Koronakriisi ja säätiöt
Päivitetty 16.6.2021
Säätiöt ovat osallistuneet koronatalkoisiin maaliskuusta 2020 alkaen. Hätärahoitusta on ohjattu nopealla aikataululla erityisesti lääketieteelliseen koronavirus-tutkimukseen sekä kulttuurialan ahdinkoon. Hakuja on aikaistettu, apurahojen käyttöehdoissa joustettu, luotu uusia tukimuotoja, lisätty yhteistyötä niin julkisen sektorin kanssa kuin säätiöiden kesken, ja työ jatkuu.
Tälle sivulle kokoamme tietoa säätiöiden toimista koronaviruksen vaikutuksiin liittyen sekä toimintasuosituksia jäsenillemme.
Säätiöt ja rahastot -yhdistyksessä
- neuvomme jäseniä erilaisissa koronakriisiin liittyvissä kysymyksissä
- keräämme tietoja siitä, mitä eri aloilla tarvitaan ja mitä säätiöiden toimia on suunnitteilla viruksen vaikutusten torjumiseksi
- keräämme kansainvälistä vertailutietoa toimenpiteistä ja parhaista käytännöistä
- tuemme yhteistyötä julkisen ja yksityisen rahoituksen välillä.
Tiedot säätiöiden tukitoimista perustuvat jäseniltämme saatuihin tietoihin alkaen jäsenkyselystämme maaliskuun 2020 lopussa. Koska tilanne elää koko ajan, ajankohtaiset tiedot kannattaa tarkistaa suoraan säätiöiden omilta verkkosivuilta tai esim. seuraamalla säätiöitä Twitterissä.
Apurahanhakijoille
Tietoa mahdollisista ylimääräisistä hauista sekä muuta tukea ja neuvontaa löytyy seuraavista lähteistä:
- tieteen ja taiteen rahoitustietokanta Aurora
- apurahasäätiöiden omat verkkosivut
- eri taiteenalojen yhdistykset, kuten mm. Kirjailijaliitto, Muusikkojen liitto, Suomen Taiteilijaseura, Suomen Musiikintekijät, Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
- Taiken koronatoimet
- Mela: Koronavirus ja Mela-turva
- Taku ry: Koronavirus ja töiden peruuntuminen
- Frame
- Helsingin kaupunki
- Teosto
- Sanasto
- Music Finland
- Suomen Akatemia
- Business Finland
- Finnvera
Kannattaa muistaa, että säätiöt pystyvät tukemaan lain velvoittamina vain tarkoituksensa mukaisia kohteita eli ne kannattaa tarkistaa ensin kunkin säätiön verkkosivulta. Yleishyödylliset säätiöt eivät myöskään voi rahoittaa hankkeita, joilla tehdään suoraan taloudellista etua tai voittoa.
Miten säätiöt voivat auttaa nopeasti ja konkreettisesti?
Kannustamme jäseniämme harkitsemaan vakavasti ainakin seuraavia toimenpiteitä, joilla voidaan tukea suoraan ja nopeasti tuen saajia:
- jo myönnetyille apurahoille käyttöajan pidennystä joko ilman erillistä saajan ilmoitusta (6–12 kk lisää) tai mahdollisimman kevyellä menettelyllä
- jo myönnetyille apurahoille käyttötarkoituksen vapauttamista kevyellä ilmoitusmenettelyllä
- varhennettuja hakuja tai ylimääräisiä ja matalan kynnyksen apurahoja luoville aloille
- säätiöiden yhteisten uusien tukitoimien luomista, joita koskevissa pohdinnoissanne yhdistys on myös kaikin tavoin apuna.
Kansainvälisesti tilanne on kaikkialla hyvin samankaltainen: säätiöt pyrkivät tukemaan yhteiskuntaa parhain keinoin. Näitä toimia voi seurata sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #philanthropydoesnotstop.
Moni eurooppalainen säätiö on sitoutunut noudattamaan London Funders Commitmentia, jonka sisältö vastaa Säätiöt ja rahastot ry:n omia linjauksia.
Säätiöiden toimia
Uusia tukimuotoja ja lisätukea
Lääketiede
- Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt
– professori Olli Vapalahden tutkimusryhmälle Helsingin yliopistosta 1,14 miljoonaa euroa kolmivuotiseen tutkimukseen uusien työkalujen löytämiseksi koronaviruspandemiaa sekä uusia eläinperäisiä virusuhkia vastaan.
– professori Ilkka Julkusen tutkimusryhmälle Turun yliopistosta 1,1 miljoonaa euroa koronavirusten biologian kolmivuotiselle tutkimukselle. - Juho Vainion Säätiö, Minervasäätiö, Paulon Säätiö ja Suomen Lääketieteen Säätiö muodostivat erityisen rahoituspoolin, josta myönnettiin apurahoja lääketieteellisiin ja biolääketieteellisiin tutkimuksiin, jotka kohdistuvat epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden ja erityisesti COVID-19 koronaviruksen tutkimukseen. Apurahaa 10 kotimaiselle koronatutkimukselle – tuloksista voidaan ehkä hyötyä jo tänä vuonna
- Juho Vainion Säätiö myönsi 1,5 miljoonaa euroa apurahoja kansanterveydelliseen tutkimukseen. Erityisenä painopisteenä olivat COVID-19-taudin vaikutukset elintapoihin ja terveysosaamiseen sekä myös elintapojen ja ympäristötekijöiden vaikutukset taudin riskiin.
- Sakari Alhopuron säätiö rahoittaa kotimaista koronarokotetutkimusta miljoonalla eurolla.
- Sigrid Juséliuksen Säätiö lahjoitti sairaaloille hengityskoneiden hankintaan puoli miljoonaa euroa. Lahjoitus mahdollisti noin 20 uuden hengityskoneen hankinnan.
- Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr myönsi Uudelle lastensairaalalle merkittävän lahjoituksen hankintoihin, laitteisiin ja tarvikkeisiin, jotka helpottavat ja auttavat koronaa sairastavia lapsipotilaita, ja joita sairaala voi käyttää myös pandemian jälkeen.
- Suomen Kulttuurirahasto myönsi 205 000 euroa kahteen tutkimukseen, joilla selvitetään koirien luotettavuutta koronainfektioon sairastuneiden tunnistamisessa.
- Suomen Lääketieteen Säätiö on avannut lahjoituskaupan, jonka kautta yksityishenkilöt pääsevät tekemään lahjoituksia muun muassa tartuntatautien tutkimukseen.
- Tampereen tuberkuloosisäätiö on myöntänyt Fimlab Laboratoriot Oy:lle puolen miljoonan euron apurahan COVID-19-infektion diagnostiikkaa koskevaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
- Yrjö Jahnssonin säätiö rahoittaa tutkimusta koronavirusepidemian vaikutuksista ikääntyneiden muistisairauksissa.
Kulttuuriala
- Suomen Kulttuurirahastolta, Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta, Saastamoisen säätiöltä, Svenska Kulturfondenilta ja OKM:ltä yhteensä 1,5 miljoonan euron hätäapu kulttuurikentän ahdinkoon, joka kanavoitiin Taiken kautta.
- Suomen Kulttuurirahasto jakoi lisäksi puoli miljoonaa euroa hätärahoitusta kulttuurikentälle maakuntarahastoilta kevään 2020 jaossa.
- Suomen Kulttuurirahasto myönsi 1,5 miljoonan ylimääräisen tuen vapaan kentän taideyhteisöille. Kaikkiaan Kulttuurirahasto jakoi ylimääräistä tukea koronan takia 2,5 miljoonaa euroa vuonna 2020.
- Suomen Kulttuurirahasto jakaa 2021 maakuntarahastojen kautta 2 miljoonaa euroa lisätukea freelancer-taiteilijoille.
- Alfred Kordelinin säätiö järjesti ylimääräisen Kulttuurin digiloikka -apurahahaun ammattimaisesti toimiville kulttuurintekijöille kirjallisuuteen, taiteeseen ja kansanvalistukseen.
- Svenska kulturfonden och Föreningen Konstsamfundet lanserade en ny bidragsform Kultur under tiden. Senare riktade fonderna mera pengar till bidragen.
- Genom coronabidraget Kultur under tiden II – för teatrar och kulturhus riktar Svenska kulturfonden och Föreningen Konstsamfundet ytterligare 1,5 miljoner euro till kulturfältet.
- Svenska kulturfonden delar ut över 400 000 euro som stipendium för rekreation, rehabilitering och friskvård för professionella skådespelare och konstnärer.
- Koneen Säätiö myönsi lähes 200 taiteen alan ammattilaiselle kolmen kuukauden työskentelyapurahan kotiresidenssiin, joka tapahtuu apurahansaajan omassa kodissa.
- Koneen Säätiö myönsi esittävien ja visuaalisten taiteiden vapaille ryhmille 3,5 miljoonaa euroa koronakriisin jälkeiseen työskentelyyn.
- Musiikin edistämissäätiö jakoi yli puolen miljoonan euron erityistyöskentelytuen musiikin alalle koronaepidemian aiheuttamien ongelmien helpottamiseksi. Uusi haku järjestettiin kesäkuussa Sanoma Oyj:n lahjoituksen turvin.
- Otavan Kirjasäätiö järjesti ylimääräisen apurahahaun myöntääkseen nopeaa lisärahoitusta suomalaisen kirja-alan tukemiseksi.
- Taideyliopisto ja joukko suomalaissäätiöitä yhdistivät voimansa ja kokosivat yhteensä 155 000 euron summan, josta myönnettiin apurahoja Taideyliopiston kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille. Apurahoja myönsivät Leonora ja Yrjö Paloheimon Säätiö, Saastamoisen säätiö, Sibelius-Akatemian tukisäätiö, Tiina ja Antti Herlinin Säätiö, Konstsamfundet ja Wihurin rahasto. Myös Taideyliopisto osoitti keräykseen oman tukisummansa.
- Svenska kulturfonden lanserade en ny tillfällig bidragsform Huset mitt i byn. Kultur- och ungdomsföreningar som äger ett föreningshus kunde ansöka om ett utvecklingsbidrag att använda under coronakrisen.
- Stina Krooks stiftelse delade ut mer i år på grund av coronan.
- Niilo Helanderin säätiö päätti poikkeuksellisesti kohdentaa ja keskittää vuoden 2021 apurahajaon yksittäisille taiteilijoille esittävien taiteiden aloilla.
Muu
- Suomalainen Tiedeakatemia järjesti nopealla aikataululla lisähaun apurahatutkijoilleen poikkeustilan aiheuttamien lisäkulujen kattamista varten.
- Patricia Seppälän säätiö jakoi ylimääräisiä apurahoja kuvajournalisteille nopealla menettelyllä.
- Moni säätiö (mm. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Eva Ahlströms stiftelse, Olvi-säätiö, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne ja Tiina ja Antti Herlinin säätiö) rahoittaa Jokaiselle lapselle lounas -kampanjaa, jossa vähävaraiset lapsiperheet saavat viikon ruuat. Tuki sai vastikään jatkoa.
- Jaalan kotiseutusäätiö jakoi etäopetuksessa oleville koululaisille ruoka-annoksia Jaalassa yrittäjien avulla.
- Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja Lotta Svärd Säätiö tukivat lentoemäntien pikakoulutusta poikkeustilan apuhenkilökunnaksi terveydenhoitoon.
- Lotta Svärd Säätiö lahjoitti 100 000 euroa pikaiseen ruoka-apuun kriisin kohdanneille lapsiperheille.
- Kouvolalaiset säätiöt myönsivät tukea tukea koronapandemian vuoksi vaikeuksiin joutuneille. Tuki jaetaan seurakuntien diakoniatyön kautta.
- Svenska kulturfonden, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne, Föreningen Konstsamfundet, Lisi Wahls stiftelse för studieunderstöd och Svenska folkskolans vänner betalade för det elektroniska biblioteket Ebbans material åt alla elever i årskurs 1–9 i svenskspråkiga skolor.
Varhennettuja hakuja
- Alli Paasikiven Säätiö aikaisti kulttuuriapurahojen myöntämistä.
Tiedonkeruuta
- Koneen säätiö on kysynyt tieteen ja taiteen tekijöiden näkemyksiä pandemian vaikutuksista heidän työhönsä. Tuloksista täällä
- Suomalainen Tiedeakatemia järjesti apuahatutkijoilleen kyselyn koronakriisin vaikutuksista apurahatutkijoiden työhön ja henkiseen hyvinvointiin. Tuloksia täällä
- Syöpäsäätiö on kysynyt rahoittamiltaan tutkijoilta koronakriisin vaikutuksista syöpätutkimukseen. Vaikutuksista täällä
- Maj ja Tor Nesslingin säätiön blogisarjassa Ympäristötutkimus poikkeustilassa tutkijat kertovat koronakriisin vaikutuksista sekä ympäristöön että tutkijan arkeen.
Joustoja apurahojen käyttöehtoihin
Moni säätiö (esim. Koneen säätiö, Kuopion Seudun Hengityssäätiö, Maj ja Tor Nesslingin Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomen Lääketieteen Säätiö) on muuttanut myöntämiensä apurahojen käyttöehtoja joustavimmiksi jatkamalla työskentelyaikaa ja/tai hyväksymällä käyttämisen muuhunkin oman alan työskentelyyn kuin hakemuksesta myönnettyyn tarkoitukseen, jos se ei ole koronaviruksen vuoksi mahdollista.
Säätiöt ja rahastot eivät ole immuuneja koronavirukselle ja sen vaikutuksille
Kriisi vaikuttaa rajusti myös säätiöiden sijoituksiin, joiden tuotot ovat tärkein tulonlähde säätiöiden yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Apurahasäätiöille yritysten maksamat osingot ja vuokratuotot ovat tärkein keino rahoittaa apurahojen ja muun tuen jakaminen – nyt nämä molemmat tulonlähteet ovat vaarantuneet talouskriisin vuoksi.
Säätiöiden kestävällä varainkäytöllä tavoitellaan sitä, ettei hakijoiden mahdollisuus apurahoitukseen vaarannu tulevaisuudessa. Hyvinä vuosina säätiöt pyrkivät keräämään puskureita, jollaisten tarkoitus on mahdollistaa tuen jakaminen myös vaikeina aikoina. Tämä vastasyklisyys ei kuitenkaan ole helposti toteutettavissa.
Koronaviruksen vaikutukset ovat niin vakavia ja syvällisiä, että säätiöidenkään puskurit eivät riitä pitkälle. Onkin pidettävä jo erittäin hyvänä saavutuksena, jos säätiö pystyy ylläpitämään suunnitellun jakomääränsä. Rahoituksen kasvattaminen on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, koska säätiöiden täytyy huolehtia pitkäjänteisesti myös tulevien sukupolvien tukemisesta.
Suosituksia vuokranantajina toimiville säätiöille
Vuokralaisten tilanteet ovat nyt kriisiaikana hyvin erilaisia. Vuokranantajille ei ole myöskään olemassa yhtä linjaa tai yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Osa vuokranantajista pystyy antamaan joustoa vuokralaisille, ja toisilla liikkumavara oman toiminnan rahoituksen kriittisyyden takia on pieni. Osalle säätiöistä vuokratulo on ainoa oman toiminnan rahoittamisen muoto.
Tärkeätä on yrittää auttaa toinen toisiamme, ja ymmärtää erilaisia, nopeasti muuttuvia tilanteita. Monessa tapauksessa tilanne on vakava sekä vuokranantajalle että vuokralaiselle: molemmilla tulonmenetys haittaa suoraan omaa toimintaa.
Monen kiinteistöjä omistavan säätiön tavoitteena on pyrkiä joustamaan vuokralaistensa suhteen sekä maksuaikojen pidennyksillä että joillakin alennuksilla riippuen kunkin vuokralaisten tilanteesta ja toiminnan luonteesta.
Suosituksemme on
- keskustella vuokralaisten kanssa ja kuulla koronan vaikutuksista vuokralaisen toimintaan, talouteen ja henkilöstöön
- sopia uusi maksuaikataulu – ei siis luopua vuokrista ensimmäisenä toimenpiteenä
- olla toistaiseksi ryhtymättä perintätoimiin.
- Voittoa tavoitteleville yrityksille on annettu yleensä muutama kuukausi maksuaikaa tai sovittu, että maksuihin palataan takautuvasti esim. kesän jälkeen (ilman korkoja).
- Yleishyödyllisille ja luoville aloille on annettu myös maksuajan pidennyksiä ja joissakin tapauksissa myös rahallisia vuokrahelpotuksia.
Useat suuret, julkiset vuokranantajat ovat tehneet nopeita liikkeitä: Senaatti-kiinteistöt eli valtio voi luonteensa ja kokoluokkansa vuoksi antaa pk-yrittäjille muutamien kuukausien maksuvapautuksia. Sen sijaan eläkeyhtiöt tai kiinteistösijoitusyhtiöt eivät ole antamassa vuokranalennuksia, mutta voivat neuvotella maksuajan pidennyksistä.
Valtion suunnittelemat tukipaketit ovat tuomassa helpotuksia viiveellä monille yrittäjille, joten moni nyt tukalassa tilanteessa oleva saa mahdollisesti tukea myöhemmin. Tilanteen selkeytymistä olisi siis hyvä odottaa, jos se on mahdollista.
Toivomme, että kaikki osapuolet ymmärtävät toistensa aseman ja pystyvät yhdessä neuvottelemalla löytämään parhaat ratkaisut toistaiseksi.
Säätiöiden ja yhdistysten kokoukset saa järjestää etänä
Etäkokousten järjestäminen on mahdollista kaikille säätiöille ja yhdistyksille riippumatta niiden omista säännöistä.
Säätiöillä mahdollisuus etäosallistumiseen tulee säätiölaista. Lain HE:ssä mainitaan hallituksen osalta että ”Jäsenille voidaan myös tarvittaessa varata mahdollisuus osallistua teknisten apuvälineiden kautta kokoukseen tai koko kokous voidaan järjestää teknisten apuvälineiden avulla.” Tätä sovelletaan myös säätiön mahdolliseen vuosikokoukseen ja hallintoneuvoston kokoukseen. On siis mahdollista pitää kaikki kokoukset etänä, vaikka siitä ei ole mainintaa säätiön säännöissä. Säätiön hallituksen kannattaa miettiä, päättääkö se priorisoida kokousten lykkäämistä vai etäosallistumisia.
Yhdistysmuotoisia jäseniä on mietityttänyt omien kokousten järjestäminen tänä poikkeusaikana, jos säännöissä ei ole mainintaa etäosallistumismahdollisuudesta. Eduskunta on 24.4.2020 hyväksynyt lain väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista Covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi. Sen mukaan yhdistyksen hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen, vaikka niiden säännöissä etäosallistuminen olisi erikseen kielletty tai sitä ei olisi sallittu. Kokoukset voi järjestää myös syyskuun 2020 loppuun mennessä, vaikka laissa tai säännöissä määrätään tiukemmasta määräajasta.
Lisätietoa eduskunnan sivuilla
Katso myös: sähköinen allekirjoitus
Yhteisöjen veroilmoituksille kuukauden lisäaika
Poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen verohallinto pidentää yhteisöjen veroilmoitusten määräaikaa kuukaudella. Yhteisöjä ovat esimerkiksi säätiöt ja yhdistykset. Veroilmoituksen voi nyt antaa viiden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Normaalisti veroilmoitus on annettava neljän kuukauden kuluessa.
Lisäaikaa ei tarvitse erikseen hakea, eikä lisäajalta myöskään määrätä myöhästymismaksua. Verohallinnon päätös koskee yhteisöjä, joiden tilikausi on päättynyt joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana.