Suomen hallitus ei vaikuta pohtivan säätiöiden verotuksen kiristämistä tällä hetkellä. Päinvastoin, sääntelyn ja yleishyödyllisen sijoittamisen liepeillä on nähtävissä myönteisiä signaaleita jo huhtikuun 2024 kehysriihestä alkaen. Kotimaisten säätiöiden toimintaympäristö näyttää siis vakaalta, vaikka viime aikoinakin uhkakuvia on maalailtu.
Vaikuttavuussijoittamisen tavoitteena on sekä positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus että taloudellinen tuotto.
Apurahasäätiöiden rooli ei rajoitu vain rahan myöntämiseen. Säätiöt ovat voimaloita, joiden energia vaikuttaa monin tavoin suomalaiseen yhteiskuntaan ja hyvinvointiin.
Enemmistö suomalaisista pitää apurahoja jakavien säätiöiden mainetta hyvänä ja luottaa säätiöiden noudattavan tarkoitustaan, kertoo tuore selvitys. Säätiöistä parhaiten tunnetaan Suomen Kulttuurirahasto ja Syöpäsäätiö.
Terhi Maijalan oikeustieteen väitöskirja säätiövalvonnasta on merkittävä lisä säätiöitä koskevaan tutkimukseen. Sen mukaan omistajavalvonnan puuttuminen korostaa säätiön hallituksen huolellisuusvelvollisuutta.
Työelämässä on entistä vähemmän mahdollisuuksia tehdä osa ajasta tutkimustyötä. – Tilanne on huolestuttava, ja etenkin nuoria lääkäreitä tulisi kannustaa tutkimuksen tekemiseen jo varhaisessa vaiheessa, sanoo Suomen Lääketieteen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Katriina Aalto-Setälä.
Seminaarissa tarkastellaan yhä enemmän huomiota herättävää vaikuttavuussijoittamisen ilmiötä. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Hanasaaren, Arvoliiton, Alfred Kordelinin säätiön ja Brita Maria Renlundin muistosäätiön kanssa.
Koneen Säätiön vuoden 2025 Tiedekynä-ehdokkaat ovat yhteiskuntatieteilijöitä, jotka kirjoittavat tarpeesta sanoa jotakin eletystä ja koetusta todellisuudesta.
Yksityisen rahan merkitys soitonopetuksessa kasvaa. Kaksi säätiötä tukee lisäkoulutusta tarjoavia soitinakatemioita 2,5 miljoonalla eurolla.
Entiset keihäänheittäjät ovat perustaneet metsäalan yrityksen. Nyt he esittävät kyseenalaisia väitteitä Suomen metsistä, sanovat asiantuntijat.
Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön 10 000 euron arvoisen väitöskirjapalkinnon voittanut espanjalainen Marta Cortina-Escribano päätyi Joensuuhun kuultuaan kehuja yliopistosta ja luonnosta.
Mirjam Helin -akatemiaan on valittu ensimmäiset seitsemän lahjakasta laulun opiskelijaa ja ammattilaista. Elokuussa 2025 käynnistyvä ainutlaatuinen koulutusohjelma jatkaa Suomen Kulttuurirahaston laajaa tukea klassiselle laululle.
Sara Hildénin taidemuseon kesänäyttely Alusta alkaen aukeaa 12. kesäkuuta.