Säätiöiden omistamisella on merkitystä: parhaimmillaan siitä syntyy yhteiskunnalle tuplahyöty. Ensin säätiöt sijoittavat pääomia kotimaiseen kasvuun, ja sen jälkeen ne tukevat tuotoilla tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa. Säätiöiden omistajuus vaikuttaa siis koko Suomelle tärkeisiin tulevaisuuden ratkaisuihin.
Yksinkertaisen säädösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvattamiseen.
Tuore selvitys säätiötuen jakautumisesta osoittaa, että yksityisten säätiöiden ja rahastojen tuki tieteelle ja taiteelle kasvoi kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Säätiöiden tukiluvut tekevät näkyväksi myös jopa vielä tärkeämmän asian: ihmisten tahdon auttaa toisiaan.
Säätiöiden työhön osallistuu paljon kansalaisia omasta vapaasta tahdostaan, koska säätiöiden yleishyödyllinen toiminta koetaan niin motivoivaksi. Toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat aikaansa ja osaamistaan.
Miksi ihmeessä niin moni lahjoittaa, säätiöille tai muuten? Perinteinen talousteoria ei pysty selittämään anteliaisuutta mutta lukemattomiin säätiötarinoihin kiteytyy inhimillinen kauneus. Ne kertovat ihmisen pohjattomasta halusta tehdä maailmasta parempi paikka elää.
Elintavat näyttävät ehkäisevän syöpiä perinnöllisestä alttiudesta huolimatta. Tulevaisuudessa syöpiä saatetaan ehkäistä myös aspiriinilla ja rokotteilla.
KTM Mikael Luukanen aloittaa elokuun alussa uudessa toimessaan, johon hän siirtyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävästä.
Rohkeasta avauksesta tuli vitsi ja vitsaus, joten jatkossa varakas säätiö keskittyy vapaaseen tieteeseen ja taiteeseen.
Det kulturpolitiska forskningscentret Cupores nya undersökning visar att stiftelsefinansieringens betydelse och inverkan på kultur- och bildningsorganisationer formas i det samspel som äger rum i finansieringsprocessen.
Säätiörahoituksen merkitys ja vaikutus kulttuuri- ja sivistysjärjestöille muodostuu rahoitusprosessissa syntyvässä vuorovaikutuksessa, todetaan Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen tuoreessa tutkimuksessa.
Suomi uudisti alkoholilakiaan vuonna 2018 vapaampaan suuntaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan alkoholiteollisuus käytti Twitteriä tehokkaasti hyväkseen lakia edeltävässä lobbauksessaan.
Mukana on 1244 teosta – niin grafiikkaa, maalauksia, valokuvia, veistoksia kuin muotoilua. Esimerkiksi Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta ja Tapio Wirkkala Rut Bryk -säätiön kokoelmasta mukana on yhteensä 896 teosta.
Turun PET-keskuksen johtama tutkimus osoitti, että tunteiden käsittelyyn ja itsesäätelyyn osallistuvien aivoalueiden rakenne ja toiminta on muuttunut sekä psykopaattisilla väkivaltarikollisilla että henkilöillä, joilla on psykopatiaan liittyviä persoonallisuuspiirteitä.