Yksityiset säätiöt rahoittivat Suomessa viime vuonna tiedettä 295 miljoonalla eurolla, taidetta 76 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 145 miljoonalla eurolla. Vanhimmat suomalaiset rahastot ovat 1700-luvulta, mutta säätiöitä perustaa myös vaurastunut startup-sukupolvi. 

Millainen on säätiöiden toimintaympäristö 2024–? Strategisella ennakoinnilla ja tulevaisuudensuunnittelulla säätiöt voivat vaikuttaa hallitusti omaan tekemiseensä ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikille yhteistä on oltava osallistuminen aikamme suurimman kriisin ratkaisemiseen.

Suomalaiset säätiöt tukevat tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa yli puolella miljardilla eurolla joka vuosi. Minne raha päätyy? Testaa kuinka monta jutun esimerkeistä tunnet.

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeata, mutta löytyisikö säätiöiltä ratkaisu siihenkin? Olemme selvittäneet mahdollisuutta tekoälyavusteiseen data-analytiikkaan säätiöiden apurahajärjestelmien hyödyntämiseksi.

Kysely vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille kertoo apurahojen hakemisen vaikeudesta. Mitä säätiöissä voitaisiin tehdä paremmin?

Säätiöihin liittyy myyttejä, väärinymmärryksiä, tietämättömyyttä ja epäluuloja. Muutamakin kohuotsikko jää elämään vuosikymmeniksi, kun taas hyvin toimimisesta ei lööppejä julkaista. Haluamme oikaista yhdeksän yleisintä harhaluuloa säätiöistä ja murtaa myytit faktoilla.

Vuosi sotaa ja ukrainalaisten auttamistyötä takana. Miten säätiöt reagoivatkaan Suomessa vuosi sitten, mitä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri on saanut säätiöiden tuella aikaan?

Verovapaan apurahan rajan nosto 30 000 euroon parantaisi sekä tutkijan että taiteilijan asemaa. Myös yksityishenkilöiden lahjoitukset taiteen ja kulttuurin hyväksi kannattaisi muuttaa verovähennyskelpoisiksi.

Kulttuurin ja luovien alojen rahoitus on heikentynyt koronapandemian ja Veikkaus-haasteiden kaksoiskurimuksessa. Epäsäännöllinen tulonmuodostus, pienyrittämisen riskit ja pieni kielialue tarkoittavat, että kulttuuri tarvitsee lisää rahoituslähteitä tulevaisuudessa. Keinoja kannattaa hakea myös verotuksesta. 

Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 580 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2021. Tuki kasvoi 16 miljoonaa euroa edellisvuodesta, jolloin tehtiin edellinen ennätys koronatukien vuoksi. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, 88 miljoonaa euroa.

Vuosikymmenessä kliinisen lääketieteen tutkimuksen rahoitus yliopistoissa väheni viidenneksellä, vaikka kokonaisuudessaan lääketieteen tutkimusmenot pysyivät ennallaan. Kotimaiset säätiöt nousivat suurimmaksi lääketieteen tutkimuksen rahoittajaksi Suomessa.

Enemmistö suomalaisista pitää apurahoja jakavien säätiöiden mainetta hyvänä ja luottaa säätiöiden noudattavan tarkoitustaan, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n selvitys. Parhaiten vastaajat tunsivat Suomen Kulttuurirahaston, Syöpäsäätiön, Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston.