Kompassissa pohjoinen -näyttely väistää Pohjois-Suomen taidetta koskevat stereotypiat eksotiikasta neromyyttiin.
Suomen Akatemian ohjelman tavoitteena on ollut luoda uusia tutkimusavauksia merkittävistä sairauksista aiheutuvien terveysongelmien vähentämiseksi. Rahoitusyhteistyöhön osallistui myös neljä säätiötä.
Tunnustus myönnettiin vaikuttavasta työstä, jota palkitut ovat tehneet Saaristomeren suojelun edistämiseksi.
Miten säätiöissä päätetään, kuka saa rahoitusta? Uutisaamun haastattelussa vastaamassa Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen ja Suomen Kulttuurirahaston asiamies Juhana Lassila.
KTT Outi Vanharannan työhön kuuluu esimerkiksi säätiön rahoitustoiminnan arvioinnin ja uusien rahoitusmuotojen kehittäminen.
Tosen Iwasakin kalligrafia on yhdelle alueelle keskittynyttä viivojen riehuntaa. Villa Gyllenbergin kotimuseon mininäyttely on toteutettu yhdessä Japanin suurlähetystön kanssa.
Akatemiaprofessori Olli Raitakari sai 1,1 miljoonan euron rahoituksen nelivuotiselle hankkeelle, jossa selvitetään suolistomikrobiston merkitystä tärkeimpien kansantautien synnyssä.
Ihmisen immuunipuolustuksen voimat koetetaan nyt valjastaa verisyöpien hoitoon Helsingin yliopiston ja HUSin Syöpäkeskuksen uudessa tutkimuksessa.
Kehitys näkyy Itlan eli Itsenäisen juhlavuoden lastensäätiön vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.
Vesiympäristön kestävä käyttö vaurauden ja hyvinvoinnin kiihdyttäjänä -tutkimusohjelman jatkaminen -hankekokonaisuus jatkuu vuosina 2023–2024. Rahoittajina ovat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Olvi-säätiö ja Saastamoisen säätiö.
Palkinnot ovat tunnustuksia saajien ansioista ja huomionosoituksia heidän edustamilleen aloille.
80-vuotisjuhlavuottaan viettävä säätiö on jakanut historiansa aikana nykyrahassa lähes 380 miljoonaa euroa.