Tekoäly (AI) ja säätiöt ovat olleet tuttuja jo vuosikymmenten ajan, mutta nyt säätiöissä mietitään kuumeisesti, mitä siitä tekoälystä pitäisi ajatella ja pitäisikö meidänkin olla siinä jotenkin mukana. Vastaus on kyllä: säätiöiden on aika ottaa teknologiaohjakset harkitummin haltuun.
Äskettäin julkaistu monitieteinen teos AI and Philanthropy (2024, avoimesti verkossa) voi olla tässä avuksi. Akateemisesti suuntautunut kattava teos kokoaa yhteen tutkimustietoa, käytännön esimerkkejä ja strategisia suosituksia siitä, kuinka säätiöt voivat sekä hyödyntää tekoälyä omassa toiminnassaan että vaikuttaa siihen, millaiseksi teknologia kehittyy.
Teoksen toimittaneet Giuseppe Ugazio ja Milos Maricic työskentelevät Geneven yliopistossa osana ainutlaatuista, monitieteistä ”säätiötutkimuskeskusta” Geneva Center of Philanthropya, jonka kanssa myös Säätiöt ja rahastot ry tekee yhteistyötä.
Tekoälyn vaikutukset ovat jo kaikkialla ympärillämme. Kukapa ei olisi käyttänyt robotti-imuria tai -ruohonleikkuria, googlettanut tai pyytänyt ChatGPT:tä auttamaan ajatusten muotoilussa. Tekoäly voi tehostaa työtä, lisätä vaikuttavuutta, parantaa viestintää ja ennen muuta identifioida uusia tapoja tukea säätiöiden tarkoituksia kuten tiedettä, taidetta ja kansalaisyhteiskuntaa.
Tekoälyyn liittyy – kuten kaikkeen inhimilliseen tekemiseen – myös eettisiä haasteita: harhaanjohtavat algoritmit, tiedollinen epätasa-arvo ja valvontateknologiat uhkaavat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Näidenkin kysymysten ratkaisemisessa säätiöt voisivat olla tueksi.
Siksi on tärkeää, että säätiöt eivät jää vain sivustakatsojiksi vaan ovat mukana miettimässä tekoälyn parhaita käyttötapoja ja muovaamassa myös sen eettistä suuntaa.
Teoksessa esitellään useita konkreettisia tapoja, joilla tekoälyä voidaan hyödyntää säätiökentällä:
Teos korostaa, että juuri säätiöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus (ja vastuu) toimia eettisesti kestävän tekoälyn puolestapuhujina. Ne voivat yhdistää inhimillisen hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet liiketoimintalogiikan tuntemukseen, rahoittaa riippumatonta tutkimusta ja vaalia oikeudenmukaista teknologista kehitystä.
Tämä ei tapahdu itsestään. Säätiöissä täytyy olla halua oppia uutta, perustietoa tekoälyn toimintaperiaatteista ja kykyä asettaa rajoja teknologian käytölle. Näillä keinoilla on mahdollista saada uusia, uljaita mahdollisuuksia vahvistaa säätiöiden merkitystä maailmassa, jossa teknologia muokkaa elämämme ehtoja yhä syvemmin.
Teos AI and Philanthropy ei tarjoa yhtä oikeaa vastausta, mutta se kutsuu säätiöt mukaan vuoropuheluun siitä, millaiseksi teknologinen tulevaisuutemme rakentuu ja keiden ehdoilla.
Lue myös
*) DAO on digitaalinen organisaatio, joka toimii ilman keskitettyä johtoa itsenäisesti hyödyntäen lohkoketjuteknologiaa. Sen toiminta perustuu älysopimuksiin (smart contracts), jotka määrittelevät säännöt, päätöksenteon ja resurssien jaon.
Kuva: Canva
Miksi joku luopuu omaisuudestaan muiden hyväksi, kun voisi ostaa vielä yhden lomahuvilan Välimereltä? Vastaus löytyy yllättävän usein säätiöistä. Toiveikas katsauksemme osoittaa, miten ihmiskunta on vuosituhansia yrittänyt tehdä hyvää – joskus jopa onnistuen. Säätiöt ovat ihmiskunnan ehkä aliarvostetuin mutta vaikuttavin tapa parantaa maailmaa.
Suomen säätiöiden toimintaympäristö on vakaalla pohjalla, mutta muutoksia tapahtuu hiljalleen ja perustellusti. Philean uusi maaraportti esittelee neljä keskeistä uudistusta, jotka vaikuttavat lahjoituksiin, tunnustuspalkintoihin, sijoituksiin ja yritysyhteistyöhön.
Hallituksen esitys lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta on edennyt lausuntokierrokselle. Olemme säätiöyhdistyksessä edistäneet lahjoitusvähennyksen laajentamista pitkään, ja tuemme omassa lausunnossamme tehtyä esitystä.
Hallituksen esitys lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentamisesta on edennyt lausuntokierrokselle. Olemme säätiöyhdistyksessä edistäneet lahjoitusvähennyksen laajentamista pitkään, ja tuemme omassa...