Yhteiskunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen on tavoiteltavaa. Erityisen tärkeätä tämä on aloittaville yrityksille, ns. nopean kasvun yrityksille ja sukupolvenvaihdosta tekeville yrityksille. Pääomasijoitustoiminta on nykyään osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista, jota harjoittavat myös vakavaraiset, yleishyödylliset pääomasäätiöt.

Nykyinen verotuskäytäntö on vaikeuttanut yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomarahastoihin. Tämä on yhteiskunnalle ja sen talouskasvulle haitaksi heikentäessään merkittävästi yritysten kasvurahoitusta.

Kommandiittiyhtiömuotoiseen pääomarahastoon tehtäviin sijoituksiin liittyy tekninen veroeste, joka poistamalla voidaan kanavoida merkittävästi lisää yksityisiä pääomia pääomasijoitusrahastojen kautta kasvun rakentamiseen startup- ja kasvuyrityksissä. Kotimaisten yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoiminta on lähtökohtaisesti verovapaata, mutta sijoitukset kotimaisiin kommandiittiyhtiömuotoisiin pääomasijoitusrahastoihin ovat toistaiseksi veronalaisia.

Pieni korjaus toisi parhaimmillaan satoja miljoonia

Suomessa yleishyödylliset säätiöt ovat sijoittaneet pääomasijoitusrahastoihin vuosina 2006–2016 yhteensä 240 miljoonaa euroa niin kutsuttujen voitonjakolainarakenteiden kautta. Sijoitusten määrä voisi Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ja Suomen pääomasijoitusyhdistyksen arvion mukaan tuplaantua yli 400 miljoonaan euroon, jos lainsäädännön esteet poistettaisiin. Samalla sijoitusrakenteet ohjattaisiin läpinäkyviksi ja yksinkertaisiksi. Ruotsissa säätiöiden osuus rahastoissa oli 7 % vuosina 2013–2015, kun taas Suomessa vastaava osuus oli vain 3 %.

Ehdotamme, että tuloverolain (TVL) 16 §:ään lisätään uusi 5 momentti, jossa säädetään, että pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston yhtiömiehen saama tulo on veronalaista vain siltä osin kuin tulo olisi veronalaista suoraan saatuna.

Tuloverolaki 16 §, uusi 5 momentti:”Poiketen siitä mitä edellä säädetään, yksinomaan pääomasijoitustoimintaa harjoittavan  kommandiittiyhtiömuotoisen vaihtoehtorahaston äänettömän yhtiömiehen osuutta vastaava osa tällaisen kommandiittiyhtiön saamasta tulosta on veronalaista tuloa vain siltä osin kuin tulo olisi verovelvollisen suoraan saamana ollut veronalaista. Jos osakkaan veronalainen tulo ylittää kyseisen osakkaan osuuden yhtymän tuloon, ylittävä osa luetaan veronalaiseksi tuloksi kymmenenä seuraavana verovuotena sitä mukaa kuin tulo-osuutta kertyy.”

Ehdotus ei aseta mitään tiettyä sijoittaja- tai verovelvollisryhmää eri asemaan muihin sijoittajiin nähden. Tämä poistaa myös huolet kielletystä valtiontuesta.

Muutos on tarkkarajainen, ja käytännössä sen piiriin pääsevät vain aitoa pääomasijoitustoimintaa harjoittavan rahaston sijoittajat. Koska määrittely kytkeytyisi EU-direktiiviin perustuvan lain vaihtoehtorahastojen hoitajista (162/2014) määrittelemään vaihtoehtorahastoon, lain soveltumisesta ei pitäisi syntyä tulkinnanvaraisuutta. Koska vaihtoehtorahaston hoitajan on haettava Finanssivalvonnalta toimilupaa tai rekisteröidyttävä Finanssivalvonnan pitämään rekisteriin, ei ole myöskään vaaraa siitä, että uuden säännön piiriin hakeutuisi tai pääsisi kommandiittiyhtiöitä, joita ei tulisi pitää vaihtoehtorahastoina.

Edellä esitetty ehdotus on asiantuntijoiden kannattama, yksinkertainen ja selkeä keino poistaa veroesteet, jotka tällä hetkellä haittaavat suomalaisten säätiöiden sijoituksia pääomasijoitusrahastoihin ja sitä kautta rajoittavat kotimaisten startup- ja kasvuyhtiöiden mahdollisuuksia saada rahoitusta.

Esitys ei vähennä miltään osin valtion verotuloja

Ilman lakimuutosta säätiöiden varat ovat vaarassa virrata ulkomaille, mikä ei tuo Suomeen lisätuloja eikä edistä suomalaisten kasvuyritysten rahoitusta.

Ehdotuksen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös pääomasijoittamisen yhteiskunnalliset vaikutukset kasvun vauhdittajina. Vuonna 2016 pääomasijoittajien kohdeyhtiöiden liikevaihto kasvoi yli 11 %, kun samaan aikaan muiden suomalaisten yritysten liikevaihto kasvoi vain 1,5 %. Pääomasijoittajien kohdeyhtiöissä henkilöstön määrä Suomessa kasvoi 13 %, kun taas muissa yhtiöissä vain 0,6 %.

Myönteiset kerrannaisvaikutukset olisivat lisäksi suuria, koska yleishyödylliset apurahasäätiöt käyttävät tuottonsa yleishyödylliseen toimintaan tukien suomalaista tiedettä, taidetta, kulttuuria ja sosiaalisia tavoitteita. Myös yliopistojen varallisuuden hoito tehostuisi, jos pääomarahastosijoitukset tulisivat Suomessa mahdollisiksi.

Säätiöiden sijoitustoiminta on kaikkialla muuallakin Euroopassa verovapaata. Suomi siis vain korjaisi voimassa olevaa sääntelyä siten, että myös pääomasijoitusrahastoihin tehtäviä sijoituksia käsiteltäisiin verotuksessa samalla tavalla kuin muita sijoituksia noudattaen Euroopassa vallitsevaa oikeustilaa. Ratkaisumalli on yksinkertainen ja voimassa olevan verosääntelyn mukainen, ja säädöskorjaus olisi toteutettavissa nopeasti ja helposti.

”Olisi fiksua varmistaa lainmuutoksella, että turhat
verotekniset esteet pääomasijoitusten tekemiseksi poistetaan,
jotta kaikki saatavilla olevat pääomat voidaan tehokkaasti hyödyntää Suomen kasvun ja hyvinvoinnin rakentamiseen.”

_{Kuvitus: Mari Suhonen}