Säätiöiden ilmasto- ja ympäristötoimet

Ilmastokriisi ja luontokato vaikuttavat jokaiseen. Tulevaisuutta ei voi suunnitella ottamatta huomioon planeetan perustavanlaatuisia, ihmiskunnan aikaansaamia muutoksia. Viimeistään vuonna alkanut 2020 pandemia ja äärisäät ovat havahduttaneet meidät kaikki siihen, että luonnon mekanismien muutoksilla on arvaamattomia vaikutuksia ihmisen hyvinvoinnin perustaan, terveyteen ja talouteen. 

Ilmaston lämpeneminen ja kuudes sukupuuttoaalto vaativat kiireellisiä toimia, jotta voimme välttää globaalin kriisin.

Tunnemme jo monia ratkaisukeinoja, mutta meidän on tarttuva niihin nyt: kaikilla elämänaloilla on mahdollista tehdä pieniä ja suuria parantavia toimia. Kulttuurinmuutoksen, tutkimuksen, lainsäädännön, verotuksen ja suositusten avulla voimme yhteisin teoin siirtyä kestävään ja hyvinvointia edistävään yhteiskuntaan.

Lue lisää

Yhä useampi säätiö osallistuu ympäristön- ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, vaikkei itse ole varsinainen ympäristörahoittaja.

Säätiöt ympäristörahoittajina

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsenet tukevat tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnan kehittämistä joka vuosi yhteensä yli puolella miljardilla eurolla. 

Ympäristön puolesta säätiöt toimivat monin tavoin, ja rahoituksellaan ne tukevat mm.

Kulttuurinmuutos koskee kaikkia

Yhä useampi suomalainen säätiö ja rahasto osallistuu omaa hiilijalanjälkeään pienentämällä ympäristön- ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön, vaikkei itse ole varsinainen ympäristörahoittaja.

Kansainvälinen kehityssuunta on samanlainen: säätiöt maailmalla nostavat ilmasto- ja ympäristönäkökohdat keskiöön niin rahoittajina, sijoittajina kuin muussa toiminnassaan. Seuraamme kehitystä mm. Philean kautta.

Tuemme jäseniämme muutoksessa välittämällä tietoa parhaista käytännöistä ja edistämällä jäsentemme keskinäistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä. 

Toimintamalleja ja työkaluja

Kokoamme tänne esimerkkejä jäsentemme ilmasto- ja ympäristötoimista. Listaus ei pyri kattamaan kaikkea, vaan tarjoamaan säätiöiden käyttöön mahdollisimman monenlaisia, konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja. Esimerkit on ryhmitelty seuraavasti:

  • Tiedon jakaminen sisäisesti, toisille säätiöille ja säätiön muille sidosryhmille
  • Aloitteiden tai ohjelmien suunnittelu siten, että ne huomioivat siirtymisen nollahiiliseen yhteiskuntaan
  • Omat toiminnot: toimitilojen, energiankäytön, matkustamisen, tarjoilujen ym. hiilijalanjäljen pienentäminen
  • Apurahojen allokointi ilmastotyöhön
  • Sijoitusten hiilijalanjälken pienentäminen tai hiilen poisto sijoitussalkusta
  • Julkinen raportointi edellä mainituista.

Jos säätiölläsi on hyvä ilmasto/ympäristötoimi jaettavaksi, lähetä siitä meille sähköpostitse lyhyt kuvaus (1–2 lausetta riittää hyvin) + linkki info(at)saatiotrahastot.fi.

Katso myös

Jaottelu: International Climate Commitment (Dafne, 2021)

Kokoamme tänne esimerkkejä jäsentemme ilmasto- ja ympäristötoimista säätiöiden hyödynnettäväksi.

Aloitteet ja ohjelmat

  • Koneen Säätiö nostaa strategiassaan 2021–2025 yhdeksi säätiön toimintaa ohjaavaksi arvoksi ekososiaalisen sivistyksen: sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisen vastuun ihmisestä, muista lajeista ja ympäristöstä. Säätiö on myös mitannut hiilijalanjälkensä.
  • Koneen Säätiön Saaren kartanon ekologisesti kestävä residenssitoiminta kattaa myös sosiaalisen ja henkisen kestävyyden. Toimintaa kehittää ekologisen residenssitoiminnan koordinaattori.
  • Taidesäätiö Pro Arten IHME Helsinki on hiilineutraali ja kestävä nykytaideorganisaatio, jonka toiminnan lähtökohtana on taiteen ja tieteen vuoropuhelu.
  • Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö käynnisti vuonna 2019 ohjelman, josta se myöntää rahoitusta ilmastonmuutoksen torjuntaan suomalaisessa teollisuudessa tähtääville hankkeille. Tähän mennessä säätiö on myöntänyt avustuksia yhteensä yli miljoona euroa teollisuuden eri toimialojen hiilineutraaliustiekarttojen laadintaan.
  • Tiina ja Antti Herlinin säätiön kunnostama Puistokatu 4 avasi ovensa elokuussa 2022. Tieteen ja toivon talo tarjoaa tilan tutkimukselle, toiminnalle ja tapahtumille, jotka edistävät ympäristökriisissä tarvittavaa nopeaa kulttuurin muutosta. Maj ja Tor Nesslingin säätiö on hankkeessa mukana kumppanina.
  • Tiina ja Antti Herlinin säätiön, Maj ja Tor Nesslingin säätiön sekä Svenska litteratursällskapet i Finlandin yhteinen Sininen pallo on palkinto tulevaisuuden rakentajille ja toivon tekijöille. Palkinto on suuruudeltaan 100 000 euroa, ja sen saaja tarjoaa skaalautuvia tai monistettavia ratkaisuja kaikkia meitä järisyttävän ympäristökriisin kukistamiseen. Palkinto korostaa ihmisten käyttäytymisen muutoksen merkitystä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä. Se myönnetään ratkaisuille, jotka olemassaolollaan muuttavat kansalaisten käyttäytymistä. 
  • Osuuskunta Tradeka on yhdessä kumppaninsa Useless Companyn kanssa rakentanut hanketoiminnan ilmastolaskurin, jonka avulla kaikenlaiset yhdistykset, järjestöt ja hankkeet voivat helposti arvioida omaa hiilijalanjälkeään ja ilmastovaikutustaan. Mm. Tradekan säätiö kannustaa kaikkia rahoittamiaan hankkeita käyttämään ilmastolaskuria.

Apurahat

  • Maj ja Tor Nesslingin Säätiö on myöntänyt apurahoina lähes 89 miljoonaa euroa ympäristönsuojelua edistävään tutkimukseen ja muuhun toimintaan. Rahoitettuja hankkeita voi tarkastella hakukoneella.
  • Tiina ja Antti Herlinin säätiö keskittää resurssinsa 2020–2025 globaalin ympäristökriisin ratkaisuihin ja erityisesti päästöjen nopeaan leikkaamiseen. Säätiön uusi ympäristöohjelma tähtää nopeisiin, mittaviin ja skaalautuviin päästöleikkauksiin.
  • Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee mm. akateemikko Markku Kulmalan johtamaa ilmakehätutkimusta lähes 3 miljoonan euron suurapurahalla sekä kasviproteiinien tutkimusta 1,6 miljoonalla eurolla.
  • Koneen Säätiön Metsän puolella on uusi avaus metsäkeskustelujen monipuolistamiseksi – luvassa on miljoonien eurojen rahoitus metsäasioihin syventyville hankkeille.
  • Maa- ja vesitekniikan tuki ry tukee vesialan, ympäristötekniikan ja maaperän suojelun hankkeita. Rahoitettuja hankkeita voi selata hakukoneella. Suurin yksittäinen lahjoitus vuonna 2020 oli 750 000 euroa Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteiden koulutusalalle, pel­to­jen kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen vaih­don mit­taus­a­se­maan Viik­kiin.
  • Metsäsäätiö tukee
    – ojitettujen soiden kestävä käyttöä. Tutkimushankkeeseen on koottu tietoa maa- ja metsätaloutta ja turpeennostoa varten ojitettujen soiden vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesistöihin.
    – Uusi Puu -kilpailua. Kilpailussa etsitään puupohjaisia ratkaisuja megatrendeihin, joita ovat mm. resurssiniukkuus ja ilmastonmuutos. Hanke laajemminkin viestii aiheesta verkossa, sosiaalisessa mediassa ja alan ihmisten ja vaikuttajien tapaamisissa.
  • Stiftelsen för Åbo Akademi ja moni muu säätiö tukevat Itämerentutkimusta.
  • Kuopion Seudun Hengityssäätiö on myöntänyt apurahoja mm. sisäilman kemiallisten epäpuhtauksien, rakennusten kosteusvaurioiden aiheuttamien terveysvaikutusten sekä pienhiukkasten terveysvaikutusten tutkimiseen.
  • Jaalan kotiseutusäätiön tuella Kouvola pystyy säilyttämään Pilkanmaan, Tirvan, Utin, Valkealan kirkonkylän, Vekaranjärven ja Väkkärän ympäristöystävälliset matonpesupaikat.
  • Weisell-säätiö on ollut mukana rahoittamassa Pidä Saaristo Siistinä ry:n kelluvia veneiden käymäläjätevesien imutyhjennyslaitteita Tammisaaren saaristoon ja Espoon edustalle.
  • Metsämiesten säätiö ja Saastamoisen säätiö ovat rahoittaneet 4H:n Taimitekoa, jossa työllistetään nuoria ja lisätään hiilinieluja puita istuttamalla.
  • Suomen Kulttuurirahaston alullepanemassa ja rahoittamassa Ilmastonmuutosvoima -hankkeessa kuka tahansa alle 25-vuotias saattoi toteuttaa oman ilmastotekonsa ja ryhtyä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Hankkeen toteutuksesta vastasi nuorisoalan kattojärjestö Allianssi. Ilmastonmuutosvoima jakoi 2020–2021 noin 220.000 euroa sataan nuorten ilmastoprojektiin.

Tutkimusrahoitusta voi tarkastella myös opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa Tiedejatutkimus.fi -palvelussa, jonne jo useampi säätiö on liittynyt mukaan.

Tiedon jakaminen

  • Maj ja Tor Nesslingin Säätiö ja Koneen Säätiö rahoittavat Ympäristötiedon foorumia, joka välittää viimeisintä ympäristötietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi.
  • Metsäsäätiö on tukenut It´s about taimi -koulukiertuetta, jota 4H pilotoi keväällä 2021. Kiertueella yhdeksäsluokkalaisille kerrotaan metsien merkityksestä ilmastonmuutoksessa. Metsä on yksi keino, joka auttaa meitä tekemään ilmastonmuutoksen hidastamisesta totta.
  • Salaojituksen tukisäätiö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Baltic Sea Action Group ja Salaojayhdistys järjestivät Maankäyttö ja vesitalouden hallinta muuttuvassa ympäristössä -webinaarin, jonne olivat tervetulleita niin viranomaiset, rahoittajat, neuvojat, tutkijat, suunnittelijat, urakoitsijat, viljelijät kuin alan opiskelijat.
  • Tvärminne zoologiska station får stöd från Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne för att under tre års tid utveckla och bedriva vetenskapsfostran kring biodiversitet, klimat och Östersjöfrågor.

Sijoittaminen

Ympäristövaikutusten ottaminen huomioon omassa sijoitustoiminnassa on osa vastuullista sijoittamista, jossa huomioidaan lisäksi henkilöstön hyvinvointi ja sosiaaliset vaikutukset sekä hyvä hallinto. Esimerkkejä jäsentemme vastuullisuuskirjauksista:

Katso myös

Lue lisää oppaastamme Säätiön vastuullinen sijoittaminen | Stiftelsers ansvarsfullt placerande

Omat toiminnot

  • Jenny ja Antti Wihurin rahasto siirtyi Salus-talon peruskorjauksessa maalämpöön.
  • Suomen Kulttuurirahasto johtaa ympäristötyötään WWF:n Green Office -järjestelmän avulla. Toimiston hiilijalanjäljen mittareina toimivat sähkö, työhön liittyvät matkat sekä työpaikka- ja vuosijuhlaruokailu.
  • Sigrid Juséliuksen Säätiön kiinteistössä Aleksanterinkadulla on
    – oma aurinkovoimala. Kiinteistön katolla on aurinkopaneelit, joiden teho on noin 84,3kWp. Aurinkovoimala voi vähentää kiinteistön sähköntuotannon hiilipäästöjä arviolta 14,8 tonnia vuodessa. Aurinkopaneelien energiantuotantoa voi seurata reaaliajassa täältä. 
    – ympäristöystävällinen lämmitys ja jäähdytys. Kiinteistö on liitetty kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon. Talteen kerätyt lämmöt kierrätetään ja jalostetaan hiilineutraaliksi kaukolämmöksi. Jäähdytys perustuu hiilineutraaliin tuotantoon ja energiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lisäksi eteläpuolen ikkunoissa on UV-kalvot, jotka tasaavat sisälämpötiloja ja vähentävät jäähdytystarvetta. 
    – energiatehokas valaistus. Kiinteistön yleiset tilat ja suurin osa vuokratiloista on varustettu energiatehokkailla led-valaisimilla.
  • Svenska litteratursällskapet i Finland har ett eget solkraftverk. Solpanelerna på deras kontor i Kronohagen i Helsingfors producerar åtta procent av all el som förbrukas i huset.

Julkinen raportointi