Voiko säätiö myöntää apurahaa henkilölle, joka on samanaikaisesti ansiotyössä tai eläkkeellä?

Yleinen käytäntö on, ettei samanaikaisesti voi olla kokopäiväisesti ansiotyössä ja saada täyttä työskentelyapurahaa. Tyypillisesti apurahoja myönnetään kokoaikaiseen päätoimiseen apurahatyöskentelyyn, mutta monilla säätiöillä on myös joustavien yhdistelmien käytäntöjä. 

Tyypillisesti apurahalla tehtävän työn ohella voi tehdä satunnaisia tai säännöllisiä tuntitöitä. Lisäksi jotkut säätiöt hyväksyvät sen, että apurahalla voi tehdä maksimissaan 25 % muuta työtä kokonaistyöajasta tai säätiö voi maksaa pienempää kuukausiapurahaa (25–75 % täydestä apurahasta) osa-aikaiseen työskentelyyn. Apurahan joustava yhdisteleminen mahdollistaa esim. osa-aikaisen työsuhteen yliopiston kanssa.

Toiset säätiöt eivät myönnä eläkkeellä oleville työskentelyapurahaa lainkaan mutta kuitenkin muita kohdennettuja apurahoja nimenomaan eläkkeellä oleville. Säätiö voi itse asettaa rajat sille, millaiset tilanteet ovat hyväksyttävissä.

Verohallinnon mukaan asiassa ei ole verotuksen kannalta muuta merkitystä kuin se, että mikäli apurahaa maksetaan yli vahvistetun verovapaan apurahan määrän eli yli 24.965,04 euroa (2023), ylimenevä osa on saajalleen verotettavaa tuloa.

Säätiömme on saanut apurahahakemuksia aktivismia harjoittavilta organisaatioilta. Voiko säätiö tukea tällaista toimintaa?

Varsinkin ympäristön ja ilmaston hyväksi tehtävä aktivismi on viime aikoina ollut mediassa laajasti esillä. Toimintatapa ei ole kuitenkaan uusi, näkyviä kampanjoita esimerkiksi ympäristön turmelemista vastaan on järjestetty jo 1970- ja 1980-luvuilla. Aktivistien toimintaa rahoitetaan myös laajasti yleisöön kohdistuvilla lainmukaisilla rahankeräyksillä. Jotkut nykyisistä kampanjoista näkyvät suoraan kansalaisten arjessa, ja niistä uutisoidaan siksi enemmän.

Säätiöissä ilmiö näkyy siten, että yhä useammin aktivismia harjoittavat tahot hakevat rahoitusta toiminnalleen säätiöiltä. Aktivistit saattavat perustoimintansa puolesta hyvin sopiakin tukien saajiksi, mutta säätiöissä voidaan silti pitää riskinä sitä, että säätiö tulisi samalla rahoittaneeksi lain harmaalla alueella olevaa tai jopa lainvastaista toimintaa.

Säätiön johdon tärkein tehtävä on huolellisesti edistää säätiön tarkoitusta ja etua. Säätiön johto punnitsee aina tarkkaan, kenelle säätiö voi myöntää tukea ja mihin tarkoitukseen. Apurahat ja tuet jaetaan aina hakemuksen ja hankesuunnitelman perusteella. 

Säätiön rahoituspäätöksen kirjallisesta saatteesta on selkeästi käytävä ilmi, mihin tarkoitukseen ja toimintaan saaja voi käyttää myönnettyä tukea. Jos hankesuunnitelma mahdollistaa tuen käyttämistä aktivismin alaan kuuluviin kampanjoihin, säätiön on syytä olla erityisen tarkkana myöntöperusteiden muotoilujen kanssa samoin kuin oman sisäisen päätöksentekonsa, menettelytapojensa ja niiden dokumentoinnin kanssa. Tämä on tärkeää, koska jälkeenpäin säätiön tulee selkeästi voida osoittaa, miksi ja mihin tarkoitukseen se on myöntänyt tukea.

Tiiviimpi raportointi rahoittajalle on myös katsottu hyödylliseksi kuten myös se, että säätiö varaa oikeuden vaatia tuki takaisin, jos saaja käyttää sen muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen. Mahdollisimman selkeät ja läpinäkyvät rahoituksen myöntämisen ja käyttämisen kriteerit sekä toimintaohjeet auttavat niin rahoittajaa kuin rahoitettua toimimaan oikein.

Vaikka aktivismia harjoittavien organisaatioiden toimintatapa kampanjoineen ei ole uusi, on ilmiö säätiöissä kuitenkin varsin uusi. Siksi käytännöt säätiöissä kehittyvät edelleen ja säätiöiden kannattaa edetä asiassa sen vaatimalla huolellisuudella. Säätiöiden tulisi luonnollisesti arvioida hakemuksiin liittyvät riskit tarkasti, mutta samalla olla avoin uusille toimintatavoille ja vaikuttaville kanaville säätiön tarkoituksen toteuttamiseksi.

Voiko säätiö tukea yrityksiä? Katso vastaus kohdasta Yleishyödyllisyys

Voiko säätiö maksaa tutkimusapurahan yliopistolle vai vain henkilökohtaisesti?

On hyvin yleistä, että apuraha maksetaan suoraan tutkimusryhmälle tai yliopistolle. Apurahan myöntäjälle menettely on melko samanlainen riippumatta siitä, kenelle tuki maksetaan.

Kannattaa kuitenkin huomata, että yliopiston kautta maksettu apuraha on saajalle palkkana veronalaista tuloa. Muussa tapauksessa apuraha on verovapaata tuloa 24 965,04 euroon asti (vuoden 2023 taso) vähennysten jälkeen. Sen lisäksi yliopistot veloittavat usein niiden kautta maksetuista apurahoista overhead-osuuden, joka voi olla jopa 10 % (osuus kannattaa tarkistaa kyseessä olevasta yliopistosta).

Silloin kun apuraha maksetaan tutkimusryhmälle, jokaisen apurahansaajan tulee muistaa erikseen tarkistaa, että omassa veroilmoituksessa on vain oma osuus apurahasta ja tehdä sen osalta tarvittavat korjaukset, sekä vähentää mahdolliset omat kulut.

Säätiömme verkkosivuilla julkaisemme apurahojen ja avustusten saajat ja myönnetyt summat. Kuinka kauan tietoja voi pitää säätiön verkkosivuilla? Onko tähän liittyen joku sääntö tai ohje vai voiko jokainen säätiö määrittää käytäntönsä tähän liittyen itse? 

Mitään tarkkaa aikarajaa tietojen säilyttämiselle ei tietosuojan osalta ole. Tärkeintä on (tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain hengen mukaisesti) määritellä säilytysaika. Verkossa julkaistavan tiedon säilytysaika on tietenkin paljon joustavampi, koska näitä samoja tietoja säilytetään myös muualla, osana säätiön varsinaista arkistoa. Samat säännöt kuitenkin pätevät olennaisilta osin verkkoympäristöönkin, eli jos tarkan ajan ilmoittaminen ei ole mahdollista, ainakin säilytysajan määrittämiskriteerien tulisi olla selvillä. Määräajan kuluttua tiedot poistetaan verkosta. Tiedon pitäminen verkkosivuilla tai ylipäätään tiedon säilyttämisen tarpeellisuus on aina perusteltava – jos säilyttämisperustetta ei voida määritellä, tieto hävitetään ja/tai poistetaan verkosta. Tietoja ei pidä säilyttää ”varmuuden vuoksi”.

Lue lisää GDPR-oppaastamme

Säätiön hyvä tiedonhallintatapa | God informationshantering i stiftelser

Hallituksen jäsenen kelpoisuus

Mitkä ovat säätiön hallituksen jäsenen kelpoisuusvaatimukset? Säännöissämme ei mainita niistä mitään.

Säätiölain mukaan hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö, alaikäinen eikä henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa.

Tietyt viranomaiset tai mainitussa laissa tarkoitetun tietyn laitoksen hallituksen jäsenet voivat toimia säätiön hallituksena tai sen jäseninä.

Vähintään yhden hallituksen jäsenen asuin- tai kotipaikan on oltava Euroopan talousalueella, jollei PRH myönnä säätiölle lupaa poiketa tästä.

Säätiön säännöissä täytyy olla määräys hallituksen jäsenen kelpoisuusedellytyksistä, jos ne ovat säätiölakia tiukemmat. 

Kokouspalkkiot

Miten arvioida hallituksen jäsenten palkkioiden suuruutta sähköpostikokousten osalta?

Sähköpostikokousten palkkioiden suuruuden arvioinnin lähtökohtana tulisi olla jäsenen käyttämä työaika ja se, kuinka vaativista asioista tai asiasta on ollut kyse. Se, että kokous pidetään sähköpostikokouksena, ei lähtökohtaisesti muuta arvioinnin tapaa. Käytännössä voi olla vaikeaa tehdä tällaista arviointia jokaista kokousta kohden, mutta nyrkkisääntönä tulisi olla, että palkkioita maksetaan kaikista kokouksista, jotka eivät ole sellaisia, joissa vain jokin selvä asia hyväksytään sähköpostitse. Toisin kuin tapauksissa, joissa hallitus on käyttänyt harkintaa ja arvioinut jonkun tapauksen tai tapauksia tarkemmin.

Myös lyhyt kannanotto sähköpostitse voi kuitenkin edeltää tapauksen vaativampi arviointi. On tärkeää, että hallitus keskustelee linjauksesta sähköpostikokouksiin liittyen ja että päätetty linjaus kirjataan pöytäkirjaan/työjärjestykseen. Tilintarkastajaan voidaan myös ottaa yhteyttä arvion saamiseksi sovelletusta linjasta.

Ulkopuolisen nimeämistahon passiivisuus ja säätiön hallituksen toissijainen valintaoikeus

Säätiömme sääntöjen mukaan hallitus täydentää itse itseään, jollei yhdistys X ole nimennyt ehdokastaan hallituksen jäseneksi seuraavalle toimikaudelle maaliskuun loppuun mennessä. Yhdistys ei ole 2.4. mennessä ilmoittanut valintaansa säätiölle. Voiko hallitus nyt täydentää itseään tämän jäsenen osalta? 

Säätiön hallituksen nimeämiseen voidaan säännöissä oikeuttaa jokin säätiön ulkopuolinen taho tai tahoja. Säätiölain 3 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan, jollei säännöissä määrätty taho ole nimennyt hallituksen jäseniä seuraavalle toimikaudelle ennen uuden toimikauden alkamista, täydentää hallitus itse itseään, mikäli säännöissä ei ole muuta määrätty. 

Vaikka säännös vaikuttaa selkeältä, käytännön tasolla näin ei aina ole. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) määräsi taannoin säätiö A:n hallitusta ryhtymään toimiin oikaisun aikaansaamiseksi asiassa, jossa arvioitavana oli hallituksen oikeus käyttää omaa toissijaista valintaoikeuttaan. 

Hallinto-oikeuden päätöksessä H2247/2022 (julkaisematon) oli kyse siitä, onko hallitukselle syntynyt oikeus valita uuden hallituksen jäsenet ensisijaisten valitsijatahojen passiivisuuden vuoksi. Säätiön sääntöjen mukaan säätiön hallituksen toimikausi oli neljä kalenterivuotta. Mikäli valitsijataho ei maaliskuun loppuun mennessä ollut valinnut jäseniä hallitukseen seuraavaksi toimikaudeksi, suorittaisi valinnan säätiön hallitus. 

Säätiön viimeisin hallitus oli valittu 1.7.2017, merkitty rekisteriin 10.1.2018 ja aloittanut vuoden 2017 toimintakertomuksen mukaan toimintansa 1.12.2017. Säätiön hallitus oli 26.4.2021 pitämässään kokouksessaan valinnut tiettyjen nimeämistahojen ehdokkaat hallituksen jäseneksi ja todennut että muut valitsijatahot eivät ole maaliskuun loppuun mennessä ilmoittaneet omia valintojaan. Näiden osalta hallitus oli valinnut jäsenet oman esityksensä mukaisesti.

Hallituksen jäsen K, jota ei valittu uudestaan hallitukseen, oli kuudessa aiemmassa säätiön hallituksen kokouksessa tiedustellut, päättyykö toimikausi 31.12.2020, jotta hänet valinnut yhdistys voisi valita edustajansa uudelle hallituskaudelle. Hän ei saanut vastausta ennen kuin 25.4.2021, jolloin hän sai hallituksen kokouksen esityslistasta tiedon, että toimikausi päättyy 26.4.2021. Säätiön hallituksen mukaan jäsenen olisi pitänyt olla perillä säätiön säännöistä ja ymmärtää että toimikausi päättyy 31.12.

Hallinto-oikeus totesi, että vaikka käsite kalenterivuosi on sinänsä yksiselitteinen, asiassa on saadun selvityksen perusteella ollut epäselvyyttä siitä, minkä kalenterivuoden lopussa hallituksen toimikausi päättyy, kun hallitus on valittu ja aloittanut toimintansa kesken kalenterivuoden 2017.

Hallinto-oikeuden mukaan valitsijatahojen ei voida katsoa jääneen asiassa passiivisiksi, jos niillä ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta käyttää valintaoikeuttaan. Säätiön säännöissä näille annettu valintaoikeus velvoittaa hallitusta niin, ettei se saa menettelytavoillaan estää tuon oikeuden käyttämistä. Hallinto-oikeus katsoi, että hallituksen pidättäytymistä käsittelemästä kysymystä hallituskauden päättymisestä ja huomioimasta asiaa koskevia eriäviä mielipiteitä voidaan pitää tällaisena estämisenä. Koska valitsijatahoilla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta käyttää valintaoikeuttaan, hallituksen päätös uuden hallituksen valinnasta on ollut säätiön sääntöjen vastainen.

Vaikka kyseinen päätös ei ole lainvoimainen, voidaan todeta, että säätiöissä on syytä toimia huolellisesti myös toissijaista valintaoikeutta käytettäessä. Se, ettei valitsijataho ole määräaikaan mennessä ilmoittanut ehdokastaan hallituksen jäseneksi, ei välttämättä osoita passiivisuutta. 

Kysyjän kannattaa myös hyvän hallinnon kannalta pyrkiä kohtuullisuuden rajoissa edesauttamaan valitsijatahoa käyttämään valintaoikeuttaan. Valitsijatahon jäädessä täysin passiiviseksi, on selvä, että hallituksella on oikeus käyttää toissijaista valintaoikeuttaan.

Saako säätiö myöntää apurahaa lähipiiriin kuuluvalle? 

Säätiö voi myöntää apurahan lähipiiriin kuuluvalle samoilla ehdoilla kuin muille hakijoille. Apurahan myöntämisen, kuten kaikkien lähipiiritoimien, täytyy edistää säätiön tarkoitusta ja niistä pitää raportoida toimintakertomuksessa. 

Säätiön on kuitenkin huolehdittava kaikissa lähipiiritoimissaan, että esteellisyydet huomioidaan. Hallituksen jäsen ei saa osallistua avustusta tai muuta vastikkeetonta etua koskevan asian käsittelyyn, jos edunsaajana on hän tai hänen perheenjäsenensä, muu lähisukulaisensa tai heidän määräysvallassaan oleva yhteisö tai säätiö. Hallituksen jäsen ei saa osallistua säätiön ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa säätiön edun kanssa. Jäävääminen ei poista vastuuta raportoida lähipiiritoimista toimintakertomuksessa.

Voiko säätiö jakaa avustuksia lähipiirille? 

Säätiön ja sen lähipiirin väliset taloudelliset toimet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Lähipiiriin kuuluvan taloudellinen tukeminen voi poikkeuksellisesti olla sallittua, jos avustuksen saaja täyttää säätiön yleiset avustustenjakokriteerit ja avustus on myös muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saatavilla vastaavin ehdoin.

PRH:n säätiövalvonta on puuttunut esimerkiksi tilanteeseen, jossa säätiö oli myöntänyt tilikauden aikana kaksi eri avustusta hallituksensa jäsenelle. 

Tapauksessa avustuksia ei saatettu muiden säätiön toiminnan kohderyhmään kuuluvien saataville. Valvonta-asian käsittelyn yhteydessä ei muutoinkaan käynyt ilmi, että säätiö olisi pyrkinyt kartoittamaan mahdollisia tuensaajia.

Kun säätiö päätti avustusten myöntämisestä vain hallituksensa jäsenelle, säätiö tuki säätiölain lähipiirikiellon vastaisesti lähipiiriinsä kuuluvaa tahoa. PRH määräsi säätiön perimään lähipiirikiellon vastaisesti jaetut avustukset takaisin.

Pitääkö säätiöllä olla lähipiirirekisteri?

Säätiölaissa tai muissakaan laeissa ei velvoiteta säätiötä ylläpitämään lähipiirirekisteriä, joka on vain yksi tapa hallita lähipiiriin liittyviä velvoitteita. Lähipiirirekisterin pitäminen on siis täysin vapaaehtoista. Esimerkiksi säätiöillä, joilla on iso hallitus, hallintoneuvosto tai jostain toisesta syystä hyvin laaja lähipiiri, on harvoin edes mahdollista pitää rekisteriä ajan tasalla. Yhä useampi säätiö panostaa sen sijaan hyvään lähipiiriohjeeseen, jossa ohjeistetaan mm. miten lähipiiritoimet identifioidaan, niiden asianmukaisuutta arvioidaan ja niistä raportoidaan.

Olennaista on, että säätiö noudattaa sekä säätiölain velvoitteita että hyvää hallintoa myös lähipiiritoimissa. Silti prosesseissa voi olla säätiökohtaisia eroja. Säätiöiden hyviä käytäntöjä on koottu oppaaseen Esimerkkejä lähipiiriin liittyvistä menettelytavoista säätiön johdolle ja tilintarkastajille (på svenska Förslag till förfaringssätt gällande närståendekretsen för stiftelsens ledning och revisorer).

Onko toimintakertomuksessa raportoitava myös säätiön asiamiehen palkka?

Asiamies kuuluu lähipiiriin ja näin ollen asiamiehen palkkio on lähipiiritoimi, joka on pakko raportoida toimintakertomuksessa. Aiemmin yleinen käytäntö on ollut ilmoittaa asiamiehen palkkio osana hallituksen jäsenille maksettuja palkkioita, jos säätiöllä on vain yksi johtaja. Patentti- ja rekisterihallituksen tarkennettua linjaustaan tätä ei enää suositella, vaan asiamiehen palkkio raportoidaan aina omana kohtanaan toimintakertomuksessa.

Tukisäätiöt

Mitkä ovat nykyään rajoitukset tukisäätiötoiminnalle ja perustajan tukemiselle? 

Säätiön perustaja kuuluu säätiön lähipiiriin. Säätiön tarkoituksena ei voi olla lähipiiriin taloudellinen tukeminen. Tuen antaminen lähipiiriin kuuluvalle voi olla sallittua ns. tukisäätiölle. Tukisäätiötoimintaa saa harjoittaa vain sääntöjen mukaisilla toimilla ja tuen kohteet on määriteltävä säännöissä. Poikkeuksia lähipiirikieltoon ei siten sovelleta edun tuottamiseen muuten kuin säännöissä määrättyjen toimintamuotojen mukaisesti.

Tukisäätiö voi tuottaa etua perustajalle tai säätiössä määräysvaltaa käyttävälle taholle lähipiirikiellon estämättä vain, jos se täyttää säätiölain 1 luvun 9 §:n vaatimukset eli tuettavan tahon edunsaajilla ei ole oikeutta tukea saavan tahon varoihin, tuen antaminen on säätiön toimintamuotojen mukaista ja säätiön säännöissä on mainittu nimeltä se taho, jota säätiön on tarkoitus tukea taloudellisesti.

Työvaliokunta

Luetaanko säätiön työvaliokunnan jäsen säätiön lähipiiriin? Säätiössämme hallitus delegoi apurahamyöntöjen valmistelun työvaliokunnalle tiettyyn rajaan asti, joten siinä mielessä heillä on valtaa.

Yksinomaista päätösvaltaa voidaan jakaa säätiölain mahdollistamissa rajoissa vain hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Muulla elimellä ei voi olla yksinomaista päätösvaltaa säätiötä koskevissa asioissa. Työvaliokunnan jäsenet eivät siis kuulu säätiön lähipiiriin. Vaikka hallitus voi delegoida säätiön toimintaan liittyviä tehtäviä säätiön muulle elimelle, vastuuta toiminnasta ei voi siirtää. Apurahanmyönnöistä vastaa aina säätiön hallitus.

Mitä säätiön tulisi ottaa huomioon sähköiseen allekirjoittamiseen siirryttäessä?

Säätiöissäkin on siirrytty allekirjoittamaan dokumentteja pääsääntöisesti sähköisesti. Se, minkälainen sähköinen allekirjoitus on missäkin tilanteeessa hyväksyttävä, riippuu dokumenttien virallisuuden asteesta.

• Kun puhutaan säätiön omista tavanomaisista, lähinnä sisäisistä asiakirjoista, kuten pöytäkirjoista yms., vahvaa tunnistautumista ei edellytetä. Silloin voidaan hyvin ottaa käyttöön esim. Adobe Acrobatin Sign tai muun vastaava allekirjoituksen käyttö kevyellä järjestelyllä.
• Virallisten asiakirjojen sähköisessä allekirjoittamisessa tulee aina käyttää vahvaa eli pankkitunnuksilla tunnistautumista. Erityisesti tilinpäätös tulee aina allekirjoittaa vahvaa tunnistusta käyttäen. Allekirjoitusohjelmien palveluntarjoajia on useita. Yksinkertaisinta lienee pyytää omaa tilitoimistoa tekemään sähköinen allekirjoituskierros, jolloin kaikki menee mahdollisimman mutkattomasti ja myös säätiölle itselleen vaivattomasti.  

Silloin kun tilinpäätös allekirjoitetaan sähköisesti, tilinpäätös pitää erikseen päivätä, eli merkitä tilinpäätöksen hyväksymispäivämäärä. Pelkkä sähköisen allekirjoituksen päiväys ei riitä, koska allekirjoittajilla saattaa olla eri päiväykset sähköisessä allekirjoituksissaan. 

Sähköisen allekirjoituksen päiväyksen tarkoitus on ainoastaan osoittaa se ajankohta, jolloin allekirjoittaja on tehnyt allekirjoitusmerkinnän tarkoituksenaan todentaa aiempi tahdonilmaisunsa tilinpäätöksen hyväksymisestä. Kirjanpitolautakunta onkin suosittanut lausunnossaan 2014/2021, että tilinpäätöksen hyväksymispäivämääräksi merkittäisiin näissä tilanteissa sama kuin toimielimen kokouspöytäkirjan päiväys; tai se päivä, jona päätösvaltaisuuden tuottava määrä toimielimen jäsenistä on sähköpostitse tai muutoin todistettavasti ilmaissut hyväksyvänsä tilinpäätöksen. Tämän jälkeen allekirjoitusmerkinnät tulevat tehtäviksi joko fyysisesti tai sähköisesti.

Säätiön tilintarkastajan ensimmäinen toimikausi alkoi huhtikuun alussa 2013. Sama henkilö on jatkanut tilintarkastajana yhtäjaksoisesti siitä lähtien. Löysin laista määräyksen, että tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien maksimikesto voi olla enintään 7 vuotta. Täytyykö meidän vaihtaa tilintarkastajaa?

Säätiölain mukaan säätiön tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään seitsemän vuotta. Tilintarkastaja voi edellä mainitun enimmäisajan jälkeen osallistua uudelleen säätiön tilintarkastukseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä.

Nykyinen säätiölaki astui voimaan 1.12.2015. Ennen sen voimaantuloa alkaneessa tilintarkastustoimeksiannossa määräaika lasketaan lain voimaantulosta, eikä aiempia tilikausia oteta huomioon (säätiölain HE). Vuodesta 2013 samaa tilintarkastajaa käyttäneen säätiön täytyy siis vaihtaa tilintarkastaja vuonna 2021 (vuodelle 2022). Rotaatiosääntö koskee vain päävastuullista tilintarkastajaa, jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö.

Tällöin riittää, että tilintarkastusyhteisön sisältä valitaan toinen päävastuullinen tilintarkastaja. Tilintarkastajan rotaatiosäännös on säätiöissä varsin ankara verrattuna muihin tilintarkastusvelvollisiin. Vain pörssiyhtiöt ja eräät muut yleisen edun kannalta tärkeiksi katsotut yhteisöt on velvoitettu tilintarkastajan vaihtamiseen määräajoin. Säätiölain perustelujen mukaan tavoitteena tilintarkastajan määräaikaisessa vaihtamisessa on tilintarkastuksen riippumattomuuden varmistaminen.

Mitä tarkoittaa yleishyödyllisyys?

Yleishyödyllisyys määritellään tuloverolain 22.1 §:ssä. Yleishyödyllinen yhteisö on yhdistys, säätiö, osakeyhtiö tai muu juridinen yhteisö, jonka toiminnan yhteiskunnallisen hyödyn ja merkityksen katsotaan olevan niin huomattava, että sille voidaan myöntää erityisiä verovapauksia. Samalla yhteisö sitoutuu yhteiskunnallisen yhteisön kriteerien mukaisiin rajoituksiin esimerkiksi yritysvoittonsa tai jakamiensa osinkojen määrässä.

Lue lisää verohallinnon sivuilta

Kuinka paljon yleishyödyllinen säätiö voi osoittaa tuestaan yksittäiselle taholle?

Tarkkaa määrittelyä tästä ei ole. Yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisyys arvioidaan verotuksessa. Arvioinnissa otetaan huomioon yhdistyksen tai säätiön säännöt ja sen todellinen toiminta. 

Säätiö tai muu yhteisö voidaan katsoa yleishyödylliseksi, jos yleishyödylliseen toimintaan ohjattavien varojen määrä on vuosittaisiin ylijäämiin nähden merkittävä, tuettavia yhteisöjä on useita ja niihin jäseneksi pääsy on rajoittamaton. 

On kuitenkin tärkeä huomata, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätös KHO 2015:125 muutti tulkintaa hiukan: päätöksessään KHO piti säätiötä yleishyödyllisenä yhteisönä, vaikka se tuki pelkästään yhden poliittisen puolueen nuorisojärjestöä. 

Verohallinnon mukaan ainoastaan yhtä tahoa tukevaa tukiyhteisöä voidaan pitää yleishyödyllisenä, jos sen jakamat varat tullaan käyttämään tuettavan yhteisön yleishyödylliseen toimintaan samalla tavoin, kuin jos tuettava yhteisö olisi hankkinut varat itse. Edellytyksenä tukiyhteisön yleishyödyllisyydelle on, että tukiyhteisö ei harjoita elinkeinotoimintaa (tämä kohta on tulkinnanvarainen). Lisäksi verottaja edellyttää, että tukijayhteisö hankkii tuettavalle yhteisölle jaettavat varat toiminnalla, joka olisi myös tuettavan yleishyödyllisen yhteisön itse harjoittamana verovapaata varainhankintaa.

Lue lisää verohallinnon ohjeesta (julkaistu 4.12.2023)

Voiko säätiömme tukea yrityksiä, vai onko tämä jotenkin ristiriidassa yleishyödyllisyysstatuksemme kanssa? 

Ongelma yrityksen tai ylipäätään elinkeinotoiminnan tukemisesta tulee siitä, että tuloverolain 22§ mukaan yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä. Lain sananmuodon perusteella esimerkiksi pääasiallinen toiminta yleiseksi hyväksi ei näyttäisi riittävän. Osakeyhtiön tarkoitushan on tuottaa toiminnallaan osakkailleen voittoa, eikä tuki sinne kohdistettuna olisi yleiseksi hyväksi, eikä tukea antanut yhteisö olisi siten yleishyödyllinen. Näin tiukkaa tulkintaa ei ole kuitenkaan verotuskäytännössä sovellettu.

Verotuskäytännön perusteella vaikuttaa siltä, että merkitystä annetaan sille, miten suuri osa tukitoiminnasta kohdistuu kyseiseen toimintaan.

Tuore (2023) keskusverolautakunnan ratkaisu tuo lisäselvyyttä elinkeinotoiminnan tukemisen ja säätiön yleishyödyllisyysstatuksen väliseen suhteeseen:

Keskusverolautakunnalta merkittävä ratkaisu elinkeinotoiminnan tukemisen vaikutuksesta yleishyödyllisyyteen 

Keskusverolautakunnan (KVL) ratkaisussa 2023/26 oli kyse erään kotimaisen taiteenlajin ja sen toimintaedellytysten edistämisestä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella säätiö toimisi apurahasäätiönä. Säätiö olisi taiteenalan merkittävä tukija, jonka jakamat tuet kohdistuisivat ensisijaisesti taiteenalan kulttuurisen arvon ja monimuotoisuuden kasvun tukemiseen. 

Hakija pyysi ennakkoratkaisua siitä, katsotaanko säätiö yleishyödylliseksi tilanteessa, jossa se tukee suoraan myös yrityksiä ja muita elinkeinonharjoittajia. Säätiö osoittaisi (enintään) kolmasosan tuestaan taiteenlajin parissa toimiville yrityksille ja muille elinkeinonharjoittajille. 

Elinkeinonharjoittajille suunnattu tuki kohdistuisi ajallisesti, taloudellisesti ja sisällöllisesti rajattuihin hankkeisiin, joilla on säätiön tarkoituksen toteuttamista vastaavat konkreettiset tavoitteet. Henkilökohtaisia työskentelyapurahoja lukuun ottamatta tukea maksettaisiin vain toteutuneita kustannuksia vastaan. Vaikka tuettavissa hankkeissa voisi olla myös kaupallisella tavalla toteutettuja hankkeita, tarkoituksena ei ole tukea voitollista toimintaa, vaan mahdollistaa esimerkiksi marginaalisten ja taloudellisesti riskialttiiden, mutta monimuotoisuudelle tärkeisiin suuntauksiin tai osa-alueisiin liittyvien hankkeiden toteutuminen. 

Keskusverolautakunnan mukaan kuvatuissa olosuhteissa säätiön voitiin katsoa toimivan TVL 22 §:n 1 momentin 1 kohdassa edellytetyllä tavalla yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. 

Myös elinkeinonharjoittajien suoran tai välillisen tukemisen voitiin arvioida kuuluvan yleishyödylliseksi katsottavan tarkoituksen alaan, kun tukeminen perustuisi säätiön tarkoituksen toteuttamiseen ja hakemusasiakirjoissa kuvattuja tuen suuntaamisen, laaja-alaisuuden ja monimuotoisuuden tukemisen sekä hankekohtaisuuden periaatteita noudatettaisiin. 

Ratkaisun merkitys

Keskusverolautakunta julkaisee lyhennelminä sellaisia päätöksiään, joissa on uusi tai muutoin tärkeä kannanotto. 

Ratkaisu antaa kaivattua tietoa toisaalta siitä, voiko yleishyödyllinen yhteisö kohdistaa lainkaan suoraa taloudellista tukea elinkeinonharjoittajille ja toisaalta miten paljon. Tuloverolain 22 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön täytyy toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yksinomaisuusvaatimuksesta on oikeuskirjallisuudessa todettu, ettei lain sananmuodon perusteella pääasiallinen toiminta yleiseksi hyväksi näyttäisi riittävän, vaan toiminnan täytyy kohdistua yksinomaan kyseisen yleisen hyvän tuottamiseen eikä se voi olla vain sivutarkoitus. Myöntämällä tukea elinkeinonharjoittajalle vaatimus toimimisesta yksinomaanyleiseksi hyväksi ei välttämättä täyttyisi, koska elinkeinotoiminnan tukeminen on usein liitetty yksityistaloudellisten intressien tukemiseen.

Ratkaisu on ensimmäinen laatuaan. Ratkaisu vahvistaa jossain määrin verotuskäytännön perusteella tehtyjä havaintoja siitä, ettei pieni tuki elinkeinotoimintaan kohdistettuna välttämättä vielä aseta yleishyödyllisyysstatusta vaakalaudalle. Julkaistua oikeuskäytäntöä asiasta ei ole kuitenkaan aiemmin ollut.

Kysymys on ajankohtainen säätiökentällä laajemminkin useassa säätiössä. Moni näkee, että säätiöiden kokonaisvaikuttavuuden lisääminen vaatii myös mahdollisuutta tukea yrityksiä, jotka toimivat säätiön kanssa samassa ekosysteemissä, samoilla päämäärillä.  

Ratkaisu ei tarkoita sitä, että yleishyödylliset yhteisöt voisivat miten tahansa ja miten paljon tahansa tukea elinkeinotoimintaa. Ratkaisussa annetaan ymmärtää, että hakijalla on tarkat menettelytavat, jotka varmistavat, että tuki erityisesti elinkeinonharjoittajille kohdistettuna käytetään siihen nimenomaiseen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Näissä ”kuvatuissa olosuhteissa” ratkaisu oli kyseisenlainen. Voidaan kuitenkin todeta, että olennaisesti samanlaisissa tapauksissa ratkaisun tulisi olla samanlainen.

Säätiön perustajien avustajana ennakkoratkaisun hakemisessa toimi Säätiöt ja rahastot ry:n juristi Martin Löfman, koska asialla on suuri merkitys koko säätiökentälle.