Yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa diabetesta. Parannuskeinoa tautiin ei ole, ja juuri siksi tutkimus on elintärkeää. Sen avulla tyypin 1 diabeteskin voi olla voitettavissa, Diabetestutkimussäätiössä uskotaan.

Tyypin 1 diabetes on Suomessa väkilukuun suhteutettuna yleisempää kuin missään muualla maailmassa, ja tyypin 2 diabetes on yksi kansansairauksistamme. Diabetes on vakava sairaus. Tyypin 1 diabeetikko menehtyy ilman insuliinia, ja kaikki diabetestyypit altistavat lisäsairauksille.

Diabetestutkimussäätiö tukee diabetekseen liittyvää tieteellistä tutkimustyötä ja tutkimustulosten tunnetuksi tekemistä. Vuoteen 2019 mennessä säätiö on tukenut suomalaista diabetestutkimusta nykyrahassa yli 9 miljoonalla eurolla. Ensimmäisen apurahan säätiö myönsi vuonna 1978. Diabetestutkimus etsii syitä diabeteksen puhkeamiseen ja keinoja hoitoon. Sen avulla löydetään myös ratkaisuja lisäsairauksien ehkäisyyn.

Diabetes on johtava syy aikuisten sokeutumiseen, munuaissairauksiin ja alaraaja-amputaatioihin. Diabeetikon riski aivohalvaukseen on 2–4-kertainen, 75 % diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonisairauksiin. Diabetes myös lisää riskiä sairastua vanhuusiässä muistisairauteen. (Lähde: THL)

Kutistunut valtionrahoitus

”On ollut murheellista seurata, kuinka valtion rahoitus yliopistotasoiseen tutkimukseen terveydenhuollossa on supistunut 20 vuodessa alle neljännekseen alkuperäisestä 90 miljoonasta eurosta. Huvenneen valtion tutkimusrahoituksen paikkaajana lääketiedettä tukevat säätiöt ja niitä lahjoituksin tukevat yksityishenkilöt ja yritykset ovat korvaamattoman arvokkaita”, Diabetestutkimussäätiön hallituksen puheenjohtaja, professori Mikael Knip kertoo.

Viime vuonna Helsingin yliopiston lastentautiopin professorin virasta eläkkeelle jäänyt Knip on nähnyt muutoksen läheltä toimiessaan neljä vuosikymmentä diabetestutkijana.

”On ollut murheellista seurata, kuinka
valtion rahoitus yliopistotasoiseen tutkimukseen
terveydenhuollossa on supistunut.”

”Vaikka kilpailu tutkimusrahoituksesta on äärimmäisen tiukkaa, parantaa Suomessa tehtävän tutkimustyön edellytyksiä se, että kansalaisten suhtautuminen tutkimukseen on myönteistä, ja kattavat rekisteritiedot tarjoavat hyvät mahdollisuudet laadukkaan tutkimuksen tekemiseen. Tämän päivän kliininen tutkimus eli potilaaseen kohdistuva lääketieteellinen tutkimus on huomispäivän hoitoa. Mitä enemmän sairaalassa tehdään potilaisiin kohdistuvaa lääketieteellistä tutkimusta, sitä parempia hoitotulokset ovat.”

Diabetestutkimussäätiö on toimintansa aikana saanut lahjoituksia lähes kuusi miljoonaa euroa. Lahjoittaja voi toivoa, käytetäänkö hänen antamansa summa esimerkiksi tyypin 1 tai 2 diabeteksen tutkimiseen. Lahjoitukset ohjataan lyhentämättöminä tutkijoille. Säätiö on kartuttanut apurahasummaa sekä kattanut toimintakulut huolellisesti hoidetulla sijoitustoiminnalla.

Diabetestutkimus etenee hyppäyksin

Suomalainen diabetestutkimus on maailman huippua. Tyypin 1 diabeteksen tutkimustyötä tekevät selvittävät syitä sairauden puhkeamiseen ja etsivät keinoja sen ja lisäsairauksien ehkäisyyn. Heidän mielenkiintonsa kohdistuu muun muassa enteroviruksiin, kantasoluihin ja suolistomikrobeihin. Tyypin 2 diabetestutkimuksessa painopiste on genetiikassa ja glukoosiaineenvaihdunnassa sekä lisäsairauksien ennaltaehkäisyssä.

Diabetestutkimuksen tekeminen ja sen tukeminen vaativat pitkäjänteisyyttä ja lujaa uskoa tulevaan. Tutkimus etenee hyppäyksin ja isoja läpimurtoja täytyy malttaa odottaa. Mahdottomia tavoitteita ei kuitenkaan ole – tyypin 1 diabeteskin voi olla voitettavissa.

Säätiön tieteellisen valiokunnan puheenjohtajana vuonna 2017 toiminut professori Jorma Toppari Turun yliopistosta on optimistinen tyypin 1 diabeteksen ennusteen suhteen. ”Eräille autoimmuunisairauksille on jo kehitetty toimivia hoitomuotoja. Biologiset lääkkeet saattaisivat purra myös tyypin 1 diabetekseen aivan sen alkuvaiheessa”, Toppari arvioi, mutta muistuttaa samalla, että autoimmuuniprosessin saaminen hallintaan on iso kysymys.

Suolistossamme asuvat bakteerit
kiinnostavat diabetestutkijoita.

Topparin mukaan diabetestutkijoita kiinnostaa esimerkiksi mikrobiomi, suolistossamme asustavat bakteerit. ”Tämä on diabetestutkimuksen kannalta arvokas uusi havahtuminen. Ylipäätään on hienoa, että vanhoja totuuksia ja oppikirjaesimerkkejä kyseenalaistetaan”, Toppari sanoo.

Epigenetiikka on tutkimusalue, johon kohdistuvan mielenkiinnon Toppari ennustaa lisääntyvän. Geenien toiminnassa tapahtuvien periytyvien muutosten tutkimus voi avata diabeteksen salaisuuksia uudella tavalla. ”Mutta edelleen valtaväylä tyypin 1 diabeteksen tutkimuksessa on kehon puolustusmekanismeja selvittävä immunologinen tutkimus.

”Avoimia kysymyksiä on paljon. Yhä on esimerkiksi epäselvää, mitkä ovat ne syyt ja olosuhteet, joiden vuoksi tyypin 1 diabetes kehittyy”.

Luettavaa

Diabetestutkimusuutisia
Käynnissä olevia tutkimushankkeita

^{Kuva: Shutterstock}