noin 1,7 miljoonaa euroa. Sama summa maksettiin äskettäin Helene Schjerfbeckin yhdestä maalauksesta (Sininauhainen tyttö) Tukholman Bukowskin huutokaupassa. Sen osti Lauri ja Lasse Reitzin säätiö, joka ripustaa teoksen ilmaiseksi nähtäville kotimuseoonsa Helsingin Apollonkadulla elokuun alussa.
Työtehoseuran tekemän tutkimuksen mukaan maatalouskoneita huollettiin paljon itse, jos resursseja sekä kiinnostusta huoltojen tekemiseen löytyi. Tärkeimpänä motivaattorina pidettiin kustannussäästöjä. Tulokset liittyvät Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamaan Konekustannukset hallintaan -hankkeeseen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan maksuhäiriömerkinnät ovat yleisiä nuorilla aikuisilla, jotka ovat kohdanneet vaikeuksia lapsuuden perheessä ja teini-iän aikana. Noin kymmenesosalla 20–30-vuotiasta on maksuhäiriömerkintä.