Säätiöihin liittyy myyttejä, väärinymmärryksiä, tietämättömyyttä ja epäluuloja. Muutamakin kohuotsikko jää elämään vuosikymmeniksi, kun taas hyvin toimimisesta ei lööppejä julkaista. Haluamme oikaista yhdeksän yleisintä harhaluuloa säätiöistä ja murtaa myytit faktoilla.
Vuosi sotaa ja ukrainalaisten auttamistyötä takana. Miten säätiöt reagoivatkaan Suomessa vuosi sitten, mitä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri on saanut säätiöiden tuella aikaan?
Verovapaan apurahan rajan nosto 30 000 euroon parantaisi sekä tutkijan että taiteilijan asemaa. Myös yksityishenkilöiden lahjoitukset taiteen ja kulttuurin hyväksi kannattaisi muuttaa verovähennyskelpoisiksi.
Kulttuurin ja luovien alojen rahoitus on heikentynyt koronapandemian ja Veikkaus-haasteiden kaksoiskurimuksessa. Epäsäännöllinen tulonmuodostus, pienyrittämisen riskit ja pieni kielialue tarkoittavat, että kulttuuri tarvitsee lisää rahoituslähteitä tulevaisuudessa. Keinoja kannattaa hakea myös verotuksesta.
Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 580 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2021. Tuki kasvoi 16 miljoonaa euroa edellisvuodesta, jolloin tehtiin edellinen ennätys koronatukien vuoksi. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, 88 miljoonaa euroa.
Säätiölle tuli kaikkiaan 154 hakemusta, joista noin joka kymmenes sai rahoituksen.
Suomalaistutkimuksen mukaan peräti 30 prosenttia työntekijöistä koki yksinäisyyttä työssään. Sillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin ja terveyteen.
Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan sekä kasvattajalla että koiranomistajalla on tärkeä rooli persoonallisuuden kehityksessä.
Uudessa keskuksessa tutkitaan terveyttä sosiaalisen eriarvoisuuden näkökulmasta. Keskus perustetaan yhdessä tunnetun tiederahoittajan, saksalaisen Max Planck -säätiön kanssa.
”USA:ssa ongelma ei ole se, ettemme tietäisi, mikä toimii. Tiedämme kyllä, mikä olisi tehokasta ja toimivaa, mutta emme tee niin”, sanoo Helsingissä Yrjö Jahnssonin säätiön kutsumana luennoinut Princetonin yliopiston professori Janet Currie.
Isänmaalliset laulut ovat tavalla tai toisella kuuluneet useimpien suomalaisten kouluvuosiin. Niitä on kuunneltu ja esitetty myös konserteissa, isänmaallisissa juhlissa ja armeijassa.
Monet tytöt kirjoittavat, etteivät he ole ikinä pitäneet matematiikasta. Samalla he kuitenkin kertovat menestyvänsä siinä yllättävän hyvin.
Nuoret aikuiset rahoittavat arjen hankintoja yhä useammin luotolla ja velkaantuneiden määrä on lisääntynyt.