Koronakriisi ja säätiöt
Säätiöt osallistuivat koronatalkoisiin heti maaliskuusta 2020 alkaen. Hätärahoitusta ohjattiin nopealla aikataululla erityisesti lääketieteelliseen koronavirustutkimukseen sekä kulttuurialan ahdinkoon. Säätiöt aikaistivat hakuja, joustivat apurahojen käyttöehdoissa ja loivat uusia tukimuotoja. Myös yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ja säätiöiden kesken lisättiin.
Säätiöt ja rahastot -yhdistyksessä
- neuvoimme jäseniä erilaisissa koronakriisiin liittyvissä kysymyksissä
- keräsimme tietoja siitä, mitä eri aloilla tarvitaan ja mitä säätiöiden toimia on suunnitteilla viruksen vaikutusten torjumiseksi
- keräsimme kansainvälistä vertailutietoa toimenpiteistä ja parhaista käytännöistä
- tuimme yhteistyötä julkisen ja yksityisen rahoituksen välillä.
Tälle sivulle olemme keränneet tietoa säätiöiden tukitoimista. Tiedot perustuvat jäseniltämme saatuihin tietoihin alkaen jäsenkyselystämme maaliskuun 2020 lopussa.
Suosituksemme
Kannustimme jäseniä harkitsemaan vakavasti ainakin seuraavia toimenpiteitä, joilla voitiin tukea suoraan ja nopeasti tuen saajia:
- jo myönnetyille apurahoille käyttöajan pidennystä joko ilman erillistä saajan ilmoitusta (6–12 kk lisää) tai mahdollisimman kevyellä menettelyllä
- jo myönnetyille apurahoille käyttötarkoituksen vapauttamista kevyellä ilmoitusmenettelyllä
- varhennettuja hakuja tai ylimääräisiä ja matalan kynnyksen apurahoja luoville aloille
- säätiöiden yhteisten uusien tukitoimien luomista, joita koskevissa pohdinnoissa yhdistys oli myös apuna.
Säätiöiden kestävällä varainkäytöllä varmistetaan, ettei hakijoiden mahdollisuus apurahoitukseen vaarannu tulevaisuudessa.
Kansainvälisesti tilanne oli kaikkialla hyvin samankaltainen: säätiöt pyrkivät tukemaan yhteiskuntaa parhain keinoin. Moni eurooppalainen säätiö sitoutui noudattamaan koronakriisissä London Funders Commitmentia, jonka sisältö vastaa Säätiöt ja rahastot ry:n omia linjauksia.
Moni säätiö jakoi hätärahoitusta erityisesti kulttuurialalle ja lääketieteelliseen koronavirustutkimukseen.
Lääketiede
Säätiöt ovat tukeneet esimerkiksi koronarokotteisiin, sairastuvuuteen, diagnostiikkaan ja taudin vaikutuksiin keskittyvää lääketieteellistä tutkimusta, joka jatkuu yhä, sekä mm. hengityskoneiden hankkimista sairaaloihin.
- Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö tuki seuraavia koronaviruksen terveysvaikutuksiin keskittyviä tutkimushankkeita:
– ylilääkäri Kirsi Auro tutkii lasten ja nuorten Covid-19-sairastuvuutta ja pitkäaikaisvaikutuksia.
– professori Kari Tikkisen tutkimuksessa selvitetään pitkäaikaisen Covid-19-taudin vaikutuksia sairaalahoitoa saaneisiin potilaisiin. - Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Suomen Kulttuurirahasto tekivät pääomasijoituksen koronarokotetta kehittävään Rokote Laboratories Finland Oy:hyn. Rokote perustuu Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
- Jane ja Aatos Erkon säätiö myönsi
– professori Olli Vapalahden tutkimusryhmälle Helsingin yliopistosta 1,14 miljoonaa euroa kolmivuotiseen tutkimukseen uusien työkalujen löytämiseksi koronaviruspandemiaa sekä uusia eläinperäisiä virusuhkia vastaan.
– professori Ilkka Julkusen tutkimusryhmälle Turun yliopistosta 1,1 miljoonaa euroa koronavirusten biologian kolmivuotiselle tutkimukselle. - Juho Vainion Säätiö, Minervasäätiö, Paulon Säätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö muodostivat erityisen rahoituspoolin, josta myönnettiin apurahoja lääketieteellisiin ja biolääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka kohdistuvat epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden ja erityisesti COVID-19 koronaviruksen tutkimukseen. Apurahaa 10 kotimaiselle koronatutkimukselle – tuloksista voidaan ehkä hyötyä jo tänä vuonna
- Juho Vainion Säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveydelliseen tutkimukseen. Erityisenä painopisteenä olivat COVID-19-taudin vaikutukset elintapoihin ja terveysosaamiseen sekä myös elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutukset taudin riskiin.
- Sakari Alhopuron säätiö rahoitti kotimaista koronarokotetutkimusta miljoonalla eurolla.
- Sigrid Juséliuksen Säätiö lahjoitti sairaaloille hengityskoneiden hankintaan puoli miljoonaa euroa. Lahjoitus mahdollisti noin 20 uuden hengityskoneen hankinnan.
- Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne myönsi Uudelle lastensairaalalle merkittävän lahjoituksen hankintoihin, laitteisiin ja tarvikkeisiin, jotka helpottavat ja auttavat koronaa sairastavia lapsipotilaita, ja joita sairaala voi käyttää myös pandemian jälkeen.
- Suomen Kulttuurirahasto myönsi 205 000 euroa kahteen tutkimukseen, joilla selvitetään koirien luotettavuutta koronainfektioon sairastuneiden tunnistamisessa.
- Suomen Lääketieteen Säätiö on avasi lahjoituskaupan, jonka kautta yksityishenkilöt pääsevät tekemään lahjoituksia muun muassa tartuntatautien tutkimukseen.
- Tampereen tuberkuloosisäätiö myönsi Fimlab Laboratoriot Oy:lle puolen miljoonan euron apurahan COVID-19-infektion diagnostiikkaa koskevaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Yrjö Jahnssonin säätiö rahoitti tutkimusta koronavirusepidemian vaikutuksista ikääntyneiden muistisairauksissa.
- Kauppaneuvos Otto A. Malmin lahjoitusrahasto lahjoitti 30 000 euroa Unicefin koronarokotus-operaatioon.
Kulttuuriala
Omien ylimääräisten apurahahakujen ja uusien tukimuotojen lisäksi säätiöt tekivät rahoitusyhteistyötä toisten säätiöiden, opetus- ja kulttuuriministeriön, Taiken ja Taideyliopiston kanssa.
- Suomen Kulttuurirahastolta, Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, Saastamoisen säätiöltä, Svenska Kulturfondenilta ja OKM:ltä yhteensä 1,5 miljoonan euron hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon, joka kanavoitiin Taiken kautta.
- Suomen Kulttuurirahasto jakoi lisäksi puoli miljoonaa euroa hätärahoitusta kulttuurikentälle maakuntarahastoilta kevään 2020 jaossa.
- Suomen Kulttuurirahasto myönsi 1,5 miljoonan ylimääräisen tuen vapaan kentän taideyhteisöille. Kaikkiaan Kulttuurirahasto jakoi ylimääräistä tukea koronan takia 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2020.
- Suomen Kulttuurirahasto jakaa 2021 maakuntarahastojen kautta 2 miljoonaa euroa lisätukea freelancer-taiteilijoille.
- Alfred Kordelinin säätiö järjesti ylimääräisen Kulttuurin digiloikka -apurahahaun ammattimaisesti toimiville kulttuurintekijöille kirjallisuuteen, taiteeseen ja kansanvalistukseen.
- Svenska kulturfonden och Föreningen Konstsamfundet lanserade en ny bidragsform Kultur under tiden. Senare riktade fonderna mera pengar till bidragen.
- Genom coronabidraget Kultur under tiden II – för teatrar och kulturhus riktar Svenska kulturfonden och Föreningen Konstsamfundet ytterligare 1,5 miljoner euro till kulturfältet.
- Svenska kulturfonden delar ut över 400 000 euro som stipendium för rekreation, rehabilitering och friskvård för professionella skådespelare och konstnärer.
- Koneen Säätiö myönsi lähes 200 taiteen alan ammattilaiselle kolmen kuukauden työskentelyapurahan kotiresidenssiin, joka tapahtuu apurahansaajan omassa kodissa.
- Koneen Säätiö myönsi esittävien ja visuaalisten taiteiden vapaille ryhmille 3,5 miljoonaa euroa koronakriisin jälkeiseen työskentelyyn.
- Musiikin edistämissäätiö jakoi yli puolen miljoonan euron erityistyöskentelytuen musiikin alalle koronaepidemian aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi. Uusi haku järjestettiin Sanoma Oyj:n lahjoituksen turvin.
- Otavan Kirjasäätiö järjesti ylimääräisen apurahahaun myöntääkseen nopeaa lisärahoitusta suomalaisen kirja-alan tukemiseksi.
- Taideyliopisto ja joukko suomalaissäätiöitä yhdistivät voimansa ja kokosivat yhteensä 155 000 euron summan, josta myönnettiin apurahoja Taideyliopiston kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Apurahoja myönsivät Leonora ja Yrjö Paloheimon Säätiö, Saastamoisen säätiö, Sibelius-Akatemian tukisäätiö, Tiina ja Antti Herlinin Säätiö, Konstsamfundet ja Wihurin rahasto. Myös Taideyliopisto osoitti keräykseen oman tukisummansa.
- Svenska kulturfonden lanserade en ny tillfällig bidragsform Huset mitt i byn. Kultur- och ungdomsföreningar som äger ett föreningshus kunde ansöka om ett utvecklingsbidrag att använda under coronakrisen.
- Stina Krooks stiftelse delade ut mer i år på grund av coronan.
- Niilo Helanderin säätiö päätti poikkeuksellisesti kohdentaa ja keskittää vuoden 2021 apurahajaon yksittäisille taiteilijoille esittävien taiteiden aloilla.
Muuta tukea
Tieteen ja kulttuurialan ohella säätiöt tukivat pandemian aikana esimerkiksi sähköisten oppimateriaalien hankintaa kouluille ja Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaa.
- Suomalainen Tiedeakatemia järjesti nopealla aikataululla lisähaun apurahatutkijoilleen poikkeustilan aiheuttamien lisäkulujen kattamista varten.
- Patricia Seppälän säätiö jakoi ylimääräisiä apurahoja kuvajournalisteille nopealla menettelyllä.
- Moni säätiö (mm. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Eva Ahlströms stiftelse, Olvi-säätiö, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne ja Tiina ja Antti Herlinin säätiö) rahoittivat Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaa, jossa vähävaraiset lapsiperheet saivat viikon ruuat. Tuki sai myös jatkoa.
- Jaalan kotiseutusäätiö jakoi etäopetuksessa oleville koululaisille ruoka-annoksia Jaalassa yrittäjien avulla.
- Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja Lotta Svärd Säätiö tukivat lentoemäntien pikakoulutusta poikkeustilan apuhenkilökunnaksi terveydenhoitoon.
- Lotta Svärd Säätiö lahjoitti 100 000 euroa pikaiseen ruoka-apuun kriisin kohdanneille lapsiperheille.
- Kouvolalaiset säätiöt myönsivät tukea tukea koronapandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneille. Tuki jaettiin seurakuntien diakoniatyön kautta.
- Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Föreningen Konstsamfundet, Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd och Svenska folkskolans vänner betalade för det elektroniska biblioteket Ebbans material åt alla elever i årskurs 1–9 i svenskspråkiga skolor.
Tiedonkeruuta
Yhdistyksessä keräsimme tietoja siitä, mitä eri aloilla tarvitaan ja mitä toimia säätiöt tekivät koronaviruksen vaikutusten torjumiseksi sekä kokosimme kansainvälistä vertailutietoa toimenpiteistä ja parhaista käytännöistä. Säätiöt toteuttivat myös omaa tiedonkeruuta.
- Koneen säätiö kysyi tieteen ja taiteen tekijöiden näkemyksiä pandemian vaikutuksista heidän työhönsä. Tuloksista täällä
- Suomalainen Tiedeakatemia järjesti apuahatutkijoilleen kyselyn koronakriisin vaikutuksista apurahatutkijoiden työhön ja henkiseen hyvinvointiin. Tuloksia täällä
- Syöpäsäätiö kysyi rahoittamiltaan tutkijoilta koronakriisin vaikutuksista syöpätutkimukseen.
- Maj ja Tor Nesslingin säätiön blogisarjassa Ympäristötutkimus poikkeustilassa tutkijat kertoivat koronakriisin vaikutuksista sekä ympäristöön että tutkijan arkeen.
Joustoja apurahojen käyttöehtoihin
Säätiöt pystyvät toimimaan joustavasti ja nopeasti, kunhan tuki käytetään niiden säännöissä määriteltyyn tarkoitukseen. Moni säätiö (esim. Koneen säätiö, Kuopion Seudun Hengityssäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Lääketieteen Säätiö) muutti myöntämiensä apurahojen käyttöehtoja joustavimmiksi jatkamalla työskentelyaikaa ja/tai hyväksymällä käyttämisen muuhunkin oman alan työskentelyyn kuin hakemuksesta myönnettyyn tarkoitukseen, jos se ei ollut koronaviruksen vuoksi mahdollista.