Säätiön nimi on peräisin perustajien sukuhaaran kantaisältä Per Gösta Hartwallilta (1908–1959), jonka jälkeläiset haluavat tukea yhteiskuntaa laaja-alaisesti perustamansa säätiön kautta.
”Kävimme pitkän keskustelun siitä, mikä on sopiva instrumentti hyvän tekemiselle. Halusimme jatkuvuutta, joka kestää aikaa, ja tässä säätiö oli paras valinta”, kertoo säätiön hallituksen puheenjohtaja ja perheen jäsen Vladimira Therman.
”Alkuvuoden olemme rakentaneet säätiön strategiaa ja hallintomallia. Alkukesästä julkaisimme verkkosivut. On laadittu sijoitusstrategia ja säätiön työjärjestys. Aloittaminen on ollut työlästä, mutta olimme siihen valmiita”, puheenjohtaja kertoo ja painottaa, että säätiötä perustavan kannattaa hankkia ulkopuolista osaamista. ”Hyvät yhteistyökumppanit ovat olleet meille ensiarvoisen tärkeitä.”
Ennen kuin juristi muotoili säätiön tarkoituspykälän, perheen edustajien kesken pidettiin ideariihi. ”Halusimme laaja-alaisen tarkoituksen, joka mahdollistaa sen, että tuen painotuksia voidaan muuttaa maailman muuttuessa.”
Strategiassa määriteltiin seuraavan kolmen vuoden painopisteiksi yksinäisyys ja syrjäytyminen, luonto ja ympäristö sekä koulutus ja sivistys. Nämä ohjaavat päivittäistä työtä. Strategian ja työtapojen muotoilemisessa tärkeänä työkaluna oli sveitsiläisen WISE Philanthropy Advisorsin Family Philanthropy Navigator, joka auttoi selkiyttämään ajatuksia.
Patentti- ja rekisterihallituksesta säätiö haki vuoden 2025 puolella ennakkotarkistuksen säännöille, verottajalta ennakkopäätöksen yleishyödyllisyydestä, ja alkuvuodesta rekisteröity säätiö haki Säätiöt ja rahastot ry:n jäseneksi.
Mitä P.G. Hartwallin säätiö sitten tukee? Säätiö myöntää tukea yhteisöille erilaisiin yhteiskunnallisesti tärkeisiin hankkeisiin. Avoimia rahoitushakuja ei järjestetä. ”Olemme tiiviissä vuorovaikutuksessa monenlaisten ammattimaisten kumppanien kanssa, joiden toiminta on vakiintunutta.”
Tähän mennessä rahoitusta ovat saaneet mm. Suomen Unicef, Suomen Syöpäsäätiö (Syöpärekisteri), Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema sekä Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto. Näistä Suomen Unicef on tuttu yhteistyökumppani jo pidemmältä ajalta.
Säätiö harjoittaa myös etsivää säätiötyötä, jossa rahoittaja tekee aloitteen. ”Kun viimeaikaiset hukkumiskuolemat nostivat julkiseen keskusteluun huolen ihmisten uimataidosta, otimme yhteyttä Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliittoon. Nyt säätiö tukee hanketta, jossa liitto panostaa enemmän esimerkiksi monikielisten yhteisöjen vesi- ja jääturvallisuuskoulutukseen”, puheenjohtaja kertoo.
Tänä vuonna P.G. Hartwallin säätiö jakaa tukea yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. ”Tavoitteena on pitkä vaikuttavuuden kaari, toki meillä on myös lyhytaikaisempia projekteja”, Vladimira Therman sanoo ja mainitsee erinomaisena esimerkkinä yhteistyön Aseman Lasten tai vaikkapa Vailla vakinaista asuntoa ry:n kanssa.
Etsiikö säätiö uusia yhteistyökumppaneita säätiöistä? ”Kyllä etsimme, ja erittäin mielellämme tapaamme toisia säätiöitä!”
Nuorin sukupolvi on otettu alusta alkaen mukaan säätiön toimintaan. Säätiön takana olevissa perheissä on yhteensä 11 lasta, jotka alkavat jossain vaiheessa ottaa vastuuta säätiöstä, jonka sääntöjen mukaan hallituksessa tulee olla mukana perheen edustus.
Nuoret otetaan säännöllisesti mukaan keskustelemaan säätiön työstä, ja he saavat osallistua myös kokouksiin. ”Nuoret ovat olleet hyvin kiinnostuneita säätiön toiminnasta ja esittäneet monenlaisia kysymyksiä. Heidän ajatuksiaan ja ideoitaan myös kuullaan”, Vladimira Therman kertoo.
”Samalla heitä kasvatetaan vastuuseen muista ihmisistä ja ympäristöstä. Niin kuin Peppi Pitkätossu sanoo: Jos on tavattoman vahva, täytyy olla myös tavattoman kiltti.”
Säätiö tukee Aseman Lasten työtä laaja-alaisesti. Tuki mahdollistaa järjestön monitahoisen, ennaltaehkäisevän työn nuorten parissa.
Tuki ohjautuu diabetekseen liittyvään tutkimukseen.
Säätiö tukee Senioripysäkki-toimintaa, joka ehkäisee ikääntyneiden yksinäisyyttä tarjoamalla keskusteluryhmiä ja kohtaamispaikkoja senioreille.
Säätiö tukee Lapinlahden kriisikoti Toivon Lähdettä.
Yhteistyön tavoitteena on ennaltaehkäisevän vesi- ja jääturvallisuuskoulutuksen lisääminen ja kehittäminen. Vuodelle 2026 suunnatun tukijakson aikana panostetaan erityisesti koulutuksen järjestämiseen monikielisissä yhteisöissä, vesi- ja jääturvallisuuden kansalaiskurssien toteuttamiseen sekä koulutustapahtumien materiaalien ja sisältöjen toteuttamiseen.
Säätiö tukee järjestöä kahdessa eri hankkeessa. Afrikka 2030 -projektissa se on mukana suomalaisista yksityistukijoista koostuvassa ryhmässä, joka tukee teini-ikäisten tyttöjen koulutusta Angolassa sekä opetuksen kehittämistä Sierra Leonessa vuosina 2026–2028. Every Child Learning (ECL) -projekti pureutuu oppimisköyhyyden ratkaisuihin tutkimuksen keinoin. Tällä hetkellä projektissa on mukana kymmenen Afrikan mantereella sijaitsevaa maata.
Tuki syöpätutkimukselle. Ylisukupolvisuus-projekti selvittää vanhemman syöpään sairastumisen tai syöpäkuoleman välittömiä ja pitkäaikaisempia vaikutuksia lasten pärjäämiseen tai sairastavuuteen.
Yleinen tuki edistää aseman mahdollisuuksia tutkia ja sitä kautta tukea Itämeren herkkää luontoa ja sen hyvinvointia.
Tuen tarkoituksena on edistää toimintaa, joka kohdistuu kodittomien ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa ja heidän hyväkseen tehtävään työhön.
Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset apurahasäätiöt tukivat vuonna 2025 tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnallista toimintaa ennätyksellisellä 630 miljoonalla eurolla. Tieteelle kohdistui 341 miljoonaa euroa. Jos tiederahoitus jatkuu tällä tasolla, säätiöiltä kertyisi tutkimukselle viidessä vuodessa noin 1,7 miljardia euroa.
Yhteiskunnallinen korjaaja, oppipolun avaaja vai perinnön vaalija? 2000-luvulla perustetuista yli 800 säätiöstä hahmottuu 11 persoonallisuutta. Niissä näkyy, mitä suomalaiset haluavat säilyttää tai muuttaa.
Tiedekentän toimijat haastavat puolueet ja ehdokkaat kertomaan, miten ne turvaavat vapaan tieteen edellytykset.
Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.