Vuosi sitten säätiölakiuudistuksen käytännön vaikutuksia odotettiin säätiöissä ja viranomaistenkin piirissä pelonsekaisin tuntein. Vaan oliko pelkoon aihetta? Miten on pärjätty, PRH?

Ensin sitä valmisteltiin ja viimeisteltiin, sitten sen vahvistamista vatuloitiin ja odoteltiin ja vihdoin se tuli voimaan ja vaikuttamaan 1.12.2015. Vain vuosi säätiölakiuudistuksen jälkeen tuntuu kuin uusi laki olisi ollut aina voimassa. Vai tuntuuko sittenkään? Kysyimme PRH:n säätiörekisterin- ja valvonnan tiimiltä, miltä elämä uuden lain kanssa on tuntunut ja mitä asioita säätiöissä voitaisiin petrata.

Hyvät uutiset ovat, että valvojan mielestä säätiöt ovat noteeranneet lakiuudistuksen ja sen velvoitteet hyvin. Jopa etukäteen monimutkaisena ja vaikeana pidetty lähipiirisääntely on osattu säätiöissä ottaa varsin hyvin huomioon.

Valtavia muutospaineita säätiöissä ei tunnu olevan. Esimerkiksi valtuuskuntien suhteen PRH:n tuntuma on, että säätiöt ovat jättämässä niitä enemmän kuin poistamassa. Tosin niille on epähuomiossa jätetty myös vääriä, johdolle kuuluvia tehtäviä, kuten tilinpäätöksen vahvistaminen sen käsittelemisen sijaan.

Ehkä eniten töitä PRH:ssa ovat teettäneet säätiöiden sääntömuutokset. Niitä on tullut paljon, mutta niitä on myös palautunut paljon takaisin. Säätiöiden on usein täytynyt tehdä paljon korjauksia ennen kuin viranomainen on voinut päästää uusitut säännöt lopullisesti syynistä. Tyypillinen erhe on ollut esimerkiksi tarjota varapuheenjohtajaa säätiön sääntömääräiseksi edustajaksi. Toistaiseksi säätiöt ovat lähettäneet PRH:lle ihan ”perussääntöjä”, eikä uuden lain mahdollisuuksia ole vielä käytetty hyödyksi – ehkä jopa säätiörekisteriläisten pettymykseksi!

Sääntömuutoksen kanssa painiskelevan säätiön kannattaa hyödyntää sääntöjen ennakkotarkastusta (800 euroa). Ennakkotarkastuksessa sääntömuutosongelmat käyvät ilmi jo hyvissä ajoin. Siitä onkin tullut yhä suositumpi käytäntö. Jos esimerkiksi sääntömuutokset täytyy säätiön sääntöjen mukaan käsitellä kahdessa hallituksen kokouksessa, ennakkotarkastus säästää huomattavasti aikaa ja vaivaa. Ennakkotarkastusten käsittelyajat PRH:ssa ovat hyvin lyhyet, käytännössä reaaliaikaiset.

Lakimuutoksen odotettiin innostavan säätiöitä pohtimaan tarkoituksensa muuttamista aiempaa vilkkaammin. Heti lakiuudistuksen jälkeen säätiöt lähettivätkin tarkoituksenmuutosehdotuksia, mutta varsin ylimalkaisin tai puuttuvin perusteluin. Vasta saatuaan PRH:lta hylyn säätiöissä ryhdyttiin kunnolla miettimään ja perustelemaan, mitä muutokselta oikeastaan halutaan ja miksi sitä kaivataan.

Viranomaiset käyttävät arviointinsa tukena hallituksen esityksen perusteluita: jos esimerkiksi säätiön varallisuus on olennaisesti kasvanut tai toiminnan alaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut, voimassa olevaa tarkoitusta voidaan laajentaa perustellusti. Parhaimmillaan säätiöiden muutoshankkeet kuvastavat PRH:n mielestä hienolla tavalla sitä, miten aktiivisesti ja nopeasti reagoiden säätiöt elävät yhteiskunnan muutoksessa – kuten esimerkiksi tulevassa sote-uudistuksessa – mukana.

Täsmävinkkejä säätiöille säätiölakiuudistukseen liittyen:

• säätiön tarkoituksen muuttamiselle pitää olla (hyvät) perustelut
• tilintarkastajia pitää olla oikea (eli säännöissä määrätty) määrä, ja tilintarkastaja rekisteröidään PRH:ssa
• tilintarkastuslausunto on muuttunut: säätiöllä on oltava uuden määrämuodon mukainen lausunto
• tarkista säätiösi nimenkirjoitustapa säännöistä: kuka ja kuinka montaa saa/ voi kirjoittaa säätiön nimen
• muista allekirjoittaa tilinpäätös ja kaikki muutkin allekirjoitusta edellyttävät asiakirjat (allekirjoituksia puuttuu vuosittain kymmenittäin…!)