Säätiöiden työhön osallistuu paljon kansalaisia omasta vapaasta tahdostaan, koska säätiöiden yleishyödyllinen toiminta koetaan niin motivoivaksi. Toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat aikaansa ja osaamistaan.

”Suomalaisten säätiöiden ja rahastojen tarjoama vuosittainen tuki tieteelle, taiteelle ja kulttuurille on merkittävää. Eri alojen lahjakkaille osaajille myönnetty rahoitus hyödyttää koko Suomea. Se mahdollistaa uusia avauksia ja tutkimuksia, joita ei välttämättä muilla tavoin koskaan olisi mahdollista tehdä. Aineellisen tuen lisäksi säätiöt ja rahastot tarjoavat myös asiantuntemusta ja tietoa.” 

Näin kiteytti tasavallan presidentti Sauli Niinistö säätiöiden merkityksen tervehtiessään 50 vuotta täyttävää Säätiöt ja rahastot -yhdistystä joulukuussa 2020. Sanoissa kuvastuu suuri ymmärrys siitä, miten säätiöiden arvo on paljon muutakin kuin vain rahassa voi mitata.

Sisällöt ratkaisevat

Tiedettä, taidetta, kulttuurin eri muotoja, kansalaistoimintaa ja sosiaalista hyvinvointia tukevilla yleishyödyllisillä rahoittajilla on Suomessa huomattava rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina. Säätiörahoitus täydentää ja vahvistaa julkista rahoitusta tukemalla itsenäisen, vapaan tieteen ja taiteen kukoistusta sekä ihmisten mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Yksityisten säätiöiden tuki lisää rahoituksen vaihtoehtoja ja vahvistaa siten demokratiaa. 

Säätiöiden varallisuuden lähteenä on yleensä yksityinen pääoma, tavallisten ihmisten lahjoituksista muodostunut varallisuus. Myös valtio on yhä enemmän alkanut säätiöidä tekemisiään ja antaa lahjoituksia säätiöille, näistä viimeaikaisina esimerkkeinä Itla – Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, Vaikuttavuuden tukisäätiö ja Kansallisgalleria. Yhteiseksi hyväksi toimiva yksityisen ja julkisen rahan liitto onkin ehkä hienoin osoitus luottamusyhteiskunnastamme ja säätiöiden tehokkuudesta. 

Myös nykymaailmassa pitää olla sijaa unelmille. Apurahasäätiöissä hakijan unelma arvioidaan, ja maailmaa parantavalle uskottavalle unelmalle annetaan tukea. Yksityisillä apurahasäätiöillä on aitiopaikka tarkastella yhteiskuntaa ja vaikuttaa sen kehitykseen riippumatta julkisen vallan tai politiikan vaihtelevista painotuksista. Tyypillistä säätiöiden toiminnalle on uusien ajatusten edistäminen ja uudenlaisten toimintatapojen liikkeelle laukaiseminen.

Tieteen ja taiteen lahjakkaimmat osaajat ovat kansallinen pääoma – kirjaimellisesti. Näille lahjakkuuksille myönnetty tuki hyödyttää tuloksillaan koko maata. Apurahat ovat tärkeä tukimuoto, jota ilman suomalainen tiede olisi vielä lapsenkengissään, kulttuurielämä olisi köyhempää ja moni kansalaisaloite jäisi toteutumatta.

Osallisuutta ja moniarvoisuutta tukemassa

Pitkät jatkumot kertovat säätiötoiminnan yleisinhimillisyydestä ja merkityksestä. Ikuisiksi luodut säätiöt takaavat perustajiensa ja lahjoittajiensa tahdon toteutuvan niin tänään kuin huomenna. Säätiöiden työhön osallistuu paljon kansalaisia omasta vapaasta tahdostaan ja usein ilman korvausta, koska säätiöiden yleishyödyllinen toiminta koetaan niin motivoivaksi. Toiset lahjoittavat rahaa, toiset antavat aikaansa. 

Säätiöiden hallintomalli mahdollistaa sen, että ne pystyvät toimimaan päätöksenteossaan nopeasti ja joustavasti maan parhaiden asiantuntijoiden avulla. Näin säätiöt pystyvät apurahoituksellaan tekemään sellaisia uusia avauksia ja ottamaan riskejä, joihin muualla ei pystyttäisi. 

”Säätiörahoitus mahdollistaa uusia avauksia, joita ei välttämättä muilla tavoin koskaan olisi mahdollista tehdä.” – Presidentti Sauli Niinistö

Itsenäisen Suomen yli 100-vuotisten rakennustalkoiden kuluessa säätiöiden yhteenlaskettu tuki yhteiseksi hyväksi nousee miljardeihin ja taas miljardeihin euroihin. Säätiöiden osoittama henkinen tuki on tätä vielä paljon mittavampaa. Suomen yhteisö on paljon muutakin kuin valtio. Säätiöt ovat hyviä kansalaisia ja vastuunjakajia, jotka antavat tukeaan vaikeinakin aikoina. Yhteiskunnan eheyttä ja turvallisuutta lisää se, että saa vaikuttaa omaan elämäänsä ja kokee olevansa osa yhteisöä. Juuri tätä säätiöt tukevat, kaikkia osallistaen ja eriarvoisuutta vähentäen. Moniäänisyys ja -arvoisuus on sivistyneen yhteiskunnan merkki.

Kuva: Tiina Rinne. Taimiteko lisää hiilinieluja ja työllistää nuoria puita istuttamalle. Metsämiesten säätiö ja Saastamoisen säätiö ovat mukana hankkeen tukijoissa.