Tilastot ja selvitykset

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuen kohdentuminen 2022

Gaia Consultingilla teetetty riippumaton selvitys (2023) on jo viides kattava selvitys säätiöiden tuesta. Sen mukaan säätiöt tukivat vuonna 2022 tiedettä 295 miljoonalla eurolla, taidetta 76 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 145 miljoonalla eurolla. Ylivoimaisesti eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet, yli 99 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, yli kolmannes alan tutkimusmenoista korkeakouluissa. Kansalaisyhteiskuntaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla lasten liikunnasta luontopolkuihin, kiertotaloudesta maanpuolustuksesta mielenterveystyöhön sekä eri ammattialojen kehittämisestä yhdistystoimintaan. Selvitys kertoo yleishyödyllisten säätiöiden suuresta merkityksestä yhteiskunnalle ja rivikansalaiselle. 

Tulokset infografiikkoina suomeksi ja ruotsiksi  

Lataa PDF

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuen kohdentuminen 2021

Gaia Consultingilla teetetty riippumaton selvitys (2022) on jo neljäs kattava selvitys säätiöiden tuesta. Sen mukaan säätiöt tukivat vuonna 2021 tiedettä 269 miljoonalla eurolla, taidetta 79 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 168 miljoonalla eurolla. Ylivoimaisesti eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet, 88 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, yli kolmannes alan kaikista tutkimusmenoista. Kansalaisyhteiskuntaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla lasten liikunnasta luontopolkuihin, kiertotaloudesta maanpuolustukseen, sekä eri ammattialojen kehittämisestä yhdistystoimintaan. Selvitys kertoo yleishyödyllisten säätiöiden suuresta merkityksestä yhteiskunnalle ja rivikansalaiselle. 

Tulokset infografiikkoina suomeksi ja ruotsiksi

Lataa PDF

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuen kohdentuminen 2020

Gaia Consultingilla teetetty riippumaton selvitys (2021) on kolmas kattava selvitys säätiöiden tuen jakautumisesta. Sen mukaan säätiöt tukivat vuonna 2020 tiedettä 279 miljoonalla eurolla, taidetta 72 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 150 miljoonalla eurolla. Tuki nousi edellisvuodesta 40 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet, yli 97 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, yli kolmannes alan kaikista tutkimusmenoista. Kansalaisyhteiskuntaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla museoista maanpuolustukseen, tiedekasvatuksesta liikuntaan ja urheiluun sekä yksittäisen toimialan kehittämisestä yhdistystoimintaan. Selvitys kertoo yleishyödyllisten säätiöiden suuresta merkityksestä yhteiskunnalle ja rivikansalaiselle. 

Tulokset infografiikkoina suomeksi ja ruotsiksi

Lataa PDF

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuen kohdentuminen 2019

Gaia Consultingilla teetetty riippumaton selvitys (2020b) on jo toinen kattava selvitys säätiöiden tuen jakautumisesta. Sen mukaan säätiöt tukivat vuonna 2019 tiedettä 245 miljoonalla eurolla, taidetta 68 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 157 miljoonalla eurolla. Tuki nousi edellisvuodesta 29 miljoonaa euroa. Ylivoimaisesti eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet, yli 80 miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, noin 30 % alan kaikista tutkimusmenoista. Kansalaisyhteiskuntaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla museoista maanpuolustukseen, tiedekasvatuksesta liikuntaan ja urheiluun sekä yksittäisen toimialan kehittämisestä yhdistystoimintaan. Selvitys kertoo yleishyödyllisten säätiöiden suuresta merkityksestä yhteiskunnalle ja rivikansalaiselle. 

Tulokset infografiikkoina suomeksi ja ruotsiksi

Lataa PDF

Säätiöt ja rahastot ry:n jäsensäätiöiden tuen kohdentuminen 2018

Gaia Consultingilla teetetty riippumaton selvitys (2020) on ensimmäinen kattava selvitys säätiöiden tuen jakautumisesta. Sen mukaan säätiöt tukivat vuonna 2018 tiedettä 223 miljoonalla eurolla, taidetta 63 miljoonalla eurolla ja muuta yhteiskunnan kehittämistä 164 miljoonalla eurolla. Ylivoimaisesti eniten tukea saivat lääke- ja terveystieteet, yli 86 M miljoonaa euroa. Summa on merkittävä, noin 30 % alan kaikista tutkimusmenoista. Kansalaisyhteiskuntaa säätiöt tukivat kaikilla elämän alueilla museoista maanpuolustukseen, tiedekasvatuksesta liikuntaan ja urheiluun sekä yksittäisen toimialan kehittämisestä yhdistystoimintaan. Selvitys kertoo yleishyödyllisten säätiöiden suuresta merkityksestä yhteiskunnalle ja rivikansalaiselle. 

Tulokset infografiikkoina suomeksi ja ruotsiksi

Lataa PDF

Säätiöiden tuki kulttuurille ja taiteelle 2010, 2013 Ja 2017

Aula Researchillä teetetty riippumaton selvitys julkistettiin keväällä 2019. Sen mukaan reilut 30 säätiötä tuki kulttuuria ja taidetta kolmena vuonna yli 155 miljoonalla eurolla. Yksin vuonna 2017 säätiötukea myönnettiin lähes 62 miljoonaa euroa, joka on miltei tuplaten valtion Taiteen edistämiskeskuksen 35 miljoonan euron tuki. Yksityisten säätiöiden osuus taiteen ja kulttuurin tuesta on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi. Selvityksen tulokset ovat säätiötuen minimimäärä, sillä lukuihin ei sisälly mm. säätiöiden ylläpitämien kaikkien taiteilijaresidenssien kustannuksia tai omia kulttuurihankkeita. Selvitys antaa käsityksen eri kulttuurin- ja taiteenalojen yksityisen rahoituksen vuotuisesta mittakaavasta ja suuresta merkityksestä.

Lataa PDF

Tieteen tukijoukot

Dosentti Allan Tiitan johtamassa hankkeessa tutkittiin ensimmäisen kerran kattavasti suomalaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta ja sen merkitystä Suomen tieteelle itsenäisyyden aikana satavuotisjuhlavuoteen 2017 asti. Yksityiset säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista, edistivät monen tieteenalan kehitystä ja vaikuttivat läntisten yhteyksien säilymiseen kylmän sodan vuosina. Tutkimuksen mukaan yksityiset säätiöt ovat tukeneet tiedettä ja yliopistoja yhteensä yli 4,2 miljardilla eurolla 1917–2017. Säätiöt ovat olleet turvaamassa tiedettä myös aikoina, jolloin muu rahoitus on ollut epävarmaa. Sadassa vuodessa ajassa säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut.

Tutkimuksen tiivistelmä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi

Lataa PDF

Säätiöiden vaikutus Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen kehitykseen 1917-1959

Dosentti Allan Tiitan tutkimus osoittaa, että suomalaisen tieteen ja korkeimman opetuksen kehittymisessä kotimaiset säätiöt olivat ratkaisevassa asemassa 1960-luvulle asti. Säätiöt rahoittivat tieteitä monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Monen tieteenalan kehitys vauhdittui ratkaisevasti apurahojen turvin. Suhteellisesti merkittävimmin säätiöt vaikuttivat kauppakorkeakoulujen syntyyn ja kehittämiseen. Säätiöiden tuki oli ratkaisevaa tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös korkeakouluopetuksen kehitykselle. Säätiöt toimivat läheisessä yhteistyössä valtion tiedehallinnon kanssa pyrkien nostamaan Suomen tiedejärjestelmän nopean kansainvälisen kehityksen mukaiselle tasolle. Allan Tiitta jatkoi kotimaisen tutkimusrahoituksen kokonaisvolyymin selvittämistä koko itsenäisyyden ajalta, tulokset on julkaistu teoksessa Tieteen tukijoukot (2018).

Lataa PDF

Yleishyödylliset yhteisöt Suomessa. Verot, lahjoitukset ja avustukset tutkimuksen kohteena.

Säätiöt herättävät sekä ihastusta että vihastusta. Niihin liitetään uskomuksia ja hokemia, mutta todellista asiatietoa on vain harvalla. Svenska handelshögskolanin tutkimushankkeen tuloksena 2014 julkaistu ytimekäs teos on kansantaloustieteen professori Matti Virenin tutkimus säätiöiden ja yhdistysten asemasta yhteiskunnassamme. Aihetta, ja säätiöitä ylipäätään, on tutkittu Suomessa hämmästyttävän vähän. Tämä kansainvälisestikin merkittävä tieteellinen tutkimus pohtii mm. säätiöiden ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta sekä ottaa kantaa valtion ja kolmannen sektorin välisten tulonsiirtojen järjestelyihin. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset ovat suorapuheisia ja yllättäviä.

Lataa PDF

Säätiöbarometrit

Säätiöbarometrit ovat TNS-gallupin 2012201420162018, 2020 ja 2022 Säätiöt ja rahastot ry:n tilauksesta toteuttamat mielipideselvitykset kansalaisten (2012, 2014, 2016, 2018, 2020, 2022) ja vaikuttajien parissa (2014). Tuloksena on, että suomalaiset luottavat apurahasäätiöihin, ja kielteisiä arvioita on vähän.

Luottamus säätiöiden toimintaan on yhteydessä vastaajien koulutustasoon. Kaksi viidestä vähiten muodollista koulutusta saaneesta ei näytä luottavan siihen, että säätiöt toimivat tarkoituksensa mukaisesti. Mitä korkeammin koulutetusta henkilöstä on kyse, sitä todennäköisemmin tämä tuntee säätiöiden toimintaa ja arvioi säätiöitä myönteiseen sävyyn.

Katso myös uusin tiedote