Säätiöjuridiikan kysymyksiä ja vastauksia

Säätiöt kysyvät, säätiöjuristi vastaa. Säätiöt ja rahastot ry:n lakimies Martin Löfman neuvoo päivittäin yhdistyksen jäseniä mitä moninaisimmissa säätiöjuridiikkaan liittyvissä kysymyksissä. Tälle sivulle olemme koonneet lakimiehen vastauksia keskeisiin kysymyksiin avuksi niitä pohtiville säätiöille ja ylipäätään kaikille säätiöiden toiminnasta kiinnostuneille.

Kysymyksistä ja vastauksista ei pysty tunnistamaan yksittäisiä säätiöitä.

Katso myös

Lähipiiri

Saako säätiö myöntää apurahaa lähipiiriin kuuluvalle? 

Säätiö voi myöntää apurahan lähipiiriin kuuluvalle samoilla ehdoilla kuin muille hakijoille. Apurahan myöntämisen, kuten kaikkien lähipiiritoimien, täytyy edistää säätiön tarkoitusta ja niistä pitää raportoida toimintakertomuksessa. 

Säätiön on kuitenkin huolehdittava kaikissa lähipiiritoimissaan, että esteellisyydet huomioidaan. Hallituksen jäsen ei saa osallistua avustusta tai muuta vastikkeetonta etua koskevan asian käsittelyyn, jos edunsaajana on hän tai hänen perheenjäsenensä, muu lähisukulaisensa tai heidän määräysvallassaan oleva yhteisö tai säätiö. Hallituksen jäsen ei saa osallistua säätiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa säätiön edun kanssa. Jäävääminen ei poista vastuuta raportoida lähipiiritoimista toimintakertomuksessa.

Voiko säätiö jakaa avustuksia lähipiirille? 

Säätiön ja sen lähipiirin väliset taloudelliset toimet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Lähipiiriin kuuluvan taloudellinen tukeminen voi poikkeuksellisesti olla sallittua, jos avustuksen saaja täyttää säätiön yleiset avustustenjakokriteerit ja avustus on myös muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saatavilla vastaavin ehdoin.

PRH:n säätiövalvonta on puuttunut esimerkiksi tilanteeseen, jossa säätiö oli myöntänyt tilikauden aikana kaksi eri avustusta hallituksensa jäsenelle. 

Tapauksessa avustuksia ei saatettu muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saataville. Valvonta-asian käsittelyn yhteydessä ei muutoinkaan käynyt ilmi, että säätiö olisi pyrkinyt kartoittamaan mahdollisia tuensaajia.

Kun säätiö päätti avustusten myöntämisestä vain hallituksensa jäsenelle, säätiö tuki säätiölain lähipiirikiellon vastaisesti lähipiiriinsä kuuluvaa tahoa. PRH määräsi säätiön perimään lähipiirikiellon vastaisesti jaetut avustukset takaisin.

Pitääkö säätiöllä olla lähipiirirekisteri?

Säätiölaissa tai muissakaan laeissa ei velvoiteta säätiötä ylläpitämään lähipiirirekisteriä, joka on vain yksi tapa hallita lähipiiriin liittyviä velvoitteita. Lähipiirirekisterin pitäminen on siis täysin vapaaehtoista. Esimerkiksi säätiöillä, joilla on iso hallitus, hallintoneuvosto tai jostain toisesta syystä hyvin laaja lähipiiri, on harvoin edes mahdollista pitää rekisteriä ajan tasalla. Yhä useampi säätiö panostaa sen sijaan hyvään lähipiiriohjeeseen, jossa ohjeistetaan mm. miten lähipiiritoimet identifioidaan, niiden asianmukaisuutta arvioidaan sekä niistä raportoidaan.

Olennaista on, että säätiö noudattaa sekä säätiölain velvoitteita että hyvää hallintoa myös lähipiiritoimissa. Silti prosesseissa voi olla säätiökohtaisia eroja. Säätiöiden hyviä käytäntöjä on koottu oppaaseen Esimerkkejä lähipiiriin liittyvistä menettelytavoista säätiön johdolle ja tilintarkastajille.

Onko toimintakertomuksessa raportoitava myös säätiön asiamiehen palkka?

Asiamies kuuluu lähipiiriin ja näin ollen asiamiehen palkkio on lähipiiritoimi, joka on pakko raportoida toimintakertomuksessa. Säätiön hyvän hallinnon käytännön mukaisesti on mahdollista ilmoittaa palkkio osana muulle johdolle (kuten hallituksen jäsenille) maksettuja palkkioita, jos säätiöllä on vain yksi johtaja. Jos ei muille ole maksettu palkkioita, silloin toimintakertomuksessa näkyy vain asiamiehen palkkio.

Tukisäätiöt

Mitkä ovat nykyään rajoitukset tukisäätiötoiminnalle ja perustajan tukemiselle? 

Säätiön perustaja kuuluu säätiön lähipiiriin. Säätiön tarkoituksena ei voi olla lähipiiriin taloudellinen tukeminen. Tuen antaminen lähipiiriin kuuluvalle voi olla sallittua ns. tukisäätiölle. Tukisäätiötoimintaa saa harjoittaa vain sääntöjen mukaisilla toimilla ja tuen kohteet on määriteltävä säännöissä. Poikkeuksia lähipiirikieltoon ei siten sovelleta edun tuottamiseen muuten kuin säännöissä määrättyjen toimintamuotojen mukaisesti.

Tukisäätiö voi tuottaa etua perustajalle tai säätiössä määräysvaltaa käyttävälle taholle lähipiirikiellon estämättä vain, jos se täyttää säätiölain 1 luvun 9 §:n vaatimukset eli tuettavan tahon edunsaajilla ei ole oikeutta tukea saavan tahon varoihin, tuen antaminen on säätiön toimintamuotojen mukaista ja säätiön säännöissä on mainittu nimeltä se taho, jota säätiön on tarkoitus tukea taloudellisesti.

Työvaliokunta

Luetaanko säätiön työvaliokunnan jäsen säätiön lähipiiriin? Säätiössämme hallitus delegoi apurahamyöntöjen valmistelun työvaliokunnalle tiettyyn rajaan asti, joten siinä mielessä heillä on valtaa.

Yksinomaista päätösvaltaa voidaan jakaa säätiölain mahdollistamissa rajoissa vain hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Muulla elimellä ei voi olla yksinomaista päätösvaltaa säätiötä koskevissa asioissa. 

Työvaliokunnan jäsenet eivät siis kuulu säätiön lähipiiriin. Vaikka hallitus voi delegoida säätiön toimintaan liittyviä tehtäviä säätiön muulle elimelle, vastuuta toiminnasta ei voi siirtää. Apurahanmyönnöistä vastaa aina säätiön hallitus.

Yleishyödyllisyys

Mitä tarkoittaa yleishyödyllisyys?

Yleishyödyllisyys määritellään tuloverolain 22.1 §:ssä. Yleishyödyllinen yhteisö on yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu juridinen yhteisö, jonka toiminnan yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen katsotaan olevan niin huomattava, että sille voidaan myöntää erityisiä verovapauksia. Samalla yhteisö sitoutuu yhteiskunnallisen yhteisön kriteerien mukaisiin rajoituksiin esimerkiksi yritysvoittonsa tai jakamiensa osinkojen määrässä.

Lue lisää verohallinnon sivuilta

Kuinka paljon yleishyödyllinen säätiö voi osoittaa tuestaan yksittäiselle taholle?

Tarkkaa määrittelyä tästä ei ole. Yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisyys arvioidaan verotuksessa. Arvioinnissa otetaan huomioon yhdistyksen tai säätiön säännöt ja sen todellinen toiminta. 

Säätiö tai muu yhteisö voidaan katsoa yleishyödylliseksi, jos yleishyödylliseen toimintaan ohjattavien varojen määrä on vuosittaisiin ylijäämiin nähden merkittävä, tuettavia yhteisöjä on useita ja niihin jäseneksi pääsy on rajoittamaton. 

On kuitenkin tärkeä huomata, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2015:125 muutti tulkintaa hiukan: päätöksessään KHO piti säätiötä yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka se tuki pelkästään yhden poliittisen puolueen nuorisojärjestöä. 

Verohallinnon mukaan ainoastaan yhtä tahoa tukevaa tukiyhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä, jos sen jakamat varat tullaan käyttämään tuettavan yhteisön yleishyödylliseen toimintaan samalla tavoin, kuin jos tuettava yhteisö olisi hankkinut varat itse. Edellytyksenä tukiyhteisön yleishyödyllisyydelle on, että tukiyhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa (tämä kohta on tulkinnanvarainen). Lisäksi verottaja edellyttää, että tukijayhteisö hankkii tuettavalle yhteisölle jaettavat varat toiminnalla, joka olisi myös tuettavan yleishyödyllisen yhteisön itse harjoittamana verovapaata varainhankintaa.

Lue lisää verohallinnon ohjeesta 

Toimitusjohtaja säätiössä

Mitä eroa on säätiön pääjohtajalla, yliasiamiehellä ja toimitusjohtajalla?

Säätiötä johtaa useimmiten joko nykyisen säätiölain myötä toimitusjohtaja tai johtava toimihenkilö, tyypillisesti nimikkeeltään asiamies, yliasiamies, pääjohtaja, toiminnanjohtaja, johtaja tai pääsihteeri. Nämä voidaan juridisesta näkökulmasta jakaa toimitusjohtajaan ja muihin johtajiin.

Toimitusjohtaja mahdollistaa selkeämmän toimivaltajaon ja vastuunjaon säätiön toimintaa johtavan henkilön ja hallituksen välillä. Jotta säätiöön voidaan nimittää toimitusjohtaja, tulee sen säännöissä olla määräys, että säätiöllä on tai voi olla toimitusjohtaja. Säätiölain mukaan toimitusjohtaja huolehtii säätiön tarkoituksen toteutumisesta ja hoitaa säätiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Koska toimitusjohtaja on säätiölain mukainen toimielin, toimitusjohtaja voi saada suoraan asemansa perusteella edustamisoikeuden (nimenkirjoitusoikeuden). Muun toimihenkilön valtuuttaminen säätiön edustajaksi vaatii sen, että säätiön hallituksella on säännöissä oikeus myöntää edustamisoikeuksia ja että se myöntää edustamisoikeuden nimetylle toimihenkilölle. 

Johtava toimihenkilö on pääsääntöisesti työsuhteessa säätiöön. Tällöin johtavan toimihenkilön asema määrittyy työoikeudessa sovellettavien periaatteiden mukaisesti. Työsopimuslaki määrää työsuhteen päättämiseen (purkamiseen ja irtisanomiseen) liittyvistä edellytyksistä. 

Toimitusjohtaja solmii työsopimuksen sijaan usein johtajasopimuksen. Tällaisessa asemassa oleviin ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia, työaikalakia eikä vuosilomalakia. Työajasta, vuosilomista ja sairausajan palkasta voidaan ja tulisi sopia erikseen johtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan sopimussuhteen päättymisestä päättää säätiön osalta hallitus. Tähän ei tarvita työsopimuslaissa määrättyjä perusteita, vaan esimerkiksi luottamuksen loppuminen on riittävä peruste. Tästä syystä myös erokorvauksesta tulisi sopia johtajasopimuksessa.

Säätiölaissa tarkoitetun toimitusjohtajan ja johtavan toimihenkilön vastuut myös määrittyvät erilaisin perustein. Johtavan toimihenkilön vastuu määräytyy vastaavien periaatteiden mukaisesti kuin työntekijän vastuu ja on siten lievempää kuin toimitusjohtajan.

Lue artikkeli Toimitusjohtaja säätiössä 

Hallitus

Hallituksen jäsenen kelpoisuus

Mitkä ovat säätiön hallituksen jäsenen kelpoisuusvaatimukset? Säännöissämme ei mainita niistä mitään.

Säätiölain mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö, alaikäinen eikä henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.

Tietyt viranomaiset tai mainitussa laissa tarkoitetun tietyn laitoksen hallituksen jäsenet voivat toimia säätiön hallituksena tai sen jäseninä.

Vähintään yhden hallituksen jäsenen asuin- tai kotipaikan on oltava Euroopan talousalueella, jollei PRH myönnä säätiölle lupaa poiketa tästä.

Säätiön säännöissä täytyy olla määräys hallituksen jäsenen kelpoisuusedellytyksistä, jos ne ovat säätiölakia tiukemmat. 

Kokouspalkkiot

Miten arvioida hallituksen jäsenten palkkioiden suuruutta sähköpostikokousten osalta?

Sähköpostikokousten palkkioiden suuruuden arvioinnin lähtökohtana tulisi olla jäsenen käyttämä työaika ja se, kuinka vaativista asioista tai asiasta on ollut kyse. Se, että kokous pidetään sähköpostikokouksena, ei lähtökohtaisesti muuta arvioinnin tapaa. Käytännössä voi olla vaikeaa tehdä tällaista arviointia jokaista kokousta kohden, mutta nyrkkisääntönä tulisi olla, että palkkioita maksetaan kaikista kokouksista, jotka eivät ole sellaisia, joissa vain jokin selvä asia hyväksytään sähköpostitse. Toisin kuin tapauksissa, joissa hallitus on käyttänyt harkintaa ja arvioinut jonkun tapauksen tai tapauksia tarkemmin.

Myös lyhyt kannanotto sähköpostitse voi kuitenkin edeltää tapauksen vaativampi arviointi. On tärkeää, että hallitus keskustelee linjauksesta sähköpostikokouksiin liittyen ja että päätetty linjaus kirjataan pöytäkirjaan/työjärjestykseen. Tilintarkastajaan voidaan myös ottaa yhteyttä arvion saamiseksi sovelletusta linjasta.

Hallintokulujen kohtuullisuus

Onko olemassa rajoituksia siitä, miten suuret säätiön hallintokulut saavat olla?

Laissa ei ole määritelty tarkkoja rajoja hallintokulujen suuruudesta. Säätiölain mukaan säätiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä säätiön tarkoituksen toteutumista ja säätiön etua. Lisäksi hallitus huolehtii säätiölain mukaan säätiön hallinnosta ja siitä, että säätiön toiminta järjestetään asianmukaisesti tarkoituksen toteutumiseksi (hallituksen yleistoimivalta). 

PRH:n säätiövalvonta voi puuttua myös säätiön toiminnan tehokkuuteen, jos esim. säätiön tarkoituksen toteuttaminen on säätiön vuotuisiin hallintokuluihin nähden vähäistä.

Säätiön hallituksen velvollisuus on järjestää säätiön toiminta niin, että säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan ilman, että se käyttää varojaan tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeettomiin hallintokuluihin. Kannattaa huomata, että kohtuuton säästäminen hallintokuluissa voi myös heikentää säätiön tarkoituksen toteutumista ja toiminnan vaikuttavuutta. Toiminnan järjestäminen asianmukaisesti pitää sisällään myös riittävistä resursseista huolehtimisen. 

Tilintarkastus: rotaatiosääntö

Säätiön tilintarkastajan ensimmäinen toimikausi alkoi huhtikuun alussa 2013. Sama henkilö on jatkanut tilintarkastajana yhtäjaksoisesti siitä lähtien. Löysin laista määräyksen, että tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien maksimikesto voi olla enintään 7 vuotta. Täytyykö meidän vaihtaa tilintarkastajaa?

Säätiölain mukaan säätiön tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään seitsemän vuotta. Tilintarkastaja voi edellä mainitun enimmäisajan jälkeen osallistua uudelleen säätiön tilintarkastukseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä.

Nykyinen säätiölaki astui voimaan 1.12.2015. Ennen sen voimaantuloa alkaneessa tilintarkastustoimeksiannossa määräaika lasketaan lain voimaantulosta, eikä aiempia tilikausia oteta huomioon (säätiölain HE). Vuodesta 2013 samaa tilintarkastajaa käyttäneen säätiön täytyy siis vaihtaa tilintarkastaja vuonna 2021 (vuodelle 2022). Rotaatiosääntö koskee vain päävastuullista tilintarkastajaa, jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö.

Tällöin riittää, että tilintarkastusyhteisön sisältä valitaan toinen päävastuullinen tilintarkastaja. Tilintarkastajan rotaatiosäännös on säätiöissä varsin ankara verrattuna muihin tilintarkastusvelvollisiin. Vain pörssiyhtiöt ja eräät muut yleisen edun kannalta tärkeiksi katsotut yhteisöt on velvoitettu tilintarkastajan vaihtamiseen määräajoin. Säätiölain perustelujen mukaan tavoitteena tilintarkastajan määräaikaisessa vaihtamisessa on tilintarkastuksen riippumattomuuden varmistaminen.

Rahankeräyslupa

Lahjoittamismahdollisuudesta kertominen

Voiko mahdollisuudesta antaa säätiölle muunlaisia lahjoituksia kuin testamenttilahjoituksia kertoa verkkosivuilla ilman, että harjoitetaan erillistä rahankeräystä eli että yleisöltä varsinaisesti pyydetään rahaa? Tarvitaanko rahankeräyslupa, vaikka muita keräystoimia ei tehtäisi?

Lahjoitusten antamisesta voi olla verkkosivuilla yleistä tietoa, mutta muotoilun pitää olla sellainen, ettei sitä voida tulkita pyynnöksi tai kehotukseksi antaa rahaa.

Hallituksen esityksessä uudeksi rahankeräyslaiksi (joka tuli voimaan 1.3.2020) mainitaan että ”yleisöön vetoamisella tarkoitettaisiin suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavoin ilmaistua pyyntöä tai kehotusta antaa rahaa keräykseen.”

”Yleisöön voitaisiin vedota esimerkiksi lehti-ilmoituksessa, yleisölle lähetettävissä kirjeissä, lipas- tai listakeräyksen muodossa taikka internetissä rahankeräyksen toimeenpanijan kotisivuilla tai sosiaalisen median palveluissa julkaistavan kirjoituksen avulla. Yleisöön vetoamisen käsite ehdotetaan määriteltäväksi siten, että käsitettä ei sidottaisi mihinkään tiettyihin viestintämuotoihin tai viestintätapoihin eli laki olisi täysin välineneutraali.”.

Ottaen edellä mainittu huomioon verkkosivuilla voi varovaisella muotoilulla olla yleistä informaatiota lahjoitusten antamisesta. Säätiöillä on esimerkiksi usein verkkosivuillaan tietoa mahdollisuudesta perustaa nimikkorahastoja. Näissä tapauksissa kerrotaan usein historiallisia tietoja, kuinka moni on perustanut rahastoja ja mihin tarkoitukseen, ilman että mahdollisuutta mainostettaisiin. Aloite lahjoituksen antamiselle tulee siten lahjoittajalta itseltään.

Sijoittaminen

Kommandiittiyhtiömuotoiset pääomarahastot

Miten turvallista säätiöiden on tällä hetkellä sijoittaa kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin ns. voitonjakolainan kautta?

ikeuskäytännössä on katsottu, että yleishyödyllinen yhteisö voi tehdä sijoituksen kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon voitonjakolainan muodossa, ja sitä kautta yleishyödylliselle yhteisölle ei muodostu veronalaista elinkeinotuloa, koska saadut korkotulot ovat verovapaata tuloa.

Voitonjakolainarakenteita on tyypillisesti kahdenlaisia. Kyseessä voi olla yksittäiselle yleishyödylliselle yhteisölle räätälöity rakenne, jolloin yleishyödyllinen yhteisö on ainoa sijoittaja voitonjakolainan myöntäjänä, ja rahaston äänetön ja vastuunalainen yhtiömies ovat vaihtoehtorahaston hoitajan kanssa samaan konserniin kuuluvia yhtiöitä.

Yleishyödyllistä yhteisöä varten voidaan myös perustaa erillinen kommandiittiyhtiö ns. syöttörahasto, jolle yleishyödyllinen yhteisö myöntää voitonjakolainan ja syöttörahastosta tulee varsinaisen pääomarahaston äänetön yhtiömies muiden sijoittajien rinnalle. Rakenteiden käyttökelpoisuus perustuu KHO:n linjaukseen siitä, että voitonjakolainalle maksettava korko on vähennyskelpoista kommandiittiyhtiöiden (sekä varsinaisen rahaston että syöttörahaston) verotuksessa.

Voitonjakolainarakenteita uhkaavia lakimuutoksia on ilmennyt välillä. Muutama vuosi sitten nousi esimerkiksi vaara siitä, että korkojenvähentämisoikeuden rajoittamisehdotus verotuksessa olisi tehnyt voitonjakolainajärjestelyt kokonaan kelvottomiksi. Moni säätiö ei uskaltanut sijoittaa tuolloin voitonjakolainojen kautta. Suomi sisällytti kuitenkin poikkeuksen vaihtoehtorahastoista, jolloin rakenteet säilyivät verotehokkaina.

Voimassa olevan oikeuskäytännön mukaan voitonjakolainat ovat turvallisia, kun ne ovat olennaisilta osin samanlaisia kuin oikeuskäytännössä esillä olleet tapaukset.

Velanotto

Voiko säätiö ottaa lainaa osakesijoituksia varten?

Säätiön velanottoa osakkeiden hankkimiseksi sijoitustarkoituksessa pidetään varsin kyseenalaisena toimintana.

Säätiölain HE:ssä mainitaan, että periaatteellista estettä säätiön velanotolle ei ole. Säätiö voi rahoittaa velalla esimerkiksi varsinaiseen toimintaansa käytettävän rakennuksen tai laitoksen hankkimista, rakentamista tai korjaamista.

Sijoitustoiminnan rahoittaminen velalla voi lisätä sijoitustoiminnan riskiä niin merkittävästi, että tällainen sijoitustoiminta ei ole säätiölle sallittua. Viimeksi mainittu koskee myös varsinaisen toiminnan rahoittamiseksi harjoitetun liiketoiminnan velalla rahoittamista. 

Toinen velanotosta seuraava riski liittyy verotukseen. Velkarahoitus on yksi monista kriteereistä, jotka verottaja huomioi arvioidessaan, onko sijoitustoiminta elinkeinotoimintaa. Jos verottaja katsoo sen elinkeinotoiminnaksi, säätiön sijoitustoiminnan tuotot ovat verollisia.

Taidekokoelma: teosten myyminen

Säätiömme sai perustamisvaiheessa taidekokoelman, josta sen kuuluu sääntöjemme mukaan pitää huolta. Strategiaprosessin myötä olemme alkaneet pohtia kokoelmamme karsimista ja sen ytimen selkeyttämisestä. Jos päätyisimme harkinnan jälkeen myymään (ja osittain lahjoittamaan) teoksia, syyllistyisimmekö säätiön omaisuuden hukkaamiseen? Karsimisen tavoitteena on saada kokoelma toimimaan ja edustamaan säätiötämme paremmin. Sääntömme eivät kiellä kokoelman karsintaa.

Jos säännöissä ei ole myynti- tai luovutuskieltoa, teosten myyminen tai lahjoittaminen ei ole kiellettyä. Taideteosten myyminen ja ostaminen ovat osa taidekokoelman normaalia hoitoa silloin kun päämääränä on, että säätiö pystyy näin vielä paremmin edistämään tarkoitustaan – eli kuten perustelettekin. Voi jopa miettiä, onko säätiöllä velvollisuus myydä tai luovuttaa osa teoksista, jos ne eivät ole enää tarkoituksenmukainen osa taidekokoelmaa ja säätiön tarkoitusta. 

Itsenäinen rahasto

Lakkauttaminen

Miten voisimme lakkauttaa säätiömme alaisen itsenäisen rahaston, jonka pääoma on vain muutama tuhat euroa ja josta aiheutuu ainoastaan kuluja?

Tämänkaltaisten tapausten arviointi on helposti hyvin teoreettista ja vaatii aina perusteellista tapauskohtaista arviointia, koska säätiölakia ei suoraan sovelleta säätiöiden hallinnoimiin rahastoihin. Niihin sovelletaan ensisijaisesti rahaston omia sääntöjä ja muita sen perustamista koskevia määräyksiä, yleisiä säätiöoikeudellisia periaatteita sekä jäämistö- ja sopimusoikeudellisia oikeusperiaatteita.

Säätiölaista voidaan kuitenkin analogisesti hakea tukea, kun rahaston lakkauttamista arvioidaan. Voitaneen katsoa, että rahasto voidaan purkaa samoilla edellytyksillä kuin säätiö. Eli jos rahaston varojen käyttäminen sille määrättyyn tarkoitukseen on mahdotonta tai olennaisesti vaikeutunut, kokonaan tai huomattavalta osalta hyödytöntä taikka lain vastaista eikä säätiön tarkoitusta voida muuttaa.

Säätiöjohdon velvollisuuksiin kuuluu myös edistää huolellisesti säätiön etua kokonaisuutena. Jos kyseinen rahasto syö säätiön pääomia vuodesta toiseen, voidaan katsoa, että säätiön johdolla on velvollisuus tavalla tai toisella puuttua asiaan. 

Toiminnan keskeyttäminen

Onko säätiön toimintaa mahdollista keskeyttää määräajaksi, esimerkiksi kahdeksi vuodeksi?

Säätiön täytyy toteuttaa tarkoitustaan jollakin sen säännöissä mainitulla tavalla ja raportoida tästä vuosittain toimintakertomuksessaan.

Kun tämä vaatimus täyttyy voi säätiön toiminta olla niin vähäistä kuin säätiö katsoo mahdolliseksi. Jos toiminta keskeytyy varojen puuttumisen takia, kyse on taas  eri tilanteesta, jolloin johdon tulisi ryhtyä asianmukaisiin toimiin toiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi taikka toiminnan lopettamiselle.