Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset apurahasäätiöt tukivat vuonna 2025 tiedettä, taidetta ja muuta yhteiskunnallista toimintaa ennätyksellisellä 630 miljoonalla eurolla. Tieteelle kohdistui 341 miljoonaa euroa. Jos tiederahoitus jatkuu tällä tasolla, säätiöiltä kertyisi tutkimukselle viidessä vuodessa noin 1,7 miljardia euroa.

Se nedan på svenska

– Tutkimusrahoituksesta puhuttaessa katse kääntyy usein valtion budjettiin. Suomessa sen rinnalla on kuitenkin huomattavaa yksityisiin lahjoituksiin perustuvaa rahoitusta. Säätiöiden merkitys näkyy siinä, mitä täällä voidaan tutkia ja kuinka pitkäjänteisesti tutkimusta voidaan tehdä, sanoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.

Säätiöt rahoittavat lääketiedettä enemmän kuin Suomen Akatemia ja Business Finland yhteensä

Säätiöt rahoittivat lääke- ja terveystieteitä 106 miljoonalla eurolla vuonna 2025.

Hiljattain julkaistun Lääketieteen tutkimusrahoitus 2026 -selvityksen mukaan kotimaiset säätiöt ovat alan tutkimuksen suurin valtion perusrahoituksen ulkopuolinen rahoittaja. Sen mukaan säätiöt tukevat lääketieteen tutkimusta enemmän kuin Suomen Akatemia ja Business Finland yhteensä.

Säätiöiden korkeakouluille myöntämä lääketieteen tutkimusrahoitus lähes kolminkertaistui vuosina 2010–2024. Lisäksi säätiöt rahoittavat tutkijoita henkilökohtaisilla apurahoilla.

– Säätiörahoitus antaa tutkijoille myös mahdollisuuden tarttua uusiin kysymyksiin, joiden merkitystä ei vielä osata ennakoida, tieteen akateemikko, syöpätutkija Sirpa Jalkanen sanoo.

Taiteelle yli 83 miljoonaa euroa

Säätiöiden tuki taiteelle oli 83 miljoonaa euroa. Summa oli lähes kaksinkertainen verrattuna Taiteen edistämiskeskuksen (nyk. Kuvi) 45 miljoonan euron julkiseen tukeen. 

Vuoden 2024 selvityksen aineistossa taiteen tukea oli 99 miljoonaa euroa. Eroa selittävät suurten taidemyöntöjen vuosittaisen vaihtelun lisäksi muutokset selvitykseen osallistuneissa säätiöissä ja tukien luokittelussa.

– Yhden vuoden laskusta ei voi vielä päätellä, että kyse olisi pysyvästä käänteestä. Joka vuosi ei ole suuria taidehankkeita, joille haettaisiin rahoituksia, eikä niitä silloin tietysti myönnetäkään, Jane ja Aatos Erkon säätiön asiamies Hanna-Mari Peltomäki sanoo. 

Eniten tukea sai musiikki, 20 miljoonaa euroa. Seuraavina olivat visuaaliset taiteet, esittävät taiteet ja kirjallisuus. Apurahojen lisäksi säätiöt ylläpitävät museoita, taidekokoelmia ja residenssejä sekä toteuttavat vaikutuksiltaan laajoja kulttuurihankkeita.

Säätiöt rahoittavat myös meripelastusta ja etsivää vanhustyötä

Säätiöt käyttivät muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan 206 miljoonaa euroa. Tuki näkyy kaikkialla Suomessa esimerkiksi meripelastusaluksina, lasten luontoretkinä ja etsivänä vanhustyönä. Säätiöt tukevat myös nuorten opintoja ja paikallisten yhdistysten toimintaa.

– Säätiöiden rahoitus ulottuu kaikkialle Suomeen ja hyvin lähelle ihmisten arkea. Paikallissäätiöt tukevat esimerkiksi urheiluseuroja ja monenlaisia tapahtumia vahvistaen siten alueidensa elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, Suvikumpu sanoo. 

Säätiöt kehittävät uusia rahoitusmuotoja

Apurahojen rinnalle on syntynyt uusia tapoja rahoittaa yhteiskunnallisia ratkaisuja. Yksi esimerkki on säätiöiden perustama Ratkaisurahasto Effekt, joka sijoittaa lasten ja nuorten hyvinvointia sekä sivistystä ja kulttuuria edistäviin ratkaisuihin. Rahasto tavoittelee sijoituksillaan sekä myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia että taloudellista tuottoa.

– Vaikuttavuussijoittaminen tuo perinteisten apurahojen ja markkinaehtoisen rahoituksen rinnalle uuden työkalun. Säätiöt voivat edistää yhteiskunnallisia tavoitteitaan myös sijoitustoiminnallaan, säätiöiden sijoittamista väitöskirjassaan tutkiva juristi Martin Löfman sanoo.

Euroopassa toimii noin 175 000 säätiötä, jotka käyttävät vuosittain yhteensä 76 miljardia euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kansainvälistä säätiöpäivää vietetään 1. lokakuuta.

Suurimmat tukijat

25 eniten tarkoituksensa toteuttamiseen varoja käyttänyttä yksityistä yleishyödyllistä apurahasäätiötä ja -rahastoa 2025, miljoonaa euroa

Lue lisää

Säätiötuki lukuina

Rekordbelopp på 630 miljoner euro från stipendiestiftelserna

Enligt en färsk utredning stödde de finländska stipendiestiftelserna vetenskap, konst och annan samhällelig verksamhet med rekordhöga 630 miljoner euro år 2025. Av detta gick 341 miljoner euro till vetenskap. Om finansieringen av vetenskap fortsätter på denna nivå skulle stiftelsernas stöd till forskningen uppgå till cirka 1,7 miljarder euro på fem år.

– När forskningsfinansiering diskuteras riktas blicken ofta mot statsbudgeten. I Finland finns det dock vid sidan av den offentliga finansieringen betydande finansiering som bygger på privata donationer. Stiftelsernas betydelse syns i vilken forskning som kan bedrivas här och hur långsiktigt den kan genomföras, konstaterar Liisa Suvikumpu, VD för Stiftelser och fonder rf. 

Stiftelserna finansierar medicinsk forskning med större belopp än Finlands Akademi och Business Finland tillsammans

Stiftelser finansierade medicin och hälsovetenskaper med 106 miljoner euro år 2025.

Enligt den nyligen publicerade utredningen om finansieringen av medicinsk forskning 2026 (Lääketieteen tutkimusrahoitus 2026) är de inhemska stiftelserna den största finansiären av forskning inom området utanför statens basfinansiering. Enligt utredningen stöder stiftelserna medicinsk forskning med ett större belopp än Finlands Akademi och Business Finland tillsammans.

Stiftelsernas finansiering av medicinsk forskning vid högskolorna nästan tredubblades mellan 2010 och 2024. Dessutom finansierar stiftelserna forskare genom personliga stipendier.

– Stiftelsefinansiering ger forskare möjlighet att ta sig an nya frågor vars betydelse ännu inte går att förutse, säger akademiker, cancerforskaren Sirpa Jalkanen.

Över 83 miljoner euro till konst

Stiftelsernas stöd till konsten uppgick till 83 miljoner euro. Summan var nästan dubbelt så stor som det offentliga stödet på 45 miljoner euro från Centret för konstfrämjande (numera Kuvi, Konst- och kulturmyndigheten).

I materialet för 2024 uppgick stödet till konsten till 99 miljoner euro. Skillnaden förklaras, utöver de årliga variationerna i stora anslag till konsten, av förändringar i vilka stiftelser som deltog i utredningen och hur stöden klassificerades.

– Av nedgången under ett enskilt år kan man ännu inte dra slutsatsen att det handlar om en bestående förändring. Det finns inte varje år stora konstprojekt som söker finansiering, och då beviljas naturligtvis inte heller sådan finansiering, säger Hanna-Mari Peltomäki, ombudsman för Jane och Aatos Erkkos stiftelse.

Musiken fick mest stöd, sammanlagt 20 miljoner euro. Därefter följde visuell konst, scenkonst och litteratur. Utöver stipendier upprätthåller stiftelserna museer, konstsamlingar och residens samt genomför kulturprojekt med omfattande genomslag.

Stiftelserna finansierar också sjöräddning och uppsökande äldrearbete

Stiftelserna använde 206 miljoner euro till övrig samhällelig verksamhet. Stödet märks över hela Finland, exempelvis i form av sjöräddningsfartyg, naturutflykter för barn och uppsökande äldrearbete. Stiftelserna stöder också ungas studier och lokala föreningars verksamhet.

– Stiftelsernas finansiering når ut till hela Finland och är mycket närvarande i människors vardag. Lokala stiftelser stöder exempelvis idrottsföreningar och olika slags evenemang och stärker på så sätt livskraften och gemenskapen i sina regioner, säger Suvikumpu.

Stiftelserna utvecklar nya finansieringsformer

Vid sidan av stipendier har det vuxit fram nya sätt att finansiera samhälleliga lösningar. Ett exempel är Effektfonden, som grundats av stiftelser och investerar i lösningar som främjar barns och ungas välbefinnande samt bildning och kultur. Med sina investeringar eftersträvar fonden både positiva samhällseffekter och ekonomisk avkastning.

– Impactinvesteringar erbjuder ett nytt verktyg vid sidan av traditionella stipendier och marknadsbaserad finansiering. Stiftelserna kan främja sina samhälleliga mål även genom sin investeringsverksamhet, säger juristen Martin Löfman som forskar om stiftelsers investeringar i sin doktorsavhandling.

I Europa finns omkring 175 000 stiftelser som årligen stödjer allmännyttiga ändamål med sammanlagt 76 miljarder euro. Internationella stiftelsedagen firas den 1 oktober.

De största bidragsgivarna

De 25 privata allmännyttiga stipendiestiftelserna och -fonderna som använde mest medel för att genomföra sitt ändamål 2025, miljoner euro

Läs mer

Stiftelsernas stöd