Säätiöiden toimintaympäristöanalyysi kuulostaa karun tylsältä. Strateginen ennakointi on jo huomattavasti jännittävämpää. Nimityksestä riippumatta kyse on kuitenkin samasta asiasta: mahdollisten tulevaisuudennäkymien tarkastelusta oman päätöksenteon tueksi. Se tarkoittaa, että myös säätiöiden ja rahastojen täytyy arvioida säännöllisesti omia tekemisiään tulevia mahdollisuuksia ja riskejä ennakoiden. Vain siten säätiö voi kehittyä haluttuun suuntaan hallitusti.
Säätiöt ja rahastot ry:n yli 200 jäsentä rahoittavat tieteellistä tutkimusta, taiteellista työskentelyä sekä kansalaistoimintaa ja ihmisten hyvää elämää mitä erilaisimmin tavoin – yli puolella miljardilla eurolla joka vuosi. Säätiöiden omat säännöt ja tarkoituspykälät määrittävät toiminnan tavat ja rajat. Vaikka jokainen säätiö ja rahasto on omanlaisensa, kaikkia yhdistää yleishyödyllisyys eli sitoutuminen toimimaan kaikkien yhteiseksi hyväksi eikä minkään tietyn tahon yksityiseksi hyödyksi.
Millään säätiöiden muulla tekemisellä ei ole enää merkitystä, jos emme saa ratkaistua aikamme suurinta ongelmaa, ekologisten kriisien vyyhtiä. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan tutkittu tosiasia.
YK:n juuri julkaisema globaalin kestävän kehityksen raportti 2023 jakautuu kuuteen näkökulmaan:
Nämä megatrendeinä nähtävät teemat sopivat erinomaisesti säätiöille ja rahastoille tarkistuslistaksi, jota vasten peilata ja uudistaa omaa tulevien vuosien strategiaansa. Ei ole mahdotonta tehdä jokaista ratkaisua siten, että se edistää kestävyyttä.
“Despite impressive engagement around the Sustainable Development Goals, the world is far off track. Much more effort, investment and systemic change are required.”
– António Guterres, YK:n pääsihteeri
.
Oikeudenmukaisella vihreällä ja digitaalisella murroksella (tai siirtymällä) viitataan ekologisten kestävyyskriisien kokonaisvaltaisiin, pitkäjänteisiin ratkaisuihin, joihin digitalisaatio tuo välineitä. Ne tukevat hyvinvointiyhteiskuntamme vakautta ja kaikkien pysymistä kehityksen kyydissä oikeudenmukaisella tavalla. Määritelmistä ja tavoitteista ollaan Suomessa hyvinkin yhtä mieltä, ja tukensa kaksoissiirtymän hallittuun toteuttamiseen ovat antaneet niin ammattiliitot kuin ministeriöt, maan hallitus kuin kansalaisjärjestöt.
Kriisinratkaisussa kaikkia tarvitaan mutta kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Säätiöille on annettu paljon, siksi niiltä voi myös vaatia paljon. Säätiöillä on varoja ja ymmärrystä – sekä mandaatti toimia yhteiseksi hyväksi. Siksi jokainen säätiö ennakoikoon tulevaa laatimalla strategiansa planeetan kokoista elämää edistäväksi.
One size doesn’t fit all pätee myös ennakoinnissa. Yksi säätiö tekee samoista taustatiedoista aivan erilaiset johtopäätökset oman strategiansa päivittämiseksi kuin toinen. Näin saa ja pitääkin olla. Säätiökentän vahvuus syntyy juuri sen monipuolisuudesta: säätiöiden lajikirjo on rikkautta, jonka hyväksymällä ja jota hyödyntämällä yhteiskunta on kestävämpi ja sen jokainen jäsen vauraampi.
Säätiöiden ja rahastojen perustajat ovat aina olleet kauaskatseisia ja tulevaisuuteen uskovia ihmisiä, jotka ovat halunneet ratkaista ongelmia ja parantaa maailmaa. Nykykriisimme keskellä olisi häpeä perustajien tahdolle tulkita sääntöjä kapeakatseisesti tai lamaantua yksipuolisesti tulkitun säädekirjan suojaan.
Hyvin hallinnoidussa säätiössä on oltava kunnianhimoa pyrkiä merkityksellisyyteen.
Säätiöt, käykää strategiakokouksessa tulevaisuuskeskustelu siitä, millaista maailmaa haluatte olla rakentamassa ja tehkää uudistavia tulkintoja sääntöjen mahdollistamissa – ei poissulkevissa! – rajoissa.
Kuvat: Planetary Boundaries, Azote for Stockholm Resilience Centre, based on analysis in Richardson et al. 2023 & World Economic Forum, Global Risks Perception Survey 2022–2023.
Harrastuksiin ohjattu julkinen tuki pitäisi kohdentaa suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien perheiden lapsille ja nuorille, kirjoittavat Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Sami Itani.
Myöntöjen pääpaino on tohtoriopintojen kokovuosiapurahoissa. Apurahat jaetaan tekniikan alojen kesken hakupaineen mukaan.
Lotta Svärd Säätiö nimesi viestilottana toimineen 102-vuotiaan pieksämäkeläisen Helka Visurin Vuoden Lotaksi. Valintaa ohjasi tänä vuonna Lupaus – perintö on ikuinen -teema.
Åkerlundin journalismipalkinto jaetaan joka toinen vuosi poikkeuksellisen laadukkaan, vastuullisen tai rajoja rikkovan mediateon perusteella.