Kansainvälinen EUFORI-tutkimus kartoitti eurooppalaissäätiöiden tutkimusrahoitusta 2012 lukujen pohjalta: säätiöiltä yli 5 mrd euroa tieteelle vuosittain.

Tiedot säätiöiden tuen kohdentumisesta ovat Neuvottelukunnalta useimmin kysyttyjä kysymyksiä. Säätiöläisiä itseään, tutkijoita, korkeakouluja, journalisteja, virkamiehiä, poliitikkoja ja konsultteja kiinnostaisi tietää, miten säätiöiden tuki jakautuu aloittain, lajeittain, instituutioittain, kohteittain ja lukemattomilla muilla tavoilla. Samoja tietoja on kysytty vuosikymmenten ajan, mutta toistaiseksi vastauksia on ollut antaa vain vähän.

Syy on yksinkertainen: säätiöt eivät tuota keskenään suoraan vertailukelpoisia tietoja tukensa jakautumisesta eikä mikään taho ole velvoitettu – tai resursseiltaan kykenevä – tilastoimaan kaivattuja tietoja. Kyse ei siis ole siitä, etteivätkö (ainakin suomalaiset) säätiöt nykyään kiltisti kertoisi, paljonko ovat tukia myöntäneet ja kenelle, vaan näiden myöntöjen luokittelu- ja tilastointitavoista yhteismitallisesti.

Ongelma ei totisesti ole mitenkään suomalainen, vaan mitä yleiseurooppalaisin. Siinä missä Suomessa säätiöitä on 2.830, Euroopassa arvioidaan olevan yli 141.000 yksityistä säätiötä, jotka tukevat yleishyödyllisiä kohteita yli 53 miljardilla eurolla vuosittain (Foundation Center 2015). Vau! Yleiskuvasta tiedetään siis jo paljon, mutta luokittelu on se Gordionin solmu.

Koska aihe on mitä tärkein, ja yhä tärkeämmäksi muuttuu vaikuttavuuden ja resurssien järkevimmän mahdollisimman allokoinnin pyrinnöissä, yritetään ongelmaa ratkoa monin tavoin. Säätiöitä tutkimustieto auttaisi kehittämään omaa toimintaansa ja uusia avauksia sekä ymmärrystä koko säätiökentän ja yksittäisten ”kollegoiden” toimintatavoista. Päättäjiä säätiöiden ja koko sektorin parempi tuntemus auttaisi puolestaan ymmärtämään säätiöiden toimintaa ja tärkeätä roolia kansalaisyhteiskunnan osana.

Komission kiinnostus kentän kartoittamiseen synnytti EUFORI-tutkimuksen

Yksi ratkaisuyrityksistä sai mitä vaikutusvaltaisimman lähtökohdan, kun komission tiede- ja innovaatioasioista vastaava pääosasto (DG RTD) päätti toteuttaa EUFORI-tutkimuksen selvittämään yksityisten säätiöiden tutkimus- ja innovaatiorahoitusta Euroopassa. Tutkimushankkeen tarkoitus oli kartoittaa säätiöiden taloudellista tukea ja linjauksia tutkimukselle ja innovaatioille Euroopassa, tehdä vertailua eri jäsenvaltioiden kesken sekä määritellä trendejä ja todennäköistä kehitystä alalla. Selvityksen perustana olivat kustakin osallistujamaasta kerätyt tiedot tutkimusta rahoittavien säätiöiden toiminnasta ja luonteesta. Vastaavaa kokonaiskartoitusta ei ole aiemmin tehty, joten tulokset merkitsevät sektorille lupaavia mahdollisuuksia itseanalyysiin ja ideointiin tulevassa kehitystyössä.

Tutkimusta koordinoi Amsterdamin VU yliopiston ”säätiötutkimuskeskus”, Center for Philanthropic studies. Maakohtaisten tutkimusten tekijöiksi valittiin kansallisia asiantuntijoita, jotka olivat valmiiksi hyvin perehtyneitä oman maansa säätiökenttään ja tutkimusrahoituskysymyksiin. Suomen asiantuntijoina ja maaraportin kirjoittajina olivat sosiologi Kjell Herberts (Åbo Akademi) ja professori Paavo Hohti. Näin koottiin eurooppalainen tutkijaverkosto ja tutkimuksen kohteet, jotka edustivat siis kaikkia EU:n jäsenmaita (EU27) ja kaupan päälle mukaan otettiin vielä Norja ja Sveitsi. Johtopäätökset perustuvat laajaan laadulliseen analyysiin säätiöiltä kerätyistä vuotta 2012 koskevista tunnusluvuista.

Tulokset kiinnostavia mutta eivät kattavia

EUFORI:n yleisraportin kirjoittajat pitävät tutkimuksen yhtenä tärkeimmistä tuloksista tietoa, jonka mukaan 991 eurooppalaista säätiötä tuki tutkimusta ja innovaatioita yli 5 miljardilla eurolla vuonna 2012. Sinänsä huomattava summa on kuitenkin itsestään selvästi alakanttiin, kuten loppuraportti myös jatkuvasti muistuttaa. Yli kolmasosa tutkimukseen osallistuneista säätiöistä (n=1.591) ei voinut (tai halunnut ) kertoa tunnuslukuja tutkimusrahoituksestaan. Vielä tärkeämpää tutkimuksen kattavuutta arvioitaessa on ottaa huomioon, että vain 13 % tutkimuksen kohteiksi identifioidusta yli 12.000 säätiöstä ylipäätään vastasi kyselyyn.

On siis selvää, että säätiöiden merkitys tutkimusrahoituksessa Euroopassa on huomattavasti korkeampi kuin varovainen 5 miljardin euron tutkimustulos antaa ymmärtää. Toki tuokin summa on jo huomattava. Vielä huomattavammaksi sen tekee vertailu EU:n muuhun tutkimusrahoitukseen. Komission vuosibudjetti tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle on 10 miljardia euroa ja paljon kohkatussa Horizon 2020 -budjetissa tutkimusrahoitukselle varattiin 70,2 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Jos oletetaan, että säätiöiden vuonna 2012 myöntämä tuki tutkimukselle vastaa kutakuinkin muita vuosia, varovainenkin arvio yksityisten säätiöiden tutkimusrahoituksesta on puolet vuotuisesta EU-rahoituksesta!

Toinen yleisluku EUFORI:ssa jää niin ikään vaatimattomaksi suhteessa todellisuuteen: 1.052 tutkimusta rahoittavan eurooppalaissäätiön varallisuus oli yhteensä 127 miljardia euroa vuonna 2012. Arvio tutkimusta rahoittavien säätiöiden kokonaisvarallisuudesta ei kuitenkaan tällä vielä tarkennu, koska läheskään kaikki säätiöt eivät osallistuneet kyselyyn. Silti tuo EUFORI:n arvion mukainen matala tasearvio on korkeampi kuin Unkarin ja Latvian bruttokansantuotteet yhteensä (98 miljardia + 23 miljardia euroa)…

Säätiöiden yhteisvarallisuuden tutkimusta on tehty vain vähän, mutta Heidelberg Centre for Social Investment laski esitutkimuksessaan 2007, että EU27-maiden säätiöiden taseiden loppusumma saattaa itse asiassa olla mitä tahansa 350 miljardista 3 biljoonaan euroon. Tämä karkea arvio osoittaa, että EUFORI:in osallistuneiden, tutkimusta rahoittavien säätiöiden taloudellinen merkitys on taseiden perusteella erittäin huomattava.

Säätiöiden rooli todella merkittävä, silti pitävät itseään vain ”täydentäjinä”

Rahoituksensa ilmeisestä merkittävyydestä huolimatta on kiinnostavaa, että lähes 75 % EUFORI:n tutkimuksen kohteena olleista säätiöitä kuvaili rooliaan tutkimusrahoittajana täydentävänä suhteessa julkiseen tai yritysrahoitukseen. Tutkimuksen analyytikot kuitenkin korostavat, että säätiöiden tuella on tosiasiassa paljon suurempi merkitys: säätiöiden tuki esimerkiksi hankkeille, erilaisille tutkimusohjelmille, tutkijoiden liikkuvuudelle, tutkijoiden urakehitykselle ja tutkimuksen avoimuudelle ovat lukuisten selvitysten mukaan aivan ratkaisevia tutkijoille.

Viimeisten 25 vuoden ajan säätiöiden merkitys tutkimuksen ja innovaatioiden tukijaa Euroopassa on kasvanut huomattavasti eri aloilla. Kenttä on kuitenkin pirstaleinen ja monipuolisuudessaan vaikeasti jäsennettävissä. Tiedot suurinta osaa tiedettä rahoittavista säätiöistä, niiden toiminnasta ja vaikuttavuudesta, jopa lukumäärästä, ovat vaikeasti saatavissa vaillinaisen tilastoinnin vuoksi. EUFORI auttaa täydentämään aukkoa analysoimalla säätiöiden tuen merkitystä ja tarjoamalla käyttökelpoisia kehitysnäkymiä säätiöiden eri toimintatapoihin. Se myös identifioi nousevia trendejä ja potentiaalia yhteistyöhön säätiöiden, muiden tutkimusrahoittajien, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä.

Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen selvittäminen on tärkeätä, mutta se heijastaa vain osaa yleishyödyllisten toimijoiden ja hyväntekeväisyyssektorin kasvavasta yhteiskunnallisesta merkityksestä. Yleishyödyllinen tuki ei ole vain taloudellinen väline tutkimukselle ja innovaatioille, vaan säätiöt ja rahastot tukevat yhteiskuntaa laajasti muutenkin. Säätiöt ovat erottamaton osa kansalaisyhteiskuntaa, jonka sosiaalista ja kulttuurista joustavuutta ne vahvistavat monipuolisella toiminnallaan. Tulevaisuudessa julkisen ja kolmannen sektorin entistä luovemmat yhteistyön ratkaisut voivat olla avainasemassa kasvattamassa Eurooppaan hyvinvointia, taloudellista kasvua ja työllisyyttä.

Suomen EUFORI-raportin tärkeimmät tulokset ja suositukset:

Säätiöiden vahvuuksia ovat itsenäisyys, intohimo tarkoituksen toteuttamiseen ja vahva oma pääoma. Kehittämismahdollisuuksia on yhteistyön, näkyvyyden, aktiivisuuden ja läpinäkyvyyden saroilla.

• Yhteistyö lähimpien kollegoiden kanssa niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla olisi toivottavaa. Pienet säätiöt voisivat toimia vaikuttavammin kehittämällä ideoitaan ja hankkeitaan yhdessä toisten kanssa.
• Läpinäkyvyyden lisääminen; säätiöt, jotka eivät toteuta tarkoitustaan ovat suuri imagoriski koko kentälle.
• Hyvän hallinnon ja ammattimaisuuden lisääminen. Säätiöiden perinteet ovat vahvoja ja tärkeitä, mutta eivät saa olla myönteisen kehityksen esteenä.
• Uusia tukikohteita voitaisiin löytää silti kaventamatta lahjoittajien alkuperäisen tahdon toteuttamista.
• Avoimempi julkikuva olisi yksinkertaisimmillaan avain säätiöiden menestyksekkääseen tulevaisuuteen.

Koko EUFORI:n tärkeimmät tulokset:

• Säätiöiden tuki tutkimukselle ja innovaatioille Euroopassa on vasta nuorta, ja ala kasvaa koko ajan.
• Säätiöt tukivat tutkimusta ja innovaatioita vähintään 5 miljardilla eurolla vuonna 2012.
• Eri Euroopan maiden välillä on suuria eroja säätiöiden tutkimusrahoituksessa.
• Säätiöiden tutkimusrahoitus on suurinta maissa, joissa on korkea demokratiaindeksi ja korkea bruttokansantuote, ja joissa yritystoimintaa säädellään vain vähän. Haavoittuvimpia säätiöt olivat Euroopan rajoilla (Kreikka, Kypros, Irlanti) ja jälkikommunistisissa maissa.
• Säätiöiden tutkimusrahoituksen aktiivisuus ja linjaukset heijastavat taloudellisia ja poliittisia olosuhteita sekä yritysten RDI-investointeja. Tutkimusrahoituksen ala on hyvin fragmentoitunutta.
• ”Rajat ylittävä” rahoitus on Euroopassa vielä vähäistä.

Koko EUFORI:n tärkeimmät suositukset:

1. Kasvattakaa tutkimusta rahoittavien säätiöiden näkyvyyttä.
2. Etsikää aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia: oppikaa tuntemaan muita säätiöitä, sidosryhmiä ja tuen kohteita.
3. Vahvistakaa säätiöiden taloudellista joustavuutta.
4. Säätiöiden kannattaisi ryhtyä tukemaan yhteiskunnallista yrittämistä. Euroopan maissa ja myös EU-tasolla kannattaisi ottaa laajemmin käyttöön vastinrahajärjestelmä (Suomessahan tämä on parhaillaan käytössä yliopistokeräyksessä).
5. Parantakaa lainsäädäntöä ja verotusta säätiöille edullisemmaksi.
6. Liitetään yleishyödyllinen toiminta ja hyväntekeväisyys osaksi EU:n hyvinvointivaltioajattelua.