Tietoa säätiöistä
Mikä on säätiö?
Jokaisella säätiöllä on oma tarkoitus, joka määrittää, miksi kyseinen säätiö on olemassa. Perustamalla säätiö osoitetaan varoja säännöissä määritellyn hyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Tarkoitus voi olla esimerkiksi tieteen tai taiteen tukeminen, museon ylläpitäminen tai vaikka maanpuolustuksen tukeminen.
Säätiö tuottaa hyötyä säännöissä määrättyyn tarkoitukseen. Tarkoitus ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen eikä taloudellisen edun tuottaminen lähipiiriin kuuluvalle. Säätiön tarkoitusta voi muuttaa vain rajoitetusti. Säätiöllä on oma, sen perustajista ja muista lahjoittajista erillinen hallinto. Säätiön perustaja laatii säätiön säännöt, joissa määrätään säätiön tarkoitus, tarkoituksen toteuttamistavat ja hallintorakenne. Säätiölaissa (487/2015) säädetään säätiön toiminnasta ja valvonnasta.
Säätiön toiminnan ja sen varallisuuden huolellisen hoidon päämäärä on yksinomaan säätiön tarkoituksen toteuttaminen. Tästä vastaa säätiön hallitus ja toimitusjohtaja.
Säätiöllä on
- perustajan määräämä hyödyllinen tarkoitus
- varallisuutta tarkoituksen toteuttamiseen
- oma hallinto
- säännöt, joilla määrätään
- säätiön tarkoitus,
- tarkoituksen toteuttamistavat ja
- hallintorakenne.
Rekisteröity säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, jolla on oikeuksia ja joka voi tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimissa.
Säätiö eroaa osakeyhtiöstä muun muassa siten, että sen tarkoituksena ei ole harjoittaa liiketoimintaa tai tuottaa voittoa eikä sillä ole omistajia. Yhdistyksestä säätiö eroaa muun muassa siten, että sillä ei ole jäseniä ja sen tarkoitusta voi muuttaa vain rajoitetusti. Eläkesäätiöt eivät kuulu säätiölain piiriin.
Säätiöt luokitellaan tavallisesti apurahoja jakaviin säätiöihin (apurahasäätiö, pääomasäätiö) ja toiminnallisiin säätiöihin (laitossäätiö, jatkuvarahoitteinen säätiö). Apurahoja jakavat säätiöt ovat yleisiä kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla. Ne toteuttavat tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja avustuksia pääomasta ja sen tuotosta. Toiminnalliset säätiöt ovat yleisiä sosiaali- ja terveysalalla, sivistys- ja opetusalalla sekä urheilun ja nuorisotyön aloilla, ja ne toteuttavat tarkoitustaan tuottamalla itse palveluita.
Tutkijan näkökulma säätiöiden merkitykseen
Kolmannen sektorin kulttuurin rahoitusta Turun yliopistossa tutkinut FT Suvi Heikkilä on kirjoittanut säätiöistä:
”Säätiölaitos on luonnollinen osa yhteiskuntaa. Se joustaa, toimii turvaverkkona ja tekee rahoituskentästä monipuolisemman. Säätiölaitos on vuosisatojen ajan vastannut valtionhallinnon vastuualueiden ulkopuolelle jääviin tarpeisiin.
Aluksi säätiöt tukivat vähävaraisia ja sairaita, ja kun hyvinvointivaltio otti heidät hoiviinsa, säätiöt keskittyivät tukemaan koulutusta, kunnes valtio alkoi huolehtia siitä ja niin edelleen.
Kulttuuria tukevien säätiöiden merkitys korostuu aikana, jolloin ihmiset haluavat maksaa kulttuurista, viihteestä ja taiteesta yhä vähemmän. Se korostuu aikana, jolloin julkishallinto leikkaa koulutuksesta ja tutkimuksesta. Ja voihan olla, että pian säätiölaitoksen merkitys kasvaa jälleen yhteiskunnan muillakin alueilla.
Vaikka säätiö on tuntematon ja toimii osin näkymättömissä, se ei ole tuntumaton. Se koskettaa kaikkialla.”
Säätiölukuja Suomesta
- Rekisteröityjen säätiöiden määrä: 2 700
- Vanhimmat edelleen toimivat säätiöt ovat 1700-luvulta
- Säätiöiden yht. taseen loppusumma: yli 20 miljardia
- Säätiöiden mediaanikoko: 1.3 miljoonaa
- Sata suurinta säätiötä edustaa yli 80 % koko säätiökannan yhteenlasketusta taseen loppusummasta
- Säätiöt ovat sijoittajina vakaita ja hyviä omistajia
Kuvan lähde: Eeva Ahdekivi, 2014, Säätiöt omistajina. Pörssisäätiö.