Suomen asema tieteen vapauden kärkimaana on heikentynyt. Tutkijoiden työhön kohdistuu aiempaa enemmän häirintää, ja tutkimuksen poliittinen ja taloudellinen ohjaus on vahvistunut. Samaan aikaan ekologinen kriisi ja muut turvallisuusuhat, huoli taloudesta ja disinformaatio kasvattavat riippumattoman tutkitun tiedon tarvetta.
Kevään 2027 eduskuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka ratkaisevat myös sen, millaiset edellytykset Suomessa annetaan uuden tiedon syntymiselle. Äänestäjät voivat vaatia ehdokkailta selkeitä vastauksia: miten he puolustavat tieteen ja tutkijoiden vapautta, turvaavat tutkimuksen pitkäjänteisen rahoituksen ja vahvistavat tutkitun tiedon asemaa päätöksenteossa?
– Hyvä tutkimusrahoittaja osaa yllättyä. Säätiöiden tehtävä on antaa tutkijoille mahdollisuuksia löytää myös sellaista, mitä rahoittaja ei ymmärtänyt odottaa. Jos rahoitamme vain omia odotuksiamme, saamme helposti lisää entistä. Tieteen vapaus alkaa siitä, ettei rahoittaja kuvittele tietävänsä vastausta, sanoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu.
Säätiöt ja rahastot ry tuo yhdessä tiedekentän keskeisten toimijoiden kanssa nämä kysymykset vaalikeskusteluun syksyllä 2026 alkavalla Vapaa tiede ratkaisee -kampanjalla. Kampanja tuo esiin sen, kuinka tärkeää tieteen vapaudesta ja resursseista huolehtiminen on monikriisin keskellä.
Tulevalla vaalikaudella on tehtävä selkeä valinta: panostetaanko vapaaseen tieteeseen vai tingitäänkö toivosta.
Tieteen vapaus on turvattu perustuslaissa. Tutkimusta ohjaavat eettiset periaatteet, vertaisarviointi ja hyvä tieteellinen käytäntö. Koko tiedeyhteisö ja jokainen tutkija kantaa vastuuta hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta.
Kun tieteen vapaus ja resurssit taataan, syntyy läpimurtoja, kuten uusiutuvan energian ratkaisuja tai mielenterveyden hoitoa mullistavaa tutkimusta. Näin tiede uudistaa ja vahvistaa yhteiskuntaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisten arkea.
Tieteelle on ominaista avoimuus, kriittinen keskustelu ja itseään korjaava luonne – tieto tarkentuu, kumuloituu ja kehittyy ajan myötä. Tutkimustuloksia julkaistaan ja pyritään avaamaan kaikkien käyttöön, jotta yhteiskunta voi hyötyä niistä laajasti.
– Yhden rahoittajan ”ei” ei saisi olla kokonaisen tutkimusidean loppu. Siksi tiede tarvitsee erilaisia, itsenäisiä rahoittajia. Tieteen vapautta on myös se, että hyvällä idealla on useampi kuin yksi ovi, johon koputtaa, sanoo Liisa Suvikumpu.
Vapaa tiede ratkaisee -kampanjan takana on laaja joukko tiedekentän toimijoita: Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Nuorten Tiedeakatemia, Professoriliitto, Sivistysala ry Sivista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Suomen Kulttuurirahasto, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Suomen Tiedeseura, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry, Svenska litteratursällskapet i Finland, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, Säätiöt ja rahastot ry, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) ja Tieteentekijät.
Kampanja näkyy syksyn ja talven aikana mukana olevien organisaatioiden viestinnässä ja tapaamisissa päättäjien kanssa.
Tule kuulemaan Kansainvälisenä säätiöpäivänä 1.10. klo 9.30–10 säätiöiden tuoreet tukiluvut! Mitä ne paljastavat säätiöiden tilanteesta? Mistä muutokset johtuvat – ja ennen muuta, mitä ne kertovat suomalaisen tieteen, taiteen ja kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta?
Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.
Keskustelu säätiöiden ympäristö- ja ilmastovastuusta on siirtymässä työmatkoista, paperinkulutuksesta ja sijoitusten vastuullisuudesta paljon perustavammalle tasolle, kertoo tuore selvitys.
Parempaa tulevaisuutta ei saavuteta ilman nuorten omaa näkemystä, osallisuutta ja ääntä. Säätiöiden parissa tehty yhdenvertaisuustyö tarjoaa kolme käytännöllistä ratkaisua nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen.