Kolme vuotta kestävän Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä olivat Ylä-Savon elämisen ehdot ennen modernin yhteiskunnan muodostumista.

Olen huolissani koronasta maailman mittakaavassa, mutta Slushin terveystuvallisuudesta en ole huolissani, Slushin toimitusjohtaja Miika Huttunen sanoo.

Kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta tukeva Liikesivistysrahasto jakoi Turkuun 771 000 euroa 41 tutkijalle tai tutkimusryhmälle. Kaikkiaan Liikesivistysrahasto myönsi 4,4 miljoonan euroa apurahoja 266 tutkijalle tai tutkimusryhmälle.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei luo paineita ainoastaan ICT:n laitehankinnoille. Organisaatioiden on huomioitava myös ohjelmistojen ja digipalveluiden ilmasto- ja ympäristöystävällisyys.

Kirjailija Eeva Joenpelto (1921–2004) rakennutti 1970-luvulla synnyinseudulleen Sammattiin kodikseen talon, Vares-Kantolan, jonka hän testamenttasi WSOY:n kirjallisuussäätiölle nimeään kantavaksi kirjailijakodiksi. Tittamari Marttinen muutti taloon lokakuun alussa.

Syöpäsäätiö on jakanut tänä vuonna apurahoina yli 7 miljoonaa euroa syöpätutkimukseen. Tutkimuksen avulla parannetaan syövän hoidon tuloksia, jotta yhä useammat voivat parantua syövästä.

Tutkimus: Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan synty on alkanut näistä kirjeistä, sanoo tutkija. Vanhoissa lukijakirjeissä kritisoitiin nimimerkillä muun muassa kylän pappia ja keskusteltiin satokaudesta ja kulkutaudeista.

Svenska litteratursällskapetin palkinto myönnetään henkilölle, joka edistää suomalaista musiikkielämää Paciuksen hengessä. Kuluvan vuoden Fredrik Pacius -palkinnon on saanut säveltäjä, kirjailija ja pianisti Eero Hämeenniemi. Hänet palkittiin luovasta, avarakatseisesta, kosmopoliittisesta ja monipuolisesta muusikkoprofiilistaan.

Metsämiesten Säätiö haluaa, että suomalainen metsäsuhde olisi Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisessä luettelossa. Säätiön mukaan ilmastonmuutos muuttaa ihmisten suhdetta metsiin tavalla, jossa Suomella on annettavaa.

1600-luvulta peräisin oleva öljymaalaus täsmää Neubrandenburgin kokoelmista kadonneeseen teokseen. Teos on erityisen tärkeä kaupungille, jonka omat taidekokoelmat tuhoutuivat vuonna 1945.

Professori Juhani Knuutin tutkimus kattaa sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan fysiologiaa ja patofysiologiaa, diagnostiikkaa ja uusien kuvantamismenetelmien kehitystä.

Nesslingin Säätiö myönsi rahoitusta 24:lle hankkeelle. Rahoitetut hankkeet ovat näyteikkuna ajankohtaiseen ympäristötutkimukseen.