Miten säätiöiden rahoituspäätökset syntyvät? Kuka käyttää valtaa, millä perusteilla päätökset tehdään ja miten oikeudenmukaisuus varmistetaan? Säätiöt ja rahastot ry on julkaissut uuden asiantuntijaoppaan rahoitushakemusten arvioinnista. Opas kokoaa yhteen säätiökentän vakiintuneita hyviä käytäntöjä ja tekee näkyväksi työn, joka usein jää näkymättömäksi: harkinnan, vastuun ja vertaisarvioinnin. 

Arviointi on säätiötoiminnan hermokeskus 

Säätiöiden vastaanottamien rahoitushakemusten arviointi ei ole hallinnollinen rutiini vaan säätiötoiminnan ydin. Siinä kohtaavat säätiön tarkoitus ja arvot sekä hakijoiden työ, aika ja toiveet. 

Säätiörahoitus ei ole pelkkää eurojen jakamista. Se on tunnustus, mahdollisuus ja joskus kokonaisen uran käännekohta. Siksi arvioinnin laatu on osa hyvää hallintoa ja tärkeä osa luottamustasäätiöjärjestelmään. Säätiön hyvä tarkoitus ei nimittäin yksin riitä takaamaan oikeudenmukaisuutta. 

Valta, jota ei aina nähdä 

Säätiöiden päätökset syntyvät vertaisarvioinnissa, jossa asiantuntijat punnitsevat hakemuksia suhteessa säätiön tarkoitukseen ja rajallisiin varoihin. Prosessi ei ole neutraali kone, vaan harkinnan ja näkemyksen yhdistelmä. Täyttä objektiivisuutta ei maailmassa ole olemassa mutta perusteltu, läpinäkyvä ja johdonmukainen harkinta on. 

Asiantuntijat eivät tee lopullisia päätöksiä, jotka säätiölain mukaisesti kuuluvat säätiön hallitukselle. Asiantuntijoiden näkemykset ohjaavat kuitenkin ratkaisevasti sitä, mitä esitetään rahoitettavaksi.  

Se on hiljaista valtaa, joka on vuosikymmenten (ellei vuosituhansien!) saatossa herättänyt ymmärrettävästi paljon tunteita ja epäilyksiäkin. Juuri siksi oppaassa käsitellään avoimesti esteellisyyttä, sidonnaisuuksia, ”miltä näyttää” -tilanteita sekä arvioinnin vinoumia. Valtaa ei voi poistaa mutta sen voi tunnistaa ja nimetä – ja käyttää sitä vastuullisesti.  

Säätiökentän yhdenvertaisuustyössä on viime vuosina noussut esiin tärkeä havainto: kriittisen palautteen paikkoja on vähän, ja valta-asetelmien tunnistaminen on välttämätöntä, jotta kaikki hakijat voivat kokea prosessin turvalliseksi. 

Opas tarjoaa säätiöille ja niiden asiantuntijoille konkreettisia työkaluja esteellisyyskaavioista arviointimatriisiin. Niihin perehtyminen voi auttaa myös hakijoita ymmärtämään prosessia ja säätiöissä tehtyä työtä paremmin. 

Miksi säätiöiden rahoitus on yhteiskunnallisesti tärkeää? 

Suomessa tiedettä, taidetta ja kansalaistoimintaa rahoittavat sekä julkinen että yksityinen sektori. Hajautettu malli, toimiva sekatalous, ei ole sattumaa. Se tarkoittaa, että rahoituspäätökset eivät keskity yhteen poliittiseen pöytään, vaan vastuuta ja harkintavaltaa jaetaan sadoille eritaustaisille asiantuntijoille eri aloilla, eri puolilla maata ja maailmaa. 

Demokratian näkökulmasta tämä on merkittävä voimavara.  

Kun säätiö on perustettu tiettyä tarkoitusta varten, se ei voi käyttää varojaan muuhun kulloisenkin ilmapiirin tai päättäjien mukaan. Tarkoitussidonnaisuus on samalla rajoite ja turva, joka luo nykymaailmassa harvinaista pitkäjänteisyyttä. 

Säätiöiden toiminnassa ylisukupolvinen vastuu on sisäänrakennettuna: varoja käytetään tänään, mutta tarkoitus kantaa yli vuosisatojen. 

Ei uutta byrokratiaa vaan näkyväksi tehtyä käytäntöä 

Opas ei synnytä uutta sääntelyä, vaan kokoaa yhteen seuraavia, säätiöissä jo pitkään käytössä olleita periaatteita: 

• arvioinnin kriteerien läpinäkyvyys 
• roolien ja vastuiden selkeys 
• esteellisyyden tarkka käsittely 
• dokumentointi ja tietosuoja 
• ajatuksien herättelyä palautteen antamiseen hakijoille 

Mukana on myös ajankohtaisia kysymyksiä kestävyydestä, saavutettavuudesta ja tekoälyn käytöstä hakemuksissa ja arvioinnissa. 

Miksi arviointiprosessia pitää avata? 

Luottamus  syntyy siitä, että periaatteet tehdään näkyviksi. 

Julkisessa keskustelussa myönnettyä rahoitusta tarkastellaan usein yksittäisten saajien tai summien kautta. Se on ymmärrettävää inhimillisen uteliaisuuden näkökulmasta mutta ei kerro koko kuvaa. Arviointiprosessin avaaminen auttaa hahmottamaan, miten päätökset syntyvät suhteessa tarkoitukseen, kokonaisuuteen ja rajallisiin resursseihin.  

Kun rahaa ei riitä kaikkeen, on uskallettava tehdä valintoja – ja myös poisvalintoja. Se on vastuunkantamista. 

Kenelle opas on tarkoitettu? 

Opas on tarkoitettu ensisijaisesti säätiöiden asiantuntijoille ja hallituksille, mutta yhtä lailla hakijoille, muille rahoituksen myöntäjille ja kaikille, joita kiinnostaa, miten suomalainen rahoitusjärjestelmä toimii käytännössä. 

Vertaisarviointi ei ole erehtymätön järjestelmä. Parempaa ei kuitenkaan ole vuosisatojen aikana keksitty. Siksi sen kehittäminen, kriittinen tarkastelu ja avoimuus ovat jatkuvaa työtä. 

Lue opas suomeksi | på svenska