Moni suomalainen tietää Helsingin Kaivopuistossa sijaitsevan Mannerheim-museon, mutta harvempi tietää, että sen taustalta löytyvän Mannerheim-säätiön pääasiallisena tarkoituksena on myöntää apurahoja. Säätiö myöntää stipendejä lupaaville suomalaisille upseereille ulkomaisissa sotakorkeakouluissa opiskelua varten. Säätiön tuen avulla sadoilla upseereilla on ollut mahdollisuus opiskella parasta sotataitoa maailmalla vuosikymmenten ajan.
Myös henkinen huoltovarmuus ja kriisinkestävyys hyötyvät vahvasta kansalaisyhteiskunnasta, jonka keskeinen osa säätiöt ovat. Osallisuus yhteisöistä yhdistää ihmisiä ja estää syrjäytymistä, luo edellytyksiä vapaalle taiteelle ja tieteelle sekä mahdollistaa valtavan määrän kekseliäitä ruohonjuuritason ratkaisuja. Lukuisten yhdistysten, kulttuurielämysten, uraauurtavien tutkimustulosten tai vaikkapa kunnostetun luontopolun rahoittajana on yleishyödyllinen säätiö. Lisää esimerkkejä löydät uuden jäsensivumme hakutoiminnolla.
Testaa kuinka monta tämän jutun säätiöistä ja säätiöesimerkeistä tunnet:
Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö vielä nykyäänkin. Lotta Svärd Säätiön yhteiskuntavastuun tarkoituksena on edistää välittämistä, antaa tukea sitä tarvitseville ja tarjota kanava hyvän tekemiselle kunnioittaen Lottajärjestön ja sen jäsenten työtä ja arvomaailmaa. Säätiö myös ylläpitää Tuusulassa Lottamuseota, joka kertoo Lottajärjestön historiasta, toiminnasta ja naisten vapaaehtoisesta työstä.
Pääkuva: Vuoden Lotta 2023 on Alli Korva (s. 1922). Lotta Svärd Säätiö.
Jopa 80 % alle kouluikäisistä lapsista Suomessa liikkuu liian vähän. Helsingin kaupunki sai Urlus-säätiöltä 50 000 euron lahjoituksen pienten lasten liikuntavälineisiin. Tuella hankittiin muun muassa trampoliineja sekä erilaisia palloja ja mailoja suomen- ja ruotsinkielisiin päiväkoteihin sekä perhepäivähoitoon eri puolille kaupunkia. Liikkuminen osana arkea edistää lasten hyvinvointia ja terveellisiin elämäntapoihin kasvua.
Urlus-Säätiö tukee koko maan ja etenkin Helsingin seudun liikuntakasvatus- ja urheiluelämää sekä edistää maanpuolustuksellista ja Suomen itsenäisyyttä tukevaa toimintaa.
Ensimmäinen sydäninfarkti havahdutti olympiasankari Paavo Nurmen (1897–1973) sydän- ja verisuonitautien yleisyyteen. Sydänkohtaustaan seuraavana vuonna Nurmi perusti nimeään kantavan säätiön tukemaan kansanterveyttä. Paavo Nurmen säätiö on tukenut yli 10 miljoonalla eurolla kansantautiemme kuten sydän- ja verisuonisairauksien sekä kolesterolin merkittävää tutkimusta. Voidaan vain arvailla, kuinka monen suomalaisen hengen Paavo Nurmen lahjoitusvaroilla toimiva säätiö on pelastanut.
Kuva: Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen Helsingin olympialaisten avajaisissa 19.7.1952. Museokeskus Vapriikki.
Sortavala-säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea Karjalaan, erityisesti Sortavalaan ja Laatokan Karjalaan liittyvää tutkimusta, niiden kulttuuriperinteen elävänä säilymistä ja tunnetuksi tekemistä sekä edistää ja tukea sukutaustaltaan laatokankarjalaisten ja myös muiden lasten ja nuorten opintoja, kehittymistä ja hyvinvointia. Esimerkki säätiön kulttuuriperinnön tukemisesta on Sortavalan sankarihauta-alueen kunnostaminen.
Kuva: Sortavalan sankarihautausmaa. Käynti haudoilla ennen lähtöä evakkotaipaleelle 1944. SA-kuva.
Turvallisuuden tukisäätiö (aik. Sotavahinkosäätiö) tukee kokonaisturvallisuuteen ja sotiimme liittyvää, taloudellista ja yhteiskunnallista tutkimus-, opetus- ja julkaisutoimintaa sekä veteraani- ja maanpuolustustyötä. Se on tukenut muun muassa Sodan ja rauhan keskus Muistia Mikkelissä.
Suurin tuki on kohdistunut sotiemme veteraaneille sekä kokonaisturvallisuuden alalla nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen.
Kuva: Sodan ja rauhan keskus Muisti
Katso myös
Kuva: Suomen Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim / Atelier Apollo, 1942. Oikeassa alalaidessa on kirjoitus ”Doktor Finn Albert tack för värdefull hjälp under kriget 1941–42. Mannerheim 1942”. Museoviraston Historian kuvakokoelma.
Suomalaiset säätiöt tukivat viime vuonna tiedettä, taidetta ja kansalaisten toimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla. Tuki kasvoi edellisvuodesta 56 miljoonalla eurolla. Kun julkista rahoitusta leikataan kulttuurilta ja järjestöiltä, yksityiset säätiöt kantavat yhä suurempaa vastuuta.
Miltä näyttää arki, jossa pienen säätiön suurin voitto on tapaaminen entisen apurahansaajan kanssa, ja toisen merkittävin teko on miljoonaluokan panostus Euroopan avaruusteknologiaan?
Juristista kestävyysajattelijaksi kasvanut Michaela Ramm-Schmidt uskoo, että säätiöillä on erityinen rooli systeemisessä muutoksessa. Michaela tuo uutta näkökulmaa 245 jäsensäätiömme kestävyyspolun tueksi.
Säätiöt haluaisivat yhä useammin tukea yritysten innovatiivisia hankkeita, jotka hyödyttävät tutkimusta, kulttuuria tai muuten yhteiskuntaa. Epäselvä oikeustila voi kuitenkin hillitä tätä. Tilanteen selkeyttäminen vapauttaisi uusia voimavaroja yhteiskunnan hyväksi.