Residenssitoiminnalla otetaan riskejä ja mahdollistetaan uutta. Residensseillä on oma erityinen asemansa taide- ja kulttuurikentällä.

FM Riitta Heinämaa on selvittänyt Föreningen Konstsamfundet ry:n toimeksiannosta residenssitoiminnan tilannetta Suomessa. Nyt julkaistu selvitys Suomalainen residenssitoiminta tänään – nykytila ja kehitystarpeet tarjoaa ajankohtaisen katsauksen kotimaisesta residenssitoiminnasta, sen kehittämistarpeista ja uusista suuntauksista.

– Teetimme selvityksen osana oman toimintamme kehittämistä ja koska huomasimme, ettei residenssitoiminnasta Suomessa ollut olemassa koottua, ajantasaista tietoa, kertoo Konstsamfundetin toimitusjohtaja Stefan Björkman.

Residenssi tarjoaa tilaa ja aikaa keskittyä taiteelliseen työskentelyyn uudessa ympäristössä. Taiteilijat pitävät residenssejä aivan välttämättöminä omalle työlleen ja kehittymiselleen. Selvitys listaa kaikkiaan 60 residenssiä Suomessa. Taustalta löytyy niin säätiöitä, yhdistyksiä, julkista sektoria kuin näiden yhteishankkeita.

Selvitys antaa kuvan monimuotoisesta kentästä, jossa jokainen taiteilijaresidenssi on omalla tavallaan ainutlaatuinen. Yhteinen nimittäjä on taiteen alkutuotanto, mutta residenssijaksojen kestot, oheistoiminta ja -tavoitteet vaihtelevat.

– Taiteilijalle työskentely residenssissä voi merkitä uusia näkökulmia, yleisöjä ja verkostoja. Rahoittajalle residenssitoiminta voi merkitä myös aluepoliittisia muutoksia. Yhä kansainvälisemmälle nykytaidekentälle residenssitoiminta tarjoaa liikkuvuuden väylän, kiteyttää selvityshenkilö Riitta Heinämaa.

Valtaosa residensseistä keskittyy useampaan kuin yhteen taiteenalaan. Eniten tarjontaa on kuvataiteilijoille, jotka ovat myös suurin käyttäjäjoukko.

Selvitys esittää joukon toimenpidesuosituksia residenssitoiminnan vahvistamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi erikoistuminen, uusien jo olemassa olevien pienten rakenteiden tukeminen, mentorointi ja alumnitoiminta. Selvitys suosittaa myös uusien residenssien perustamista: uutta kirjailijoille ja kääntäjille suunnattu taiteilijaresidenssiä, uudenlaista kääntäjäresidenssiä, joka rakentuisi tietyn suomenruotsalaisen kirjailijan ympärille sekä kansainvälisen tason taiteilijaresidenssin perustamista. Selvityksen mukaan isommat taideinstituutiot voisivat myös nykyistä enemmän tuottaa ja prosessoida teoksia yhdessä residenssitoimijoiden kanssa.

.

Färsk utredning: Konstnärsresidensen är konstvärldens svar på start-up

Med residensverksamhet tas risker och möjliggörs innovation. Residenser har sin egen specialla plats på konst- och kulturfältet.

FM Riitta Heinämaa har på uppdrag av Föreningen Konstsamfundet r.f. gjort en utredning som presenterar det inhemska residensfältet och dess nuläge. Utredningen Den finländska residensverksamheten i dag – nuläge och utvecklingsbehov ger en aktuell överblick av den inhemska residensverksamheten, dess utvecklingsbehov och nya trender.

– Som ett led i att utveckla vår verksamhet beställde vi en utredning gällande residens, säger Konstsamfundets vd Stefan Björkman. – Konstsamfundets initiativ att beställa utredningen grundar sig på iakttagelsen att det inte fanns någon tidigare samlad och aktuell information om residensverksamheten i Finland.

Residensen erbjuder plats och tid för att fokusera på det konstnärliga arbetet i en ny miljö. För konstnärerna är residensen av största vikt för det egna arbetet och den konstnärliga utvecklingen. I utredningen listas 60 residens i Finland, och de drivs av stiftelser, föreningar, den offentliga sektorn och som samarbeten mellan olika organisationsformer.

Utredningen beskriver ett mångskiftande fält, där varje konstnärsresidens utgör en unik del. Den gemensamma nämnaren är skapandet, medan residensperioder, sidoprogram och målsättningar för verksamheten varierar.

– Att få arbeta inom ett residensprogram kan för konstnären innebära nya perspektiv, ny publik och nya nätverk. För finansiärerna kan residensverksamheten också vara ett sätt att på ett positivt sätt lyfta fram olika regioner. För konstfältets del utgör residensen en väg ut i en allt mer internationaliserad konstvärld, sammanfattar utredare Riitta Heinämaa.

Största delen av residenserna fokuserar på flera olika genrer. Mest utbud finns det för bildkonstnärer, som också utgör den största användargruppen.

Utredningen lyfter fram utvecklingsidéer för att stärka residensverksamheten i Finland, så som specialisering, att stöda redan existerande strukturer, mentorskap och alumniverksamhet. Utredningen ger också förslag för grundandet av nya residens; ett nytt residens riktat till författare och översättare samt grundandet av ett nytt konstnärsresidens på internationell nivå. Enligt utredningen kunde de stora konstinstitutionerna samarbeta ännu mera med residensaktörerna. 

.

Bild: Residensgäster i Saaris gård som är Konestiftelsens internationella konstnärs- och forskarresidens i Virmo. Jussi Virkkumaa, Saaris gård.

Kuva: Residenssivieraita Saaren kartanolla, joka on Koneen Säätiön ylläpitämä kansainvälinen taiteilija- ja tutkijaresidenssi Mynämäellä. Jussi Virkkumaa, Saaren kartano.