Pitkään säätiöiden parissa työskennelleelle syntyy intuitiivinen tuntuma niiden persoonallisuuksista. Tuohan on selvä uudistaja, tuo perinteiden vaalija ja tuo kekseliäs etsijä! Sen vain tietää. Mutta onko kyse horoskooppimaisesta tulkinnasta vai löytyykö säätiöiden ominaisuuksista eroja, joita voidaan tunnistaa myös tutkimalla? Voisiko niistä saada apua uuden säätiön tarkoituksen määrittelyyn tai vanhan strategiatyöhön?
Säätiöt ja rahastot ry:n päivystävä dosentti Liisa Suvikumpu sai ajattelukumppanikseen kauppatieteiden kandidaatti Olga Leppäsen. Tutkimusassistenttina Leppänen perehtyi koko kesän 2000-luvulla perustettujen säätiöiden ominaispiirteisiin, hallintoon ja säätiölakiuudistuksen mahdollisiin vaikutuksiin.
Mikä on niin arvokasta, että sille kannattaa antaa tulevaisuus?
Yksi tutkimuksen tärkeimmistä näkökulmista oli säätiöiden tarkoituspykälä ja siinä näkyvät mahdolliset suuntaukset. Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriaineistossa oli 834 kappaletta 2000-luvulla perustettuja säätiöitä. Näistä jokaisesta kirjattiin 77 eri tietoa, ja tarkoitukset jäsennettiin 48 luokkaan. Tarkoitusten ja muiden ominaispiirteiden perusteella säätiöt ryhmiteltiin 11 persoonallisuudeksi. Luokittelussa kukin säätiö sijoitettiin yhteen pääryhmään, vaikka monissa yhdistyvät usean persoonallisuuden piirteet.
Hämmästyttävän inhimillisesti säätiöiden piirteissä näkyvät oman aikamme huolet, toiveet ja käsitykset siitä, mikä tässä maailmassa tarvitsee tukea. Aineisto antaa myös ensi kertaa kokonaiskuvan siitä, kuka säätiöitä oikein perustaa, millaisia taustayhteisöjä säätiöillä on, millaisilla pääomilla ja sijoitusprofiileilla säätiö syntyy, ja miten tämä kaikki on kehittynyt neljännesvuosisadassa. Julkaisemme tuloksia artikkeleina, joista ensimmäisenä esittelemme suuret säätiöpersoonallisuudet, voilà!
Yhteiskunnallinen korjaaja on aineiston yleisin persoonallisuus, noin joka viides. Korjaaja tarttuu esimerkiksi lasten ja nuorten mahdollisuuksiin, terveyteen, asumiseen tai vanhuuden turvaan. Ilkka Paanasen ja Mikko Kodisojan säätiöiden tarkoitus on sama: vähentää eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä turvata lapsille yhtäläiset mahdollisuudet perhetaustasta riippumatta.
Paikallinen tukipilari (15 %) suuntaa huomionsa tietylle alueelle. Taustalla on usein järjestö, kunta tai säästöpankki. Liedon Säästöpankkisäätiö edistää Varsinais-Suomessa muun muassa koulutusta, kulttuuria, elinvoimaa ja hyvinvointia. Teemoja on monta, mutta kotiseutu yhdistää. Korjaajat ja tukipilarit muodostavat yhdessä noin kolmanneksen aineistosta.
Tieteellinen sijoittaja (14 %) tukee tutkimusta ja korkeakoulutusta pitkäjänteisesti. Se on aineiston varakkain persoonallisuus. Ryhmään kuuluvat niin Aalto-korkeakoulusäätiö ja Tampereen korkeakoulusäätiö kuin Jane ja Aatos Erkon säätiö. Tiedettä voi siis edistää sekä ylläpitämällä yliopistoa että rahoittamalla muiden tutkimusta.
Oppipolun avaaja (8 %) kohdistaa tukensa usein tiettyyn oppilaitokseen tai alaan. Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiön rajaus näkyy jo nimessä. Reijo Rautauoman säätiö puolestaan tukee pelastustoiminnan, katastrofiavun ja logistiikka-alan koulutusta. Touko Voutilaisen koulusäätiö kehittää oppimisen tapoja myös omalla toiminnallaan.
Yrittäjyyden tukija (5 %) suuntaa osaamista elinkeinoelämään ja innovaatioihin. Tutkimuksen vaikuttavuuden tukisäätiö yhdistää huippututkimusta ja yrityksiä, Startup-säätiö luo edellytyksiä yrittäjyydelle. Näissä persoonallisuuksissa on yhteinen usko siihen, että kannattaa antaa mahdollisuus myös sellaiselle, jonka lopputulosta ei vielä tunneta.
Aatteen ja vakaumuksen vaalija (8 %) turvaa esimerkiksi vakaumusta, kieltä tai maanpuolustusperinnettä. Uskonto ja hengellisyys ovat noin puolella tämän ryhmän tarkoituksissa. Riitta ja Väinö H. Bromanin säätiö puolestaan tukee Pohjois-Karjalan Rajavartioston ja maakunnan maanpuolustustyötä.
Perinnön vaalija (7 %) huolehtii museoista, kokoelmista, rakennuksista ja muistoista. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö vaalii yrityksen ja metsäteollisuuden perintöä taidekokoelmansa kautta, Sortavala-säätiö Laatokan Karjalan kulttuuriperintöä. Perintö voi siis olla myös muisto menetetystä paikasta. Säilyttäminen antaa tuleville sukupolville mahdollisuuden löytää siitä jotakin omaansa.
Taiteen mahdollistaja (8 %) rahoittaa taiteilijoita ja taide-elämää. Ryhmän säätiöistä kaikki paitsi yksi toteuttavat tarkoitustaan jakamalla apurahoja. Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö ja Teoston kulttuurisäätiö tukevat musiikin tekijöitä. Nämä säätiöt antavat taiteilijoille mahdollisuuden luoda uutta.
Kulttuurin ylläpitäjä (6 %) huolehtii itse kokoelmasta, näyttelyistä tai kulttuurilaitoksesta. Näistä säätiöistä 34 keskittyy kokonaan omaan toimintaan. Heinon Taidesäätiö omistaa taidekokoelman ja saattaa sen yleisön nähtäväksi, Kulttuurikeskus Sofia ylläpitää ortodoksista kulttuurikeskusta. Sama rakkaus kulttuuriin saa erilaisen käytännön muodon.
Luonnon puolustaja (6 %) suuntaa työnsä ympäristöön, ilmastoon, luonnonsuojeluun ja maaseutuun. Weisell-säätiön tarkoituksissa yhdistyvät ympäristön tila, meriturvallisuus ja merellinen kulttuuriperintö. Luontoa, tietoa ja kulttuuria voi vaalia samalla kertaa.
Kansainvälisyyden rakentaja (5 %) edistää esimerkiksi rauhaa, kehitysyhteistyötä ja kulttuurien kohtaamista. CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation työskentelee rauhan ja kriisien ratkaisemisen hyväksi. Cultura-säätiön tarkoituksessa kotoutuminen on kaksisuuntaista: myös vastaanottava yhteiskunta muuttuu. Kansainvälisyys voi siis alkaa aivan läheltä.
Personifioinnit auttavat tunnistamaan säätiöiden eroja, mutta tietysti samalla säätiöllä voi olla useita piirteitä. Sääntöihin kirjattu tarkoitus kertoo tavoitteesta, mutta sen toteutuminen näkyy vasta toiminnassa. Vanhan säätiön hallitukselle kiinnostava kysymys onkin, miten uskollisuus tarkoitukselle ja rohkeus uudistaa toimintaa mahtuvat yhteen.
Säätiön persoonallisuus näkyy myös siinä, miten se uskoo muutoksen syntyvän.
Tekno-optimisti näkee tutkimuksessa ja teknologiassa mahdollisuuksia ratkaista ongelmia ja luoda jotakin vielä tuntematonta. Tällaista otetta voi nähdä Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tukemissa rohkeissa tutkimusavauksissa, Vaikuttavuussäätiön edistämässä tutkimuksen ja yritysten yhteistyössä, KAUTE-säätiön tukemassa yhteiskunnan ja yritysten kestävässä uudistumisessa sekä Peter Sarlinin Säätiö PS:n tekoälypainotuksessa. Näiden säätiöiden painotuksissa voi kuulla yhteisen kysymyksen: mitä hyvää voisi syntyä, jos lupaava ajatus saisi mahdollisuuden?
Planeetan puolustaja tarttuu elämän edellytyksiä uhkaaviin ongelmiin monin keinoin. Maj ja Tor Nesslingin säätiö tukee kestävyysmurrosta edistävää tutkimusta ja toimintaa, TAH-säätiö vauhdittaa päästövähennyksiä ja yhteiskunnan muutosta, ja Ympäristölitigaatiosäätiö vie ympäristön puolustamisen myös oikeussaleihin. Keinot ulottuvat uuden tiedon tuottamisesta siihen, että tieto muuttaa toimintaa ja ympäristön puolesta voidaan käyttää oikeudellista valtaa.
Nämä piirteet voivat elää samassa säätiössä: tieteellinen sijoittaja voi olla myös tekno-optimisti ja planeetan puolustaja ja niin edelleen. Uudistumiskyky ei katso perustamisvuotta. Pitkään säilynyt tarkoitus voi saada uusia toteutustapoja, ja juuri arvokkaan säilyttäminen voi vaatia rohkeutta muuttaa maailmaa.
Jokainen säätiö on oman aikakautensa vastaus kysymykseen: mikä on niin arvokasta, että sille kannattaa antaa tulevaisuus? Yksi korjaa nykyistä, toinen rakentaa tulevaa. Perinnön säilyttäjä voi samalla mahdollistaa aivan uutta. Pitkäikäisen säätiön rinnalla myös pääomansa suunnitellusti loppuun käyttävä säätiö voi tavoitella pysyviä vaikutuksia.
Perustamista harkitsevalle persoonallisuudet tarjoavat ajateltavaa: mitä minä haluaisin mahdollistaa, kenelle ja kuinka pitkäksi aikaa?
Ehkä yksi kauneimmista asioista, joita ihminen voi toiselle tehdä, on antaa hänelle mahdollisuus kasvaa omaksi itsekseen ja käyttää kykyjään maailman hyväksi. Säätiö voi ulottaa tuon mahdollisuuden ihmisille, joita perustaja tai lahjoittaja ei koskaan tapaa.
Artikkeli perustuu kirjoittajien tutkimushankkeeseen 2000-luvulla perustetuista säätiöistä.
Suurenna kuvaa klikkaamalla.
Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset apurahasäätiöt tukivat vuonna 2025 tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnallista toimintaa ennätyksellisellä 630 miljoonalla eurolla. Tieteelle kohdistui 341 miljoonaa euroa. Jos tiederahoitus jatkuu tällä tasolla, säätiöiltä kertyisi tutkimukselle viidessä vuodessa noin 1,7 miljardia euroa.
P.G. Hartwalls stiftelsen perustajat halusivat tehdä yhteisestä auttamisen halustaan jotakin pysyvää. Syntyi säätiö, joka tukee tänä vuonna yhteiskunnallisesti tärkeää työtä 1,4 miljoonalla eurolla.
Tiedekentän toimijat haastavat puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne turvaavat vapaan tieteen edellytykset.
Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.