Suomen hallitus ei vaikuta pohtivan säätiöiden verotuksen kiristämistä tällä hetkellä. Päinvastoin, sääntelyn ja yleishyödyllisen sijoittamisen liepeillä on nähtävissä myönteisiä signaaleita jo huhtikuun 2024 kehysriihestä alkaen. Kotimaisten säätiöiden toimintaympäristö näyttää siis vakaalta, vaikka viime aikoinakin uhkakuvia on maalailtu.
Vaikuttavuussijoittamisen tavoitteena on sekä positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus että taloudellinen tuotto.
Apurahasäätiöiden rooli ei rajoitu vain rahan myöntämiseen. Säätiöt ovat voimaloita, joiden energia vaikuttaa monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointiin.
Enemmistö suomalaisista pitää apurahoja jakavien säätiöiden mainetta hyvänä ja luottaa säätiöiden noudattavan tarkoitustaan, kertoo tuore selvitys. Säätiöistä parhaiten tunnetaan Suomen Kulttuurirahasto ja Syöpäsäätiö.
Terhi Maijalan oikeustieteen väitöskirja säätiövalvonnasta on merkittävä lisä säätiöitä koskevaan tutkimukseen. Sen mukaan omistajavalvonnan puuttuminen korostaa säätiön hallituksen huolellisuusvelvollisuutta.
Kansainvälisessä vertailussa selvitettiin, miten ekologinen kestävyys toteutuu yhtiöiden toiminnassa. Parhaiten suoriutui suomalainen UPM.
Lähes kaikille sairastuneille jää pysyvä lääkitys ja he joutuvat usein vaihtamaan ammattia, mihin voi liittyä pitkiäkin työuran katkoksia.
Säätiöt ovat alihyödynnetty voimavara yritysten ankkuriomistajina, toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore analyysi ”Pelotellut pääomat – Viranomaisten arvaamattomuus estää säätiöitä rahoittamasta kasvua”.
Kulttuurin merkitys kunnissa ja kunnille puhututti Svenska Teaternissa 13.3. Paneelikeskustelun järjestivät yhteistyössä Suomen Kulttuurirahasto, Säätiöt ja rahastot ry sekä Taike. Tilaisuuden tallenteen voi katsoa verkossa.
Haluatko tulla pelastamaan suomalaisia aivosairauksilta, uusilta kansantaudeiltamme, joista kärsii joka toinen nainen ja joka kolmas mies? Innostaako sinua aivotutkimuksen maailma ja työskentely varainhankinnan parissa?
Oululainen Karoliina Koiso-Kanttila palkittiin Stina Krookin säätiön stipendillä. Se jaettiin tunnustuksena hänen tekemästään puvustus- ja lavastustyöstä lukuisiin suomenruotsalaisiin teatteriesityksiin yli 15 vuoden ajalta.
Apurahoja jaettiin 1,8 miljoonan euron verran. Suurin yksittäinen rahoitus – 212 000 euroa – myönnettiin johtamista kehittävälle Metsäalan Johtamisakatemialle.
Tanner-palkinnon on tänä vuonna saanut kirjallisuuden opettaja, kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi. Palkinnon jakaa Väinö Tannerin säätiö.