Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 564 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2020. Erityisesti luovat alat ja lääketiede saivat enemmän tukea kuin edellisvuonna. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 97 miljoonaa euroa. Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut.

Tiede toimii, kun tutkija tutkii ja rahoittaja rahoittaa. Tutkimusrahoitus toimii, kun se on joustavaa ja pitkäjänteistä eikä yritä vaikuttaa siihen, miten tutkitaan tai mitkä ovat lopputulokset. Tärkeimmät uudet ideat ja ratkaisut syntyvät usein sattumalta, harhailuiden jälkeen. Siksi on tutkimuksen etu, että sitä rahoitetaan monin eri tavoin ja monelta eri luukulta.

Maailma tuntee Rockefellerit, Carnegiet ja Gettyt monista syistä. Historiankirjoihin he ovat jääneet hyväntekijöinä yleishyödyllisten säätiöidensä vuoksi. Säätiöitä perustavia sukuja riittää Suomessakin, mutta silti ”perhesäätiö” on meillä varsin tuntematon käsite. Mistä siis puhumme, kun puhumme perhesäätiöistä?

”Luotamme hallituksen toimivan tutkitun tiedon pohjalta ja linjaavan lähdeverosta syksyn budjettiriihessä työryhmän näkemyksen mukaisesti. Pidämme työryhmän selvitystä tasapainoisena ja hyvin perusteltuna”, arvioi Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu. Säätiöt maksavat pitkälti osinkotuloilla apurahat eli tutkijoiden ja taiteilijoiden toimeentulon.

Voisivatko hakijat saada palautetta? Miten hakemukset arvioidaan? Kuinka vaikuttavuus määritellään? Entä miten säätiöt ottavat monikulttuurisuuden ja kestävyyden huomioon? Svenska kulturfondendin toimitusjohtaja Sören Lillkung ja Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu vastaavat hakijoiden kysymyksiin.