Yleishyödyllinen toimintaympäristö on Suomessa yleisesti hyvällä tasolla, mutta verokannusteissa olemme Montenegron kanssa Euroopan häntäpäässä, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus.

Indianan yliopiston säännöllisesti toteuttama Global Philanthropy Environment Index on jälleen julkaistu. Tuore raportti koskee vuosia 2018–2020, ja vertailussa arvioidaan yleishyödyllisen toiminnan viittä osa-aluetta 91 maassa. Tutkimuksella halutaan selvittää, miten yleishyödyllinen toiminta kehittyy, mitkä ovat sen esteitä ja mahdollisuuksia ja miten sen toimintaympäristöä voitaisiin parantaa yhteiseksi hyväksi. 

Vertailutietojen perusteella on selvää, että suunnitelmallinen ja mahdollistava sääntely, viranomaisyhteistyö sekä vahvat yleishyödyllisyyden perinteet ja arvot ovat keskeisiä alan suotuisalle kehittymiselle. 

Tutkimuksessa arvioidaan pisteillä 0–5 seuraavat yleishyödyllisen toiminnan osa-alueet maittain:

• yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien organisaatioiden yleinen toimintaympäristö ja toiminnan helppous sekä niiden kohtaama byrokratia
• erilaiset verokannusteet
• mahdollisuus lahjoittaa ulkomaille ja ottaa vastaan lahjoituksia ulkomailta
• poliittinen- ja taloudellinen ilmapiiri
• sosiokulttuuriset tekijät, kuten esimerkiksi luottamus, arvostus ja osallistuminen.

Vaikka Suomen yleisarvosana on hieman laskenut, myönteistä on, että kokonaisindeksilukumme 4,75 (4,8 vuonna 2018) sijoittuu korkeimpaan luokkaan (4,5–5,0). Samassa kategoriassa ovat muut Pohjoismaat sekä muun muassa Saksa, Hollanti, Ranska, Sveitsi ja Yhdysvallat. 

Raportin kokonaispistemäärän pohjalta löytyvät Venezuela (1,89) ja Iran (1,88). EU-maiden matalimpia pisteitä saivat puolestaan Unkari (3,14) ja Portugali (3,49).

Verokannusteissa Suomi on Euroopan häntäpäässä 

Ainoa osa-alue, josta Suomi sai tulokseksi vähemmän kuin 5,0, oli verokannusteet pisteluvulla 3,5. Verokannusteiden pisteluku on jopa laskenut vuodesta 2018, jolloin se oli 4,0. Raportissa mainitaankin, että lahjoittamisen verokannusteet olivat edelleen epäsuotuisia joissakin Pohjoismaissa. Raportissa todettiin erikseen Ruotsin ottaneen uudestaan käyttöön lahjoitusten verovähennysoikeuden yksityishenkilöille vuonna 2019. Siten Ruotsin pisteluku verokannusteissa nousi vuoden 2018 luvusta 3,0 pistelukuun 4,0 ja ohi Suomen.

”Ruotsi on ottanut uudelleen käyttöön lahjoitusten verovähennysoikeuden yksityishenkilöille.”

Verokannusteissa Suomi on ainoa pohjoismaa, joka sai alle 4,0 pistettä. Tämä on myös selvästi alle Länsi-Euroopan keskiarvon (4,64). Samassa luokassa Suomen kanssa on esimerkiksi Montenegro (3,5) ja Pohjois-Makedonia (3,5). Hiukan matalampia pisteitä kuin Suomella oli Unkarilla (3,25) ja Romanialla (3,0). Suomi on siis selvästi väärässä veroseurassa. Paras tilanne verokannusteiden osalta on Saksassa ja Ranskassa (5,0), joihin Suomi rinnastuu monissa muissa vertailukohteissa, ja jotka ovat usein esimerkkinä kansallisille ratkaisuillemme. Seuraavaksi parhaat verokannusteet ovat Liechtensteinissa (4,9) ja Sveitsissä (4,85). 

Myönteinen kehitys edellyttää tietoa ja tahtoa

Tutkimuksen vertailuajankohtana maailmantilanne oli poikkeuksellisen sekasortoinen pandemioineen, lukuisine aseellisine konflikteineen, luonnonkatastrofeineen, talouden shokkeineen ja poliittisine levottomuuksineen. Ihmiset ympäri maailman reagoivat kriiseihin tekemällä aiempaa enemmän yhteiseksi hyväksi – lahjoittamalla rahaa, aineellista apua ja vapaaehtoistyötään hädänalaisille tai hyväntekeväisyysorganisaatioille. 

Yleishyödyllisen toiminnan merkitys tuli siten entistä näkyvämmäksi. Samalla paljastui, miten tärkeätä on kehittää toimintaympäristön monimutkaista kokonaisuutta kokonaisvaltaisesti. Sääntely, politiikka, taloudelliset tekijät ja toimintakulttuuri ovat toisiinsa nivoutuneina se kehikko, jonka rajoissa myös työ yhteiseksi hyväksi tapahtuu. 

Tutkimus ennustaa, että yleishyödyllisen toiminnan tulevaisuuden avaintekijöitä ovat yhä vahvistuva yhteistyö, uudet teknologiat ja maailmanlaajuisen lahjoittamisen digitalisaatio. Nämä tärkeät kehityskulut edellyttävät yhteistä tahtoa ja tekemistä kansalaisyhteiskunnan, viranomaisten ja päättäjien kesken.

Mikä on suotuisa yleishyödyllinen toimintaympäristö (Enabling Philanthropic Environment)? GPEI 2022 -raportin määritelmän mukaan ”suotuisa tai mahdollistava yleishyödyllinen toimintaympäristö tarjoaa oikeanlaisia kannusteita ja rajoitteita, jotka vaikuttavat myönteisesti yksilöiden ja organisaatioiden kykyyn ja halukkuuteen toimia vapaasti yhteiseksi hyväksi kestävästi ja tehokkaasti. Tämä mahdollistava toimintaympäristö perustuu erilaisiin keskinäisriippuvaisiin olosuhteisiin, jotka ovat syntyneet tarkoituksellisista poliittisista valinnoista sekä historiallisista, kulttuurisista ja sosiaalipoliittisista perinteistä ja resursseista tietyssä maassa tai alueella”.

Kuva: Suomi–Ruotsi-maaottelu Stadionilla 1980, presidentti Kekkonen yleisön joukossa / Reijo Pasanen