Apurahan hakijalle
Suomessa on satoja yksityisiä säätiöitä ja rahastoja, jotka tukevat tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä.
Tällä sivulla kerromme yleistä tietoa säätiöiden apurahojen hakemisesta. Yksityiskohtaisempaa tietoa apurahoista löydät
- Tiedejatutkimus.fi:n rahoitushausta
- Taidejakulttuuri.fi:n rahoitushausta
(korvaavat aiemman Aurora-tietokannan) - Jäsenet-sivultamme, jossa on Suomen 230 tärkeimmästä apurahanjakajasta lyhyt kuvaus, linkki verkkosivuille sekä hakutoiminto, joka kattaa säätiötuen suurimmat pääalat tieteen, taiteen ja muun yhteiskunnan kehittämisen alla.
- Muita apurahatahoja -sivulta.
Tämän sivun loppuun olemme koonneet ohjeita apurahan saajalle ja maksajalle verotuksesta sekä sosiaali- ja eläketurvasta.
Mitä säätiöt tukevat?
Säätiöiden tuella tehdään väitöskirjoja, postdoc-tutkimusta, kirjoja, musiikkia, elokuvia, teatteria, kuvataiteita, muotoillaan, järjestetään festivaaleja, vaalitaan kulttuuriperintöä, lisätään hiilinieluja, edistetään tasa-arvoisia mahdollisuuksia, ennallistetaan soita ja toteutetaan lukemattomia muita tekoja yhteiseksi hyväksi.
Säätiöt myöntävät apurahoja hakemuksesta omien sääntöjensä määräämiin tarkoituksiin. Säätiöllä voi olla useita eri tukialoja, jotka voivat myös vaihdella vuosittain.
Kuka voi hakea?
Säätiö voi omien sääntöjensä puitteissa myöntää rahoitusta
- yksittäiselle ihmiselle, työryhmälle tai yhteisölle.
- henkilökohtaiseen työskentelyyn, matkoihin, konferenssi-, laite- ja materiaalikuluihin sekä aputyövoimaan ja muihin mahdollisiin tarkoituksiin.
Kannattaa huomata, että yleishyödyllinen säätiö ei voi myöntää rahoitusta hankkeisiin, joilla tehdään rajatulle taholle suoraan taloudellista etua tai voittoa.
Säätiöt myöntävät apurahoja hakemuksesta omien sääntöjensä määräämiin tarkoituksiin. Säätiöllä voi olla useita eri tukialoja, jotka voivat myös vaihdella vuosittain.
Miten haen apurahaa?
Säätiöitä on monenkokoisia ja -näköisiä: käytä hetki aikaa juuri omaan tarkoitukseesi sopivien säätiöiden etsimiseen. Aina suurimmat ja tunnetuimmat säätiöt eivät välttämättä ole parhaita rahoittajia juuri sinun hankkeellesi.
Useimmilla säätiöillä on oma verkkopalvelu, jossa voit tehdä rahoitushakemuksen säätiön hakuaikana. Eri säätiöillä on eri hakuajat, koska ne ovat kaikki itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia. Yhdessä säätiössä voi myös olla useita eri hakuaikoja eri tarkoituksiin lahjoittajan tahdon mukaisesti.
Hakulomakkeet ja tarvittavat liitteet vaihtelevat säätiöittäin. Tarkista suoraan kultakin rahoitustaholta hakuajat ja mahdolliset erityisehdot ennen hakemuksen lähettämistä.
Säätiöt järjestävät hakuinfoja ja neuvovat hakijoita eri kanavissa. Säätiöiden asiantuntijat ovat mielellään avuksi ja vastaavat kysymyksiisi, jos jokin asia ei selviä esimerkiksi hakuohjeesta.
Opinnäytetöiden rahoitushakemusta varten voit pyytää apua ja suosituksia ohjaavalta opettajalta. Suosituksia voi pyytää myös ei-tieteellisiin hakemuksiin. Monet oppilaitokset ja järjestöt järjestävät erityisiä kursseja hakemusten ja CV:n laatimista varten.
Hyvä hakemus vastaa rahoittajan ilmoittamaa tarkoitusta ja sisältää kaiken sen, mitä hakuilmoituksessa on kysytty. Lisäksi se osoittaa erinomaisuutensa kilpaileviin hakemuksiin verrattuna.
Mikä on apuraha?
Apuraha on nimitys rahoitukselle, jonka myöntää valtio, säätiö, rahasto, yhdistys tai muu yhteisö. Samat yhteisöt voivat myöntää myös (tunnustus)palkintoja.
Apuraha on
- määräaikainen (useimmiten kestoltaan 4–12 kk)
- vain haettuun tarkoitukseen myönnetty
- henkilö- tai hankekohtainen eikä sitä voi siirtää toiselle saajalle
- vastikkeeton eli myöntäjä ei saa millään tavalla taloudellisesti hyötyä maksamastaan apurahasta
- veroton tiettyyn, valtion määrittelemään rajaan saakka osoituksena luovien alojen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Apurahan sijaan säätiöt ovat alkaneet käyttää yhä enemmän yleisempää nimitystä rahoitus tai tuki. Henkilökohtaisista apurahoista käytetään myös sanaa stipendi.
Säätiöiden varat ovat peräisin yksityisten ihmisten lahjoituksista. Säätiöissä pääomat sijoitetaan, ja apurahat jaetaan sijoitetun pääoman tuotoista. Kaikkia tuottoja ei jaeta heti: Säätiöt pyrkivät pitämään apurahoituksensa tason myös talouden laskusuhdanteissa, jolloin julkinen tuki yleensä pienenee. Säätiön kestävällä varainhoidolla varmistetaan riittävä tuki myös tuleville sukupolville.
Tieteentekijöiden tyypilliset työskentelyapurahat säätiöiltä, euroa (11/2023)
Vuodessa | Kuukaudessa | |
Väitöskirjatutkija | 24.000–30.000 | 2.000–2.500 |
Post doc -tutkija | 28.000–36.000 | 2.333–3.000 |
Senioritutkija (dosentti) | 40.200–43.200 | 3.400–3.600 |
Hakijan muistilista
- Lue hakuilmoitus ja ohjeet huolella – ja noudata annettuja ohjeita ja määräaikoja. Tutustu rahoittavaan säätiöön, sen tarkoitukseen ja aiempiin rahoituspäätöksiin. Voit löytää hakemukseesi uusia näkökulmia ja hahmotat paremmin, miten kyseinen säätiö toimii ja ajattelee.
- Varmista hyvissä ajoin, että sinulla on koossa kaikki hakemukseen tarvittavat liitteet.
- Jos hakemukseen voi liittää suosituskirjeen, pyydä suositusta (väitöskirjan tekijät esimerkiksi ohjaajalta) hyvissä ajoin, mieluiten useita viikkoja ennen annettua määräpäivää. Hyvät suosittelijat ovat suosittuja ja heillä on paljon muutakin tekemistä.
- Laatiessasi tutkimus-, työ- tai hankesuunnitelmaa ole täsmällinen, ytimekäs ja ymmärrettävä. Ole konkreettinen. Kuka tai ketkä tekevät, mitä, missä, milloin, miten ja miksi? Oppiarvo tai ammattinimike ei vielä kerro, mitä osaamista ja millaisia tekijöitä suunnitelma sisältää. Muista, että kaikki arvioitsijat eivät aina edusta suoraan omaa alaasi. Kannattaa perustella myös, miksi hankkeesi on ajankohtainen ja mitä yhteiskunnallista merkitystä sillä on.
- Kerro suunnitelmasi merkityksestä ensimmäisessä kappaleessa niin selkeästi ja vetävästi, että arvioitsija haluaa kuulla lisää. Ajattele isosti – näytä että olet rakentamassa ratkaisua, joka muuttaa maailmaa.
- Pidä työsuunnitelmasi ja cv aina päivitettynä. Tarkista, minkä mittaisina ja missä muodossa mikäkin rahoittaja haluaa nämä liitteet saada.
- Luetuta hakemuksesi kollegalla, ystävällä tai perheenjäsenellä ennen sen lähettämistä. Onko hakemus ymmärrettävä ja vakuuttava? Miten sitä voisi parantaa? Jäikö lukijallesi mieleen oleellinen?
- Ole rehellinen, realistinen ja optimistinen. Älä vähättele itseäsi, mutta älä myöskään lupaa liikoja.
- Tarkista, että olet vastannut kaikkiin kysymyksiin.
- Ovathan yhteystiedot mukana ja oikein? Pitikö jotakin allekirjoittaa?
- Lähetä hakemus ajoissa.
- Onnea matkaan!
Hyödyllistä luettavaa
- Helsingin yliopisto: Tohtoriopinnot apurahalla
- Tieteentekijät: Apurahat
- Suomen Taiteilijaseura: Kuinka elää kuvataiteella: apurahat
- Suomen Kirjailijaliitto: Kaunokirjailijoiden apurahakalenteri
- Kirjallisuuden kääntäjän selviytymisopas: Ohjeita apurahojen hakemiseen
- Teatterin tiedotuskeskus TINFO: Apurahavahti
- Jelli.fi: Apuja ja ohjeita järjestötoimintaan: Säätiöt, rahastot ja eri ohjelmat rahoitusmahdollisuutena
- Instrumentariumin tiedesäätiö: Tee apurahahakemuksestasi selkeä
- Koneen Säätiö: Hakemusten arvionti ja päätökset
- Koneen Säätiön blogi Taas on aika astua arvioijan kenkiin
- Koneen Säätiön uutinen Arvioija näkee hakemusten eteen tehdyn työn
- Miten Nesslingin säätiön rahoittamat hankkeet valitaan?
- Apurahahakemusten arvioinnista ja päätöksenteosta Säätiöt ja rahastot ry:n opas Esimerkkejä tieteen apurahakäytännöistä säätiöille, 2015.
- Säätiöt ja rahastot ry:n artikkelit
- Hakijat kysyvät, säätiöt vastaavat
- Tutkimusrahoitus ja hyvä elämä apurahojen hakemisesta ja myöntämisestä
- Avoimuus, vilppi ja tiedettä rahoittavat säätiöt
- Rahan antamisen vaikeudesta – apuraha-asiantuntija avautuu
- Tutkimuksen arvioinnin ja tutkimuksen avoimuuden yhdistämisestä Tommi Himberg, Luottamus ja kilpailu, Acatiimi 2/2016.
Apurahoista on kova kilpailu, siksi hyväkin hakemus voi jäädä vaille rahoitusta. Älä lannistu: menestyneimmilläkin tutkijoilla ja taiteilijoilla on takanaan hakuja, joissa rahoitusta ei tullut.
Apurahan saajalle
Paljon onnea! Myönteinen rahoituspäätös on aina myös meriitti, joka merkitsee vertaisten tunnustusta. Tieto apurahasta kannattaa lisätä omaan ansioluetteloon.
Apuraha merkitsee vapautta työskennellä omaehtoisesti, luoda uutta, toteuttaa unelmia ja parantaa maailmaa. Apurahan antaja on riskirahoittaja, joka uskoo onnistumiseesi.
Apuraha ei ole työsuhde: sen myöntäneellä taholla ei ole työnantajan velvoitteita, mutta toisaalta ei myöskään työnjohto-oikeutta. Kun tuki maksetaan apurahana, tukea myös riittää useammalle, palkkoihin myönnetyistä tuista työnantajan sivukulut vievät osansa.
Säätiön myöntöilmoituksen yhteydessä saat tarkemmat ohjeet seuraavista toimenpiteistä rahoituksen maksamiseen liittyen.
Jaettu ilo on moninkertainen ilo: kaikki pitävät kiitoksista. Jo myönteisestä rahoituspäätöksestä iloitseminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ilahduttaa myös rahoittajaa. Kerro suosittelijallesi jälkikäteen etenkin myönteisestä päätöksestä.
Huolehdi itsellesi lakisääteinen MYEL-vakuutus Melasta. Varaudu tarkistamaan aikanaan omasta esitäytetystä veroilmoituksesta myös apurahaan liittyvät asiat ja tekemään mahdolliset kuluvähennykset.
Rahoittajat edellyttävät tai vähintään arvostavat myös sitä, että ne mainitaan hankkeen tulosten julkistamisen yhteydessä. Monen säätiön verkkosivuilta löytyy erikieliset logot ja nimet esimerkiksi julkaisujen yhteydessä mainitsemista varten. Yksinkertainen toteamus kuten ”Tämän teoksen valmistumista ovat tukeneet XX Rahasto ja NN Säätiö” on myös eettistä, vaikka sitä ei erikseen vaadittaisi.
Muista tehdä aikanaan rahoittajan pyytämä apurahan käyttöselvitys. Monilla säätiöillä käyttöselvityksen tekeminen on ehtona myöhemmille apurahamyönnöille.
Miksi en saanut rahoitusta?
Apurahoista on kova kilpailu, siksi hyväkin hakemus voi jäädä vaille rahoitusta. Myöntöprosentit vaihtelevat hauittain, säätiöittäin ja tukialoittain, mutta esimerkiksi Koneen Säätiö myönsi syksyn 2022 haussaan apurahan hakemuksista 5,4 prosentille.
Älä lannistu: menestyneimmilläkin tutkijoilla ja taiteilijoilla on takanaan hakuja, joissa rahoitusta ei tullut.
Rahoituksen hakeminen on taito, jota voi opetella. Kielteiseenkin päätökseen johtanut hakemus voi hyödyttää omaa hanketta parantamalla kykyä kertoa työstään ja omasta osaamisesta. Näitä taitoja tarvitaan muuallakin kuin vain säätiörahoitusta haettaessa.
Rahoittajalle hakemusten arviointi merkitsee aina valintoja yhtä hyvien mutta täysin erilaisten hakemusten välillä. Parhaiden hakijoiden välillä ei ole olemassa mitään lopullista oikeata ja väärää järjestystä. Säätiöissä joudutaan silloin miettimään painotuksia, riskinottoa, tarkastelemaan kokonaisuutta, tekemään valintoja ja poisvalintoja.
Säätiöissä tiedetään, että hakijat toivovat henkilökohtaista palautetta. Osa säätiöistä antaakin palautetta, mutta kaikilla (erityisesti suurilla, jopa 10 000 hakemusta vuodessa saavilla) säätiöillä ei ole tähän resursseja. Vertaisarviointiin perustuva järjestelmä tarkoittaa, että hakemuksia arvioivat omien alojensa parhaat asiantuntijat päätoimiensa ohella. Säätiöiden intresseissä on myös, että parhaat asiantuntijat pystyvät ottamaan arvioijan tehtäviä vastaan.
Lue lisää
”– se kun sain säätiöltä oman apurahan omalla, yksin tekemälläni hakemuksella, lisäsi uskoa itseen. Sitä ennen olin ehkä taipuvaisempi ajattelemaan, että kaikki (palkkaamiseni projektiin, rahoitus tiedekunnan tohtorikoululta) on tapahtunut vain ohjaajieni armosta.”
Anni Piironen, Minni Matikainen & Minna Maunula, ”Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa”. Aikuiskasvatus 3/2022
Apurahansaajan sosiaali- ja eläketurva
Apurahalla työskentelevät ovat olleet sosiaali- ja eläketurvan piirissä vasta vuodesta 2009 alkaen. Uudistus toteutui säätiöiden sekä tiede- ja taidealan liittojen pitkäjänteisellä vaikuttamistyöllä.
Tieteen ja taiteen apurahansaajat saavat työeläkevakuutuksen Melasta. Mela tarjoaa turvaa myös tapaturman, sairauden tai työkyvyttömyyden varalle.
Lain mukaan apurahansaaja tarvitsee MYEL-vakuutuksen, jos
- hän kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin,
- on saanut työskentelyapurahan Suomesta,
- tieteellinen tai taiteellinen työskentely tapahtuu Suomessa,
- työskentely kestää vähintään 4 kuukautta ja
- apuraha on vuotuiseksi työtuloksi muunnettuna 4.506 euroa tai suurempi (vuonna 2024).
Vakuutus koskee niin henkilökohtaisen apurahan saaneita kuin työryhmässä apurahalla työskenteleviä. Vakuuttamisen piiriin kuuluvat tietyin edellytyksin myös apurahalla työskentely ulkomailla ja ulkomaalaisen työskentely apurahalla Suomessa.
Apurahansaajan tulee olla itse Melaan yhteydessä vakuutuksen saamiseksi. Apurahan myöntäjän on ilmoitettava Melalle, kun se on myöntänyt apurahansaajalle kestoltaan ja määrältään vakuuttamisen edellytykset täyttävän apurahan.
Vakuutusta ei tarvita, jos apuraha on tarkoitettu
- perustutkinto-opiskeluun tai
- pelkästään kulujen kattamiseen (esim. matka-apuraha).
Alle 18-vuotias, yli 68-vuotias tai vanhuuseläkkeellä oleva henkilö ei voi ottaa MYEL-vakuutusta.
Lakisääteiset vakuutusmaksut ovat noin 11–14 % apurahan määrästä.
MYEL-vakuutetun täytyy maksaa myös sairaanhoito- ja päivärahamaksua verotuksen yhteydessä, vaikka apuraha olisikin verotonta tuloa.
Vakuutus herättää joskus apurahansaajissa harmistusta, kun käteen jäävän apurahan osuus pienenee. Vakuutus tuo kuitenkin tärkeätä turvaa ja on varsin edullinen suhteessa moniin muihin ryhmiin. Apurahansaaja voi myös vähentää vakuutusmaksut suurelta osin verotuksestaan.
Eläkevakuuttamista ja sosiaaliturvaa koskevat säädökset voivat muuttua ja niiden tulkinta jossain määrin vaihdella. Vähänkin epäselvissä tapauksissa kysy ohjeita suoraan Melasta.
Lue lisää
Melan sivuilta
Apurahojen myöntäjille löytyy Melan ohjeiden lisäksi Säätiöt ja rahastot ry:n laatimat suositukset kohdasta oppaat.
Huolehdi MYEL-vakuutuksen ottamisesta ja varaudu tarkistamaan omasta veroilmoituksesta myös apurahaan liittyvät asiat.
Verotus
Ohjeet apurahan maksajille ja saajille
Opintoja, tieteellistä tutkimusta tai taiteellista toimintaa varten saadut stipendit tai muut apurahat tai tieteellisen, taiteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saadut palkinnot ovat lähtökohtaisesti verovapaita. Tietyissä tapauksissa nämä tulot voivat olla veronalaista tuloa. Verotus määräytyy seuraavasti:
- Valtion, kunnan, muun julkisyhteisön tai Pohjoismaiden neuvoston antamat stipendit, opintoapurahat ja muut apurahat ovat verovapaita.
- Tieteellisen, taiteellisen ja yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto on 1.1.2023 alkaen verovapaata tuloa, jos palkinto on saatu saajaan nähden riippumattomalta myöntäjältä (ks. lisätietoja alla).
- Säätiöltä tai rahastolta, sekä esim. rekisteröidyltä yhdistykseltä saadut stipendit, opintoapurahat ja muut apurahat ovat veronalaista tuloa siltä osin kuin verovelvollisen verovuonna 2024 saamien kaikkien (myös kohdassa 1 mainittujen yhteisöjen antamien) stipendien, muiden apurahojen ja opintorahojen yhteenlaskettu määrä ylittää kulujen vähentämisen jälkeen 25.838,76 euroa (1.3.2024 alkaen 26.355,60 euroa).
Verovapaan apurahan raja on sama kuin valtion taiteilija-apurahan vuotuinen määrä, jonka Taiteen edistämiskeskus vahvistaa. Määrä kannattaa aina tarkistaa, sillä summat muuttuvat, niiden ollessa per vuosi
1.3.2024 alkaen | 26.355,60 euroa |
1.1.–29.2.2024 | 25.838,76 euroa |
1.5.–31.12.2023 | 25.838,76 euroa |
1.1.–30.4.2023 | 24.965,04 euroa |
1.6.–31.12.2022 | 24.761,09 euroa |
1.1.–31.5.2022 | 24.475,56 euroa |
Palkinnot – verotus
Tieteellisen, taiteellisen ja yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi saatu palkinto on verovapaata tuloa, jos palkinto on saatu palkinnon saajaan nähden riippumattomalta myöntäjältä. Näin on vaikka palkintosumma ylittäisi tuloverolain 82 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtion taiteilija-apurahan vuosittaisen määrän. Tunnustuspalkintoja ei myöskään lasketa mukaan muiden apurahojen ja stipendien verovapaan enimmäismäärän täyttymistä tarkasteltaessa.
Tunnustuspalkintojen verotuksellista arviointia tekee nykyään vain verohallinto. Valtiovarainministeriö ei enää tee tunnustuspalkintojen verovapauspäätöksiä hakemuksesta.
Vuoden 2023 alusta voimaan tullut muutos on yhtenäistänyt ja sujuvoittanut tunnustuspalkintojen verotusmenettelyä ja vähentänyt palkintojen saajien ja jakajien hallinnollista työtä.
Vuoden 2022 ja aiempien verovuosien verotuksessa tunnustuspalkinnon veronalaisuuden periaatteet ovat lähtökohtaisesti vielä samat kuin apurahojen.
.
Veroilmoitus
Apurahansaajan esitäytetty veroilmoitus
Apurahat näkyvät saajan esitäytetyllä veroilmoituksella OmaVerossa maksajan ilmoittamien tietojen mukaisina. Apurahansaajan täytyy ilmoittaa verottajalle tiedot vain niistä apurahoista, stipendeistä ja tunnustuspalkinnoista, jotka puuttuvat esitäytetystä veroilmoituksesta tai ovat siinä väärin. Tämä koskee sekä veronalaisia että verovapaita apurahoja.
Stipendit, opintorahat ja muut apurahat sekä palkinnot ovat sen verovuoden tuloa, jona ne maksetaan. (Vuoteen 2018 saakka apuraha oli aina sen verovuoden tuloa, jona se oli nostettavissa.)
Apurahansaaja ilmoittaa esitäytetyllä veroilmoituksella myös apurahatyöskentelystä aiheutuneet menot. Vähennettäviä menoja ovat esimerkiksi työhuonevähennys, työvälineet sekä apurahoihin kohdistuvat matkakustannukset. Menot eritellään sen mukaan, kohdistuvatko ne veronalaisiin vai verovapaisiin apurahoihin.
Epäselvyyttä ovat aiheuttaneet yksityisiltä rahoittajilta saadut apurahat, jotka näkyvät esitäytetyllä veroilmoituksella veronalaisina, vaikka ne eivät vaikutakaan lopulliseen verolaskelmaan eivätkä siten myöskään maksettavaan veroon, jos apurahojen yhteismäärä vähennysten jälkeen ei ylitä valtion taiteilija-apurahan vuotuista määrää.
Tältä osin apurahansaajan ei tarvitse korjata esitäytettyä veroilmoitustaan. Jos apurahojen yhteismäärä ylittää vuotuisen taiteilija-apurahan määrän, on ylimenevä osa yksityisten tahojen apurahoista kuitenkin veronalaista tuloa, johon on mahdollista vielä kohdistaa vähennyksiä. Tässä tapauksessa verotettava osuus apurahasta on valmiiksi merkitty esitäytetylle veroilmoitukselle tekstin ”apurahojen verotettava osuus yhteensä” jälkeen.
Verotusta koskevat säädökset voivat muuttua ja niiden tulkinta jossain määrin vaihdella. Vähänkin epäselvissä tapauksissa kysy ohjeita suoraan verohallinnolta.
Apurahan maksajan vuosi-ilmoitus
Apurahan antajan täytyy ilmoittaa luonnollisille henkilöille maksamansa stipendit ja apurahat verohallinnolle silloin kun samalle henkilölle maksettu suoritus on vähintään 1.000 euroa vuodessa.
Ilmoituksessa on mainittava mm. apurahansaajan nimi, henkilötunnus, maksettu määrä sekä apurahan laji eli onko kyse kohdeapurahasta, työskentelyapurahasta vai tunnustuspalkinnosta.
Vuosi-ilmoitus tutkimus- tai työryhmälle maksetusta apurahasta
Tutkimus- tai työryhmän saama apuraha voi näkyä kokonaan vain yhden henkilön esitäytetyllä veroilmoituksella tulona. Näin on voinut käydä, jos työryhmälle myönnetty apuraha on ilmoitettu kokonaan vain vastuuhenkilön nimellä, vaikka saajia onkin useampi.
Samanlainen ongelma on saattanut syntyä tilanteessa, jossa koko apurahan määrä on vuosi-ilmoituksella ilmoitettu tutkimusryhmän vastuuhenkilön nimissä. Silti apuraha on käytännössä maksettu tutkimuslaitokselle tai yliopistolle ja vasta sieltä maksettu tutkimusryhmän palkkoja apurahakauden ajalta sekä katettu ryhmän muita kuluja.
Tällöin tutkimus- tai työryhmän vetäjän täytyy korjata esitäytettyä veroilmoitustaan ja merkitä apurahan määräksi vain oma osuutensa apurahasta ja mainita, että apuraha on maksettu ryhmälle. Jos vetäjä ei ole kyseistä tuloa apurahan muodossa saanut, kyseisen apurahatulon voi poistaa kokonaan esitäytetyn veroilmoituksen tuloista. Muiden ryhmän jäsenten tulee merkitä oma osuutensa apurahasta omalle veroilmoitukselle. Helpoiten esitäytetyn veroilmoituksen korjaaminen onnistuu OmaVerossa.
Lue lisää
Vuosi-ilmoitus maksetusta apurahasta, täyttöohje 2023 Verohallinnon sivuilla
Aputyövoiman verot ja maksut
Jos apurahansaaja palkkaa aputyövoimaa, apurahansaajan tulee huolehtia työnantajan velvoitteistaan. Työnantaja vastaa sosiaaliturvamaksusta, eläke-, tapaturma- ja työttömyysvakuutuksen järjestämisestä, työntekijän vuosilomaetuuksien järjestämisestä sekä palkan ja lomaltapaluurahan maksamisesta ja verojen pidättämisestä.
Jos apurahansaaja käyttää työn suorittajana itsenäistä yrittäjää (esim. kielenkääntäjä, yksityinen laboratorio), kysymys ei ole työsuhteessa olevasta aputyövoimasta. Yrittäjä laskuttaa apurahansaajaa palvelusta ja vastaa itse työntekijöidensä sosiaaliturvasta ja muista työsuhteeseen liittyvistä työnantajan velvoitteista.
Työeläkemaksuista saa lisätietoja Eläketurvakeskuksesta sekä eri eläkevakuutusyhtiöistä. Tapaturmavakuutuksesta, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta sekä työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta saa tietoja tapaturmavakuutusasioista hoitavilta vahinkovakuutusyhtiöiltä.
Verotusta ja sosiaaliturvaa koskevat säädökset voivat muuttua ja niiden tulkinta voi jossain määrin vaihdella. Vähänkin epäselvissä tapauksissa kysy ohjeita suoraan verottajalta tai vakuutusyhtiöstä.
Lue lisää
Tarkemmat ohjeet: www.vero.fi ja www.tyoelake.fi
Pientyönantajan hyödyllinen apusivusto www.palkka.fi