Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset apurahasäätiöt tukivat vuonna 2025 tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnallista toimintaa ennätyksellisellä 630 miljoonalla eurolla. Tieteelle kohdistui 341 miljoonaa euroa. Jos tiederahoitus jatkuu tällä tasolla, säätiöiltä kertyisi tutkimukselle viidessä vuodessa noin 1,7 miljardia euroa.
Yhteiskunnallinen korjaaja, oppipolun avaaja vai perinnön vaalija? 2000-luvulla perustetuista yli 800 säätiöstä hahmottuu 11 persoonallisuutta. Niissä näkyy, mitä suomalaiset haluavat säilyttää tai muuttaa.
P.G. Hartwalls stiftelsen perustajat halusivat tehdä yhteisestä auttamisen halustaan jotakin pysyvää. Syntyi säätiö, joka tukee tänä vuonna yhteiskunnallisesti tärkeää työtä 1,4 miljoonalla eurolla.
Tiedekentän toimijat haastavat puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne turvaavat vapaan tieteen edellytykset.
Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.
Keskustelu säätiöiden ympäristö- ja ilmastovastuusta on siirtymässä työmatkoista, paperinkulutuksesta ja sijoitusten vastuullisuudesta paljon perustavammalle tasolle, kertoo tuore selvitys.
Parempaa tulevaisuutta ei saavuteta ilman nuorten omaa näkemystä, osallisuutta ja ääntä. Säätiöiden parissa tehty yhdenvertaisuustyö tarjoaa kolme käytännöllistä ratkaisua nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen.
Säätiöiden omat museot, taidekokoelmat, residenssit ja tutkimuslaitokset löytyvät nyt helposti uudistetusta säätiöhaustamme, josta voi myös etsiä säätiöitä tukialoittain ja löytää sopivia rahoittajia. Kaiken takana on tietenkin data.
Kotimaisista säätiöistä on kasvanut lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä rahoittajia. Niiden tuki on noussut yli 100 miljoonaan euroon, ja se on jo suurempi kuin Suomen Akatemia ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä.
Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu on valittu säätiöalan eurooppalaisen kattojärjestön Philean puheenjohtajaksi järjestön vuosikokouksessa Kööpenhaminassa, jossa valittiin myös uusi hallitus. Nimitys on luottamuksenosoitus suomalaiselle säätiökentälle ja sen vaikuttavalle työlle.
Muuttuva maailma näkyy yhtä aikaa geopoliittisissa puheissa ja kaukaisissa paikoissa – arktisella alueella, Afrikassa ja Euroopassa. Säätiöille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Jyrki Katainen hahmotteli maailmanpolitiikan muutosta suorasanaisesti: globalisaation aikakausi on päättynyt. Miksi tämä koskee myös säätiöitä?
Maailman suurin saari näyttää kartalla tyhjältä. Todellisuudessa Grönlanti on yksi 2000-luvun geopoliittisista solmukohdista, jossa ilmastonmuutos, luonnonvarat, suurvaltapolitiikka ja alkuperäiskansojen oikeudet kietoutuvat toisiinsa.