Koneen Säätiön puheenjohtajuus siirtyy siskolta toiselle. Väistyvä puheenjohtaja Hanna Nurminen ja tehtävän vastaanottava Ilona Herlin puhuvat suunsa puhtaaksi rohkeudesta, vallasta, perheen merkityksestä ja siitä, miksi säätiön pitää uskaltaa olla yhteiskunnalle kriittinen keskustelukumppani.
Keskustelu säätiöiden ympäristö- ja ilmastovastuusta on siirtymässä työmatkoista, paperinkulutuksesta ja sijoitusten vastuullisuudesta paljon perustavammalle tasolle, kertoo tuore selvitys.
Parempaa tulevaisuutta ei saavuteta ilman nuorten omaa näkemystä, osallisuutta ja ääntä. Säätiöiden parissa tehty yhdenvertaisuustyö tarjoaa kolme käytännöllistä ratkaisua nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen.
Säätiöiden omat museot, taidekokoelmat, residenssit ja tutkimuslaitokset löytyvät nyt helposti uudistetusta säätiöhaustamme, josta voi myös etsiä säätiöitä tukialoittain. Kaiken takana on tietenkin data.
Kotimaisista säätiöistä on kasvanut lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä rahoittajia. Niiden tuki on noussut yli 100 miljoonaan euroon, ja se on jo suurempi kuin Suomen Akatemia ja Business Finlandin myöntämä rahoitus yhteensä.
Metsien ravitsemuksen ja kuivuuden yhteisvaikutusta muuttuvassa ilmastossa tutkitaan yli 100 000 euron apurahalla.
Tulevaksi nobelistiksi veikattu huippututkija sanoo, että Suomessa nykyisin kerättävillä tiedoilla on mahdotonta tietää, miksi Pisa-tulokset ovat romahtaneet.
Kotimuseokierroksella selviää, miten asuivat upporikas taidemesenaatti, maailmankuulu arkkitehtipariskunta ja tarmokas käsityöihminen.
Urlus-Säätiö on myöntänyt 100 000 euron rahoituksen lähiösali Gettogymin toiminnan kehittämiseen ja jatkamiseen vuodelle 2026. Tuki mahdollistaa nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisyn sekä tukee nuorten irtautumista rikollisista verkostoista.
Suomen Taiteilijaseura selvittää jäsenjärjestöjensä yhdistämistä. Samanlaisia pohdintoja käydään myös musiikkiopistoissa. Taustalla on huoli pienten järjestöjen elinvoimaisuudesta aikana, jolloin resursseja leikataan.
Olvi säätiö uudisti museon pari vuotta sitten. Sen jälkeen siitä on tullut alueensa merkittävin matkailukohde.
Amos Anderson renoverade Åbo domkyrka och skapade ett medieimperium. Men bakom framgången fanns en hård och krävande personlighet.
Gyllenberg esittelee 1920–1940-lukujen värikkäitä ranskalaismaalareita, joita moni ei muista, mutta joiden vaikutus suomalaiseen taiteeseen on ollut yllättävän suuri.