Suomalaiset säätiöt tukivat viime vuonna tiedettä, taidetta ja kansalaisten toimintaa yhteensä 594 miljoonalla eurolla. Tuki kasvoi edellisvuodesta 56 miljoonalla eurolla. Kun julkista rahoitusta leikataan kulttuurilta ja järjestöiltä, yksityiset säätiöt kantavat yhä suurempaa vastuuta.
Miltä näyttää arki, jossa pienen säätiön suurin voitto on tapaaminen entisen apurahansaajan kanssa, ja toisen merkittävin teko on miljoonaluokan panostus Euroopan avaruusteknologiaan?
Juristista kestävyysajattelijaksi kasvanut Michaela Ramm-Schmidt uskoo, että säätiöillä on erityinen rooli systeemisessä muutoksessa. Michaela tuo uutta näkökulmaa 245 jäsensäätiömme kestävyyspolun tueksi.
Säätiöt haluaisivat yhä useammin tukea yritysten innovatiivisia hankkeita, jotka hyödyttävät tutkimusta, kulttuuria tai muuten yhteiskuntaa. Epäselvä oikeustila voi kuitenkin hillitä tätä. Tilanteen selkeyttäminen vapauttaisi uusia voimavaroja yhteiskunnan hyväksi.
Miksi joku luopuu omaisuudestaan muiden hyväksi, kun voisi ostaa vielä yhden lomahuvilan Välimereltä? Vastaus löytyy yllättävän usein säätiöistä. Toiveikas katsauksemme osoittaa, miten ihmiskunta on vuosituhansia yrittänyt tehdä hyvää – joskus jopa onnistuen. Säätiöt ovat ihmiskunnan ehkä aliarvostetuin mutta vaikuttavin tapa parantaa maailmaa.
Suomen Messusäätiö lahjoittaa 3,1 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle tapahtumateollisuuden professuurin perustamiseksi. Professuuri on ensimmäinen laatuaan Suomessa, ja sen tavoitteena on vahvistaa tapahtumateollisuuden akateemista tutkimusta, koulutusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä kiihdyttää alan kasvua.
Muistisairaus lisää kuolemanriskiä erityisesti jo työiässä sairastuneilla. Varhain alkavista muistisairauksista otsa-ohimolohkorappeumaan liittyy lyhin elinaika diagnoosin jälkeen, osoittaa tuore Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen tutkimus.
Perheiden väliset tuloerot heijastuvat yhä selkeämmin lasten arkeen. Pienituloisten perheiden arjessa puutetta on lähes kaikesta aina ruokaa ja harrastuksia myöten, mikä taas lisää lasten kokemaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Oli lokakuu vuonna 1885, kun pukkilalaiselle työväenluokkaiselle yksinhuoltajalle syntyi lapsi, joka tulisi aikuisena jättämään kuntaan jälkensä pitkäksi ajaksi hänen kuolemansakin jälkeen. Silloin sitä ei tiennyt kukaan; köyhyyden kahleissa kamppaileva pussikauppiasäiti raatoi maatilalla päivät pitkät, kunnes kuoli nuorena kotitilallaan Savijoella.
Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot selvittivät, miten ja millä perusteella pienten lasten vanhemmat jakavat hoitovastuuta yöaikaan.
Ella & Georg Ehrnroothin säätiö jakoi neljä merkittävää tiedepalkintoa juhlistaakseen säätiön 90-vuotista taivalta.
Taiteen apurahat tulkitaan yhä useammin lorvailevien boheemien turhana hyysäämisenä. Kirjailija Ville-Juhani Sutinen kertoo esseessään, mikä on apurahojen todellinen merkitys.
Tuore selvitys paljastaa, että haavoittuvassa asemassa olevat lapset jäävät usein urheiluseurojen ulkopuolelle.