Hallituksen ja eduskunnan pöydälle on tulossa viikolla 42 veroesitys tulolähdejaon poistosta. Esityksen mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen – kuten apurahasäätiöiden ja yliopistojen – kiinteistöistä saatuja vuokratuloja ryhdyttäisiin verottamaan nykyistä huomattavasti korkeammalla veroprosentilla.

Yksinkertaistetusti on kyse seuraavasta: esityksestä pyydettiin lausunnot lukuisilta asiantuntijoilta. Lähes kaikki vastustivat esitystä siirtää osa yleishyödyllisten yhteisöiden kiinteistötulosta nykyisestä alennetusta verokannasta (6,27 %) muiden yhteisöiden verokantaan (20 %). Valmistelijat vetoavat siihen, että tilanteen jättäminen ennalleen merkitsisi EU:n säädösten mukaan epäsuoraa valtiontukea, jonka komissio on kieltänyt.

Muita kuin ylivarovaista Suomea oletettu EU-sääntely ei tunnu haittaavan. Ruotsissa on parhaillaan aivan vastaava säädösmuutos meneillään. Siellä yleishyödyllisten yhteisöjen elinkeinotoiminta ja nimenomaan kiinteistöliiketoiminta on säädetty suoraan verovapaaksi tietyin edellytyksin. Aivan vastaava tilanne on suurimmassa osassa EU-maita, kuten European Foundation Centerkin todentaa.

Konkreettisten veroargumenttien lisäksi tapauksen taustalla on elintärkeä kysymys siitä, että kaikissa sivistysvaltioissa yleishyödyllisille yhteisöille on säädetty erityisasema niiden merkittävän yhteiskunnallisen työn vuoksi. Suomessa julkinen raha ei lisäänny, mutta yksityisten kansalaisten varallisuus kasvaa. On motivoitava kansalaisia lahjoittamaan omaisuuttaan yhteiseksi hyväksi kannusteilla, eikä päinvastoin heikentää säätiöiden asemaa ja siten tehdä lahjoittamisesta epähoukuttelevaa. Tällä hetkellä Suomi on kansainvälisissä yleishyödyllisyysvertailuissa ykkösenä, mutta veroesityksen jälkeen menisimme samalle viivalle Turkin kanssa.

Tiivistetysti, mistä hallituksen esityksessä on kyse säätiöiden kannalta

• kiinteistöliiketoimintaa ollaan säätämässä elinkeinotoiminnaksi
• yleishyödyllisten yhteisöjen harjoittama kiinteistösijoitustoiminta muuttuisi elinkeinotoiminnaksi, jos se muutoin täyttäisi elinkeinotoiminnan kriteerit.
• nykyisin yleishyödyllisen yhteisön laajahkonkaan kiinteistöomaisuuden vuokraaminen ei ole elinkeinotoimintaa, vaan kysymyksessä on yhteisön omaisuuden normaali hoitaminen, johon yhteisöllä on myös tosiasiallinen velvollisuus sääntöjensä mukaisen toiminnan turvaamiseksi. Siten luonteva verolaki yleishyödyllisille yhteisöille ei ole EVL vaan TVL.
• yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan laajentaminen elinkeinotoiminnaksi vaikeuttaisi näiden yhteisöjen yhteiskunnallisesti merkittävää asemaa sosiaali- ja terveysalalla sekä tieteen ja taiteen tukemisessa.
• lakiesitys merkitsisi, että apurahasäätiöt joutuisivat vähentämään tukeaan 15–50 miljoonaa euroa vuodessa riippuen siitä, millä verokannalla säätiöiden vuokratuloja verotettaisiin.
• vielä suurempi seuraus on, että SDP:n ajama vähintään 5%:n osinkojen lähdevero säätiölle menisi aikanaan helposti läpi. Olisi helppoa argumentoida, että tasapuolisen kohtelun vuoksi myös säätiöiden muuta tuloa pitää verottaa.
• oletettuna seurauksena säätiöt siirtyisivät kiinteistöistä pörssiosakkeisiin, joten säätiöiden osinkojen lähdeveron ollessa vähintään 5% säätiöt joutuisivat vähentämään molempien verojen yhteisvaikutuksen verran eli 40–75 miljoonaa tukeaan tieteeltä, taiteelta ja sosiaalisista tarkoituksista.
• verotuksen piiriin tulevat myös yliopistot, joiden asema heikentyisi siis sekä suoraan että säätiötuen vähentymisen kautta.

MUUTOSESITYS HALLITUKSEN ESITYKSEEN TULOLÄHDEJAON POISTOSTA (HE-LUONNOS VM017:00/2018)

Hallituksen esityksessä (HE-luonnos VM017:00/2018) tulolähdejaon poistosta on ehdotettu lisättäväksi uusi 2 momentti Lakiin elinkeinotulon verottamisesta (EVL) 1 §:

”Tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitetun yhteisön sekä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun elinkeinoyhtymän verotuksessa elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan myös kiinteistöliiketoimintaa.”

Tuloverolain 3 § kattaa myös säätiöt ja yhdistykset. Yleishyödyllisille yhteisöille aiheutuu negatiivisia vaikutuksia kiinteistöliiketoiminnan käsitteen laajenemisesta siten, että elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan myös kiinteistöliiketoimintaa. Aikaisemminkin yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöliiketoiminta on verotettu mutta tuloverolain (TVL) tulolähteessä ja sen myötä alemmalla verokannalla.

Mikäli lakiehdotus menee läpi valmistellussa muodossa, merkitsee se yleishyödyllisille säätiöille verokannasta riippuen 15-50 miljoonan euron menetyksiä, jotka näkyvät suorina vähennyksinä tieteen ja taiteen rahoitukseen. Samalla avataan portti myös yleishyödyllisten säätiöiden muun varallisuuden tuoton kuten osinkotuottojen verottamiseen. Julkisuudessa ehdotettu osinkojen 5 %:n lähdeveron käyttöönotto merkitsisi 25 miljoonan euron vähennystä maksettaviin apurahoihin. Nyt avattavan yleishyödyllisten säätiöiden sijoitustoiminnan tuoton verottamisen vaikutus voisi muine seurausvaikutuksineen vähentää yksin yleishyödyllisten säätiöiden tieteen ja taiteen rahoitusta 40-75 miljoonaa euroa vuodessa.

Jotta tätä tieteen ja taiteen rahoituksen merkittävää heikentämistä ei tapahtuisi, hallituksen esitykseen on otettava kirjaus, jossa otetaan mukaan kaikki TVL 21a, 21b ja 22 §:ssä mainitut yhteisöt, eli yliopistot, ammattikorkeakoulut sekä yleishyödylliset yhteisöt poikkeuksen piiriin. Ehdotuksen EVL 1 §:ään ehdotetaan uusi mom. 3:

”Yllä 2 momentissa säädetystä huolimatta sovelletaan tuloverolain 21a §:ssä, 21b §:ssä ja 22 §:ssä mainitun yhteisön osalta, mitä tuloverolaissa säädetään.”

Tämä pitäisi kiinteistötulot edelleen TVL:n piirissä. Tällaisella kirjauksella ei ehdoteta
”yksiselitteistä poikkeusta, jonka perusteella yleishyödyllisen toimijan harjoittama kiinteistötoiminta ei olisi missään tilanteessa elinkeinotoimintaa” vaan ohjataan verotus EVL:n puolelta takaisin TVL:n puolelle arvioitavaksi. Sovellettavaksi tulisi silloin käytännössä TVL 23 §, jonka mukaan ”yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.” Verotuksen lopputuloksen kiinteistöliiketoiminnan osalta pitäisi tällöin olla sama kuin nyt voimassa oleva verotuskäytäntö.

Katso myös esim. Suomen Tilintarkastajien lausunto asiasta.