Viimeisen parin vuoden ajan olemme luotsanneet eteenpäin säätiökentän yhdenvertaisuustyötä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa. Viime vuonna toteutimme yhdenvertaisuuskiihdyttämön, jossa vahvistettiin säätiöiden valmiuksia tavoitteelliseen yhdenvertaisuustyöhön vertaisoppimisen avulla. Jaan seuraavaksi kolme käytännöllistä ratkaisua paremman tulevaisuuden rakentamiseen:
Nuorista on helppoa olla huolissaan, mutta kuinka nuoret pääsisivät mukaan itseään koskevaan keskusteluun? Tätä uskalsi pohtia Brita Maria Renlundin muistosäätiö, jonka tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten parissa toimivia järjestöjä ja organisaatioita.
Jo ennen yhdenvertaisuuskiihdyttämöön osallistumista säätiö oli havainnut, ettei nuorten oma ääni kuulunut toiminnassa riittävästi, ja tehnyt päätöksen nuorten asiantuntijaryhmän perustamisesta. Kiihdyttämö toi työhön uusia näkökulmia ja työkaluja sen kehittämisen tueksi: uutta oli, että asiantuntijaryhmän haku toteutettiin avoimena open call -hakuna. Ensimmäinen askel kohti nuorten parempaa tulevaisuutta onkin ratkaista youthsplaining eli tilanteet, joissa nuorten haasteista puhutaan ilman heidän omaa ääntään ja asiantuntemustaan.
Kuinka nuoret tavoitetaan ja saadaan mukaan? Svenska kulturfonden tukee ruotsinkielistä toimintaa Suomessa jakamalla apurahoja tieteeseen, kulttuuriin, koulutukseen ja tutkimukseen. Vaikka apurahat ovat säätiön tarkoituksen puitteissa kaikkien haettavissa, kulturfonden tunnisti, etteivät kaikki kohderyhmään kuuluvat koe toimintaa yhtä lähestyttäväksi.
Svenska kulturfonden lähti madaltamaan nuorten kynnystä ottaa yhteyttä sosiaalisessa mediassa, ja viime aikoina kulturfonden on julkaissut paljon nuorten itsensä tuottamaa sisältöä. Toinen ratkaisu nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen onkin hyödyntää meiltä meille -periaatetta eli tarjota oman organisaation alustat nuorten väliselle samaistuttavalle sisällölle, kohtaamiselle ja keskustelulle, nuorilta nuorille.
Mitä tapahtuu, kun ovet avataan nuorille? Suomen Kulttuurirahasto toimii tieteen, taiteen ja kulttuurin puolesta rakentaen moniarvoista ja kestävää yhteiskuntaa.
Yhdenvertaisuustyön myötä Kulttuurirahasto tunnisti, että nuorten ja moninaisuuden lisääminen työyhteisössä on tarpeen ja Kulttuurirahasto avasi harjoitteluohjelman kansainvälisille opiskelijoille. Kolmas ratkaisu parempaan tulevaisuuteen onkin uskallus ottaa työyhteisöön mukaan ihmisiä moninaisilla taustoilla. Parhaimmillaan työyhteisön moninaisuus rikastuttaa organisaation toimintakulttuuria pysyvästi toimintarakenteiden tasolla.
Miltä oman organisaatiosi toimintakulttuuri, arki tai työnkuvat mahtaisivat näyttää nuoren näkökulmasta, jos uskaltaisittekin avata ovet?
Paremman huomisen rakentamiseen ei yksinään riitä se, että ovet ovat kaikille avoinna. Olen itsekin astunut nuorimpana huoneisiin, joissa minua vuosikymmeniä vanhemmat ovat puhuneet nuorista huolestuneeseen ja pöyristyneeseen sävyyn aivan kuin en olisi ollut paikalla.
Paremman huomisen rakentamisen avain on nuorten oman toimijuuden vahvistaminen ja tunnistaminen. Tulevaisuuden sivistys ei nimittäin ole mitattavissa yksilöiden huippusuorituksina, menestyksenä tai oppimistuloksina. Tulevaisuuden sivistys mitataan siinä, kuinka onnistumme pitämään kaikki nuoret mukana.
Satu Perjo (they/them) johtaa strategiseen yhdenvertaisuustyöhön erikoistunutta Co-Consulting Oy:tä ja toimii viestintäpäällikkönä Kunnallisalan kehittämissäätiössä (KAKS). Kirjoitus on julkaistu alun perin OAJ:n Suuri kasvukeskustelu -seminaarin blogissa. Säätiöt ja rahastot ry oli yksi Suuren kasvukeskustelun tapahtumakumppaneista.
Kaikki mukaan ottava sivistys on Säätiöt ja rahastot ry:n strategian ydin.
Miten haluaisit itseäsi kohdeltavan? Säätiöt DEIB-työn edistäjinä
Valokuva: Wille Nyyssönen
Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.
Keskustelu säätiöiden ympäristö- ja ilmastovastuusta on siirtymässä työmatkoista, paperinkulutuksesta ja sijoitusten vastuullisuudesta paljon perustavammalle tasolle, kertoo tuore selvitys.
Säätiöiden omat museot, taidekokoelmat, residenssit ja tutkimuslaitokset löytyvät nyt helposti uudistetusta säätiöhaustamme, josta voi myös etsiä säätiöitä tukialoittain. Kaiken takana on tietenkin data.
Kotimaisista säätiöistä on kasvanut lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä rahoittajia. Niiden tuki on noussut yli 100 miljoonaan euroon, ja se on jo suurempi kuin Suomen Akatemia ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä.