Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.

Keskustelu säätiöiden ympäristö- ja ilmastovastuusta on siirtymässä työmatkoista, paperinkulutuksesta ja sijoitusten vastuullisuudesta paljon perustavammalle tasolle, kertoo tuore selvitys.

Parempaa tulevaisuutta ei saavuteta ilman nuorten omaa näkemystä, osallisuutta ja ääntä. Säätiöiden parissa tehty yhdenvertaisuustyö tarjoaa kolme käytännöllistä ratkaisua nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen.

Säätiöiden omat museot, taidekokoelmat, residenssit ja tutkimuslaitokset löytyvät nyt helposti uudistetusta säätiöhaustamme, josta voi myös etsiä säätiöitä tukialoittain ja löytää sopivia rahoittajia. Kaiken takana on tietenkin data.

Kotimaisista säätiöistä on kasvanut lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä rahoittajia. Niiden tuki on noussut yli 100 miljoonaan euroon, ja se on jo suurempi kuin Suomen Akatemia ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä. 

Kolmevuotinen kumppanuus tukee puhtaan veden saantia Ukrainassa ja kasvattaa suomalaisten lasten ja nuorten ymmärrystä puhtaan veden merkityksestä.

Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoitus tukee LUT-yliopiston Lahden kampuksen biojalostuksen ja kestävän kemiantekniikan tutkimuksen kasvua. Pitkäjänteisen kehitystyön näkyvimpiä tuloksia on uusi kemiantekniikan kandidaattiohjelma, joka käynnistyy syksyllä 2026.

Amerin Kulttuurisäätiö lahjoittaa 600 000 euroa Aalto-yliopiston Radikaalin luovuuden keskukselle, joka vahvistaa kykyä uudistua tilanteissa, joissa nykyiset toimintamallit eivät enää riitä.

Koneen Säätiö on myöntänyt yliopistojen Finnish Scholar Protection Scheme -ohjelmalle 450 000 euron rahoituksen vuosille 2027–2029. Tuen myötä Suomen yliopistot pystyvät tarjoamaan turvaa vainoa kokeville tutkijoille.

Metsien ravitsemuksen ja kuivuuden yhteisvaikutusta muuttuvassa ilmastossa tutkitaan yli 100 000 euron apurahalla.

Tulevaksi nobelistiksi veikattu huippututkija sanoo, että Suomessa nykyisin kerättävillä tiedoilla on mahdotonta tietää, miksi Pisa-tulokset ovat romahtaneet.

Kotimuseokierroksella selviää, miten asuivat upporikas taidemesenaatti, maailmankuulu arkkitehtipariskunta ja tarmokas käsityöihminen.