Tieteen tukijoukot

Dosentti Allan Tiitan johtamassa hankkeessa tutkittiin ensimmäisen kerran kattavasti suomalaisten säätiöiden myöntämää rahoitusta ja sen merkitystä Suomen tieteelle itsenäisyyden aikana satavuotisjuhlavuoteen 2017 asti.

Säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista

Tutkimuksen mukaan yksityiset säätiöt perustivat ja ylläpitivät useita maan yliopistoista ja korkeakouluista, edistivät monen tieteenalan kehitystä ja vaikuttivat läntisten yhteyksien säilymiseen kylmän sodan vuosina. Säätiörahoitus kasvoi 1950–1959 varsin tasaisesti joka vuosi, kun taas valtion myöntämien varojen määrä vaihteli melkoisesti. Vielä vuosikymmenen lopulla säätiöt tukivat tieteitä huomattavasti valtiota enemmän.

Valtion ryhtyessä tukemaan tutkimusta aiempaa enemmän ja ottaessa koko korkeakoululaitoksen hallintaansa 1980-luvun alkuun mennessä, myös säätiöiden rooli muuttui. Kun niiden tuesta suurin osa oli aiemmin mennyt yksityisten yliopistojen ja korkeakoulujen tukemiseen, nyt niiden oli suunnattava rahoitustaan uudella tavalla. Samalla ne joutuivat ottamaan kantaa tieteellisen kehittämistyön, akateemisen jatkokoulutuksen, tutkijain ammattikunnan synnyn ja tieteen nopean kansainvälistymisen synnyttämiin haasteisiin.

Yli 4,2 miljardia euroa tieteelle sadassa vuodessa

Tutkimus osoittaa yksityisten säätiöiden suuren merkityksen valtion tiedepolitiikan ja -hallinnon täydentäjänä itsenäisyyden aikana. Sen mukaan yksityiset säätiöt ovat tukeneet tiedettä ja yliopistoja yhteensä yli 4,2 miljardilla eurolla 1917–2017. Säätiöt ovat olleet turvaamassa tiedettä myös aikoina, jolloin muu rahoitus on ollut epävarmaa. Sadassa vuodessa ajassa säätiöiden tuki tieteelle on yli 2500-kertaistunut.

Teoksen painos on loppu, mutta sen sähköinen versio on luettavissa alla.

Katso myös Säätiötuki lukuina