Tieteen tukijoukot
Säätiöiden suuri vaikutus suomalaisen tieteen kehittymiseen on tunnustettu jo pitkään, mutta niiden myöntämän tuen kokonaismerkitystä ei ole ymmärretty. Dosentti Allan Tiitan johtamassa hankkeessa tutkittiin ensimmäisen kerran kattavasti suomalaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta ja sen merkitystä Suomen tieteelle itsenäisyyden aikana satavuotisjuhlavuoteen 2017 asti.
Uraauurtava, kansainvälisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke sai päätöksensä, kun Allan Tiitan Tieteen tukijoukot. Suomalaiset säätiöt korkeimman opetuksen kehittäjinä 1917–2017 julkaistiin 2018. Teosta voi ostaa painettuna WSOY:n verkkokaupasta. Se on saatavilla maksutta sähköisessä muodossa sivustolta tieteentukijoukot.fi, josta löytyvät myös tutkimuksen tiivistelmät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Yli 4,2 miljardia euroa tieteelle sadassa vuodessa
Säätiöt ja rahastot ry aloitti tutkimushankkeen keväällä 2015, jolloin julkaistiin Allan Tiitan väliraportti Säätiöiden vaikutus Suomen tieteen ja korkeimman opetuksen kehitykseen 1917–1959. Raportti osoitti, että kotimaiset säätiöt ovat vaikuttaneet suomalaiseen tieteeseen huomattavasti aiemmin tiedettyä voimakkaammin.
Yksityiset säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista, edistivät monen tieteenalan kehitystä ja vaikuttivat läntisten yhteyksien säilymiseen kylmän sodan vuosina. Säätiörahoitus kasvoi 1950–1959 varsin tasaisesti joka vuosi, kun taas valtion myöntämien varojen määrä vaihteli melkoisesti. Vuosikymmenen lopulla säätiöt tukivat tieteitä huomattavasti valtiota enemmän.
Valtion ryhtyessä tukemaan tutkimusta aiempaa enemmän ja ottaessa koko korkeakoululaitoksen hallintaansa 1980-luvun alkuun mennessä, myös säätiöiden rooli muuttui. Kun niiden tuesta suurin osa oli aiemmin mennyt yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen tukemiseen, nyt niiden oli suunnattava rahoitustaan uudella tavalla. Samalla ne joutuivat ottamaan kantaa tieteellisen kehittämistyön, akateemisen jatkokoulutuksen, tutkijain ammattikunnan synnyn ja tieteen nopean kansainvälistymisen synnyttämiin haasteisiin.
Hankkeessa koottiin tietokanta, joka sisältää kattavat tiedot sekä säätiöiden myöntämien apurahojen kokonaissummista vuosittain 1960–2017 että niiden jakautumisesta eri tutkijoille ja käyttötarkoituksiin tasavuosikymmeninä 1960–2010 sekä vuonna 2017. Tietoihin sisältyvät niin henkilökohtaiset apurahat ja palkinnot kuin suoraan opetukseen, tietyille tieteenaloille tai määrättyihin tutkimushankkeisiin tai kohteisiin myönnetyt tuet. Apurahan saajien ja kohteiden lisäksi tietokantaan kerättiin tiedot henkilöistä, jotka ovat säätiöissä päättäneet apurahojen myöntämisestä. Tietokannan avulla on mahdollista selvittää, miten säätiöiden tieteelle ja korkeimmalle opetukselle antama tuki on kehittynyt 1960-luvun alusta vuoteen 2017 asti.
Tutkimus rikastuttaa Suomen tieteen, tutkimuksen ja korkeimman opetuksen yleistä historiaa ja osoittaa samalla yksityisten säätiöiden suuren merkityksen valtion tiedepolitiikan ja -hallinnon täydentäjänä koko itsenäisyyden aikana. Tutkimuksen mukaan yksityiset säätiöt ovat tukeneet tiedettä ja yliopistoja yhteensä yli 4,2 miljardilla eurolla 1917–2017. Säätiöt ovat olleet turvaamassa tiedettä myös aikoina, jolloin muu rahoitus on ollut epävarmaa. Sadassa vuodessa ajassa säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut.