Asiantuntijakatsauksemme kertoo uudistuneesta tilintarkastuksesta kaiken, mitä säätiön ja yhdistyksen johdossa olevien tulisi tietää.
Uusi tilintarkastuslaki 1141/2015 tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja lisää muutoksia on luvassa valiokuntakäsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä 70/2016. Myös tilintarkastajajärjestelmä on uudistunut, ja tilintarkastusvalvonta siirtyi PRH:lle. Säätiöiden tilintarkastuksesta on säädöksiä tilintarkastuslain ohella myös säätiölaissa 487/2015. Seuraavassa on esitetty tilintarkastuksesta se, mitä kaikkien säätiön johdossa ja vastuutehtävissä olevien tulisi tietää.
Kaikissa säätiöissä on oltava hallitus ja tilintarkastaja, ja kaikissa säätiöissä on toimitettava tilintarkastus, myös aivan pienimmissä.
Tilintarkastajan on oltava joko KHT-, HT- tai JHT-tilintarkastaja. Säätiöissä toiminnantarkastus- tai muu vastaava ns. maallikkotarkastusmenettely ei ole mahdollinen.
Tilintarkastaja ei ole vastuussa siitä, että tilinpäätös on oikein tai siitä, että hallinto täyttää lain vaatimukset. Nämä asiat ovat säätiön hallituksen vastuulla. Tilintarkastaja on vastuussa siitä, että hän on suorittanut tilintarkastuksen hyvää tilintarkastustapaa noudattaen.
Hallituksen on valittava säätiölle yksi tai useampi tilintarkastaja, jollei säännössä muuta määrätä tilintarkastajan valitsijasta. Jos säätiössä on hallintoneuvosto, hallintoneuvoston on valittava säätiölle yksi tai useampi tilintarkastaja, jollei säännöissä muuta määrätä tilintarkastajan valitsijasta. Yksi tilintarkastaja siis riittää ja kannattaa pohtia, onko olemassa erityisiä syitä valita useampia tilintarkastajia.
Säätiössä voidaan valita yksi tai useampi varatilintarkastaja, vaikka siihen ei olisi velvollisuutta. Varatilintarkastajan valintaan sovelletaan tilintarkastuslain lisäksi mitä tilintarkastajan valinnasta säädetään säätiölaissa.
Jos säätiössä on hallintoneuvosto, se valitsee tilintarkastajat ja päättää tilintarkastajien palkkioista. Tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksettava palkkio ei saa määräytyä tavalla, joka voi vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden.
Tilintarkastaja valitaan suorittamaan yhden tilikauden tilintarkastus, jollei säännöissä määrätä pidemmästä tai toistaiseksi jatkuvasta toimikaudesta. Tehtävä päättyy, kun tarkastettavaa tilikautta koskeva tilinpäätös on vahvistettu hallintoneuvostossa. Jos säätiöllä ei ole hallintoneuvostoa tai hallintoneuvoston tehtävänä ei ole vahvistaa tilinpäätöstä, päättyy tilintarkastajan tehtävä, kun tilintarkastuskertomus on annettu, jollei säännöissä määrätä toisin tai tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin.
Säätiön tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla enintään 7 vuotta. Tilintarkastaja voi edellä mainitun enimmäisajan jälkeen osallistua uudelleen säätiön tilintarkastukseen aikaisintaan neljän vuoden kuluttua tilintarkastustehtävän päättymisestä. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, edellä tässä pykälässä säädettyä ei sovelleta yhteisöön, vaan ainoastaan päävastuulliseen tilintarkastajaan.
Säätiön tilintarkastus on toimitettava 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Tilintarkastuslaissa säädetyn lisäksi tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä,
Säätiölain mukaan säätiön lähipiiriin kuuluvat muun muassa säätiön perustaja ja säätiössä määräysvaltaa käyttävä ihminen, yhteisö ja säätiö sekä näiden tai säätiön tytäryhteisö ja -säätiö sekä säätiön ja em. yhteisön ja säätiön hallituksen ja hallintoneuvoston jäsen ja varajäsen, toimitusjohtaja ja tämän sijainen, vastuunalainen yhtiömies ja tilintarkastaja. Säätiön hallinnon tulee perehtyä säätiölain 1:8 §:n lähipiirisäännöksiin.
Säätiölaki katsoo, että tilintarkastajaa tarvitaan myös silloin, kun säätiö
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslaissa.
Rekisteriviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada seuraavilta henkilöiltä kaikki niiden hallussa olevat säätiötä koskevat sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen rekisteriviranomaiselle laissa säädetyn valvontatehtävän hoitamiseksi:
Rekisteriviranomaisella on lisäksi salassapitosäännösten estämättä oikeus saada em. henkilöiltä tarkastettavakseen asiakirjat ja tallenteet, jotka sisältävät em. kohdassa tarkoitettuja tietoja.
Rekisteriviranomainen voi käyttää säätiön valvonnan kannalta tarpeellisen, erityistä asiantuntemusta vaativan asian selvittämiseksi tai erityisen tarkastuksen suorittamiseksi tilintarkastajaa tai muuta ulkopuolista asiantuntijaa.
Säätiön tilintarkastaja voi ilmoittaa rekisteriviranomaiselle säätiötä koskevasta seikasta tai päätöksestä, jonka hän on saanut tietoonsa tehtäväänsä suorittaessaan. Tilintarkastaja voi myös toimittaa rekisteriviranomaiselle jäljennöksen tilintarkastuslaissa tarkoitetusta tilintarkastuspöytäkirjasta. Vilpittömässä mielessä toimineelle tilintarkastajalle ei aiheudu vastuuta näistä toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
Jää nähtäväksi, millaiseksi hyvä tilintarkastustapa muotoutuu tällaisessa ilmoittamisessa ja toimittamisessa. Lain sanamuodon mukaan tilintarkastajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa tai toimittaa mitään rekisteriviranomaiselle.
Testamentin toimeenpanijalla on oikeus saada tehtävän hoitamisesta kohtuullinen palkkio ja korvaus kuluistaan.
Hallituksen jäsenelle voidaan maksaa tavanomainen palkkio ja korvaus säätiön hyväksi tehdystä työstä, jollei maksamista ole rajoitettu säännöissä. Sama koskee säätiön hallituksen jäsenelle myös säätiön konserniyhtiöstä tai -säätiöstä maksettavaa palkkiota ja muuta korvausta.
Hallintoneuvosto päättää omista palkkioistaan sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista.
Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, onko säätiön toimielinten jäsenille säätiön ja sen tytäryhteisön ja -säätiön suorittamia palkkioita ja korvauksia pidettävä tavanomaisina.
Rekisteriviranomainen voi sopia valvonnassa käyttämänsä asiantuntijan kanssa tämän palkkiosta. Palkkion tulee vastata alan yleistä palkkiotasoa. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastuksesta maksettava palkkio ei saa määräytyä tavalla, joka voi vaarantaa tilintarkastajan riippumattomuuden.
Ajatuksia palkkioista edellä mainitun perusteella:
Tilintarkastuslaissa tarkoitetaan tilintarkastajalla KHT-, HT- tai JHT-tilintarkastajaksi hyväksyttyä luonnollista henkilöä tai tilintarkastusyhteisöksi hyväksyttyä yhteisöä (esim. KHT-yhteisöä).
Vähintään yhden tilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastaja tai KHT-tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja, jos säätiössä (tai konsernin emosäätiössä konserniluvuin) päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä: 1) taseen loppusumma ylittää 25 000 000 euroa; 2) liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 000 000 euroa; tai 3) säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.
Säätiön hallitus (tai hallintoneuvosto, jos säätiössä on sellainen) voi erottaa tilintarkastajan kesken toimikauden. Tilintarkastajan erottamiseen kesken toimikauden on oltava perusteltu syy. Jos tilintarkastaja erotetaan kesken toimikauden, sen, joka on erottanut tilintarkastajan, on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys erottamisesta ja sen syistä. Tilintarkastaja voi erota toimestaan kesken toimikauden ilmoittamalla siitä säätiölle. Tilintarkastajan on ilmoitettava ero rekisteröitäväksi kahden viikon kuluessa siitä, kun hän teki ilmoituksen. Lisäksi tilintarkastajan on annettava Tilintarkastusvalvonnalle selvitys eroamisesta ja esitettävä sille perusteltu syy.
Jos tilintarkastajan toimi tulee avoimeksi kesken toimikauden tai jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen, eikä varatilintarkastajaa ole, säätiön hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tilintarkastajan erotessa, tullessa erotetuksi tai tilintarkastajan toimikauden päättyessä tämän on pyynnöstä annettava seuraavalle tilintarkastajalle tiedot, jotka ovat tarpeen tilintarkastuksen suorittamista varten.
Tilintarkastus käsittää säätiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä hallinnon tarkastuksen.
Emosäätiön tilintarkastajan on tarkastettava myös konsernitilinpäätös sekä varmistuttava siitä, että konserniin kuuluvien yritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkastuksen asianmukaisesti. Tytäryrityksen tilintarkastajaksi on valittava vähintään yksi emosäätiön tilintarkastaja. Edellä sanotusta voidaan poiketa vain perustellusta syystä.
Jos tilinpäätöksen vahvistamisesta päätetään säätiön toimielimen kokouksessa, tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen tätä kokousta.
Tilintarkastuskertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös sekä ilmoitettava, mitä tilinpäätössäännöstöä tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu. Tilintarkastuslain mukaan emosäätiössä on annettava erityinen kertomus3 konsernista noudattaen soveltuvin osin tilintarkastuskertomuksesta säädettyä. Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä:
Em. kaksiosainen lausunto on vakiomuotoinen, ehdollinen tai kielteinen. Jos tilintarkastaja ei voi antaa lausuntoa, tilintarkastajan on ilmoitettava tästä tilintarkastuskertomuksessa.
Säätiölaissa määrätään, että tilintarkastuskertomuksessa on oltava lisäksi lausunto siitä,
Säätiön tilintarkastuskertomuksen tulee siis sisältää vähintään nämä 2 kaksiosaista lausuntoa. Lisäksi, lain mukaan, tilintarkastuskertomuksessa on annettava tarpeelliset lisätiedot.
Tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos säätiön hallituksen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus säätiötä kohtaan tai rikkonut säätiötä koskevaa lakia taikka säätiön sääntöjä.
Tilintarkastuskertomusta kutsutaan vakiomuotoiseksi (”puhtaaksi”), kun lausunnot on siinä annettu vakiomuotoisina, lisätietoja ei ole ollut tarve esittää eikä huomautuksia ole ollut tarve antaa.
Tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle huomautuksia seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Tällaiset seikat merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on annettava säätiön hallitukselle. Säätiön hallituksen on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla.
Tilintarkastuspöytäkirja on säätiön sisäinen asiakirja4. Tilintarkastuspöytäkirjassa voidaan viitata tilintarkastuskertomuksessa lausuttuun mutta tilintarkastuskertomuksessa ei saa viitata annettuun tilintarkastuspöytäkirjaan.
Säätiön hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emosäätiön tilintarkastajaa kohtaan.
Tilintarkastajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa säätiön toimielimen kokouksessa, jossa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Tilintarkastajan on oltava kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.
Tilintarkastajan on säätiön hallintoneuvoston pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen aiheuttaisi säätiölle olennaista haittaa.
Tilintarkastajan on noudatettava hyvää tilintarkastustapaa tilintarkastuslaissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan.
Tilintarkastajan on noudatettava säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen antamia erityisiä ohjeita, jos ne eivät ole ristiriidassa lain, sääntöjen, hyvän tilintarkastustavan tai ammattieettisten periaatteiden kanssa.
Ammattieettiset periaatteet tarkoittavat, että tilintarkastajan on suoritettava tilintarkastuslaissa tarkoitetut tehtävät ammattitaitoisesti, rehellisesti, objektiivisesti ja huolellisesti yleinen etu huomioon ottaen.
Hallituksen esitys 70/2016 on tätä kirjoitettaessa valiokuntakäsittelyssä. Esitys sisältää merkittäviäkin muutoksia tilintarkastuslainsäädäntöön. Säätiölakiin ehdotettavat muutokset ovat viittausmuutoksia ehdotettuun uudistettuun tilintarkastuslainsäädäntöön. Seuraavassa on esitetty pari esimerkkiä tulevista muutoksista.
Toimintakertomus tilintarkastuksen kohteena poistuu
Esitetään, että toimintakertomus ei ole jatkossa tilintarkastuksen kohde. Ne tilintarkastusvelvolliset, joilla on velvollisuus laatia toimintakertomus, kuten säätiöt, joutuvat kuitenkin edelleen noudattamaan toimintakertomuksen sisällöstä annettuja säännöksiä. Tilintarkastajan tulee varmistua, että säätiön toimintakertomus sisältää ne asiat, jotka säätiölaki edellyttää ja suuryrityskokoisen säätiön toimintakertomus myös ne asiat, jotka kirjanpitolainsäädäntö edellyttää. Tilintarkastajan tarkastustoimenpiteet tulevat yhä kohdistumaan toimintakertomuksiin, mutta ei sillä tarkkuudella kuin itse tilinpäätökseen. Tilintarkastajan tulee kuitenkin varmistaa, että tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedot säätiön tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ovat yhdenmukaisia so. että tiedot eivät ole ristiriitaisia. Esityksessä oletetaan, että toimintakertomusten läpikäymiseen tarvittava aika ei tule olennaisesti vähenemään. Tilintarkastuksen kohteen rajoittamisesta siten, että toimintakertomus poistetaan, ei näin ollen voida arvioida syntyvän kustannussäästöä.
Tilintarkastajan ammattieettisiä periaatteita täsmennetään
Termi ”objektiivinen” on muutettu termiksi ”puolueeton”. Tilintarkastajan ammattiasenteeseen jo kuuluva skeptisyys ehdotetaan mainittavaksi nimenomaisesti ammattieettisiä periaatteita sääntelevässä pykälässä, koska se on keskeisessä asemassa tilintarkastajan suorittaessa tehtäviään. Ammatillisella skeptisyydellä tarkoitetaan sellaista jatkuvaa asennoitumista tehtävään, johon kuuluu kyseenalaistaminen ja tarkkaavaisuus seikoista, jotka saattavat viitata virheestä tai väärinkäytöksestä kuten epärehellisyydestä johtuvaan virheellisyyteen ja yleensä aineiston kriittinen arviointi.
Kirjoittaja KTM, KHT-tilintarkastaja Kari Lydman on erikoistunut säätiöiden ja yhdistysten hyvään hallintoon, raportointiin, tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen.
1) Säätiön pitää aina antaa veroilmoitus, jos
2) Jos liiketoimintaa harjoittavan säätiön hallitus havaitsee, että säätiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä oman pääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Oman pääoman menettämistä koskeva rekisterimerkintä voidaan poistaa säätiön tekemän rekisteri-ilmoituksen perusteella, jos säätiöllä on rekisteri-ilmoitukseen liitetystä taseesta ja 2 momentin mukaisesta muusta selvityksestä ilmenevällä tavalla omaa pääomaa jäljellä. Taseen ja muun selvityksen on oltava tilintarkastettuja.
3) Käytännössä emoa ja konsernia koskevat tilintarkastuskertomustiedot esitetään yhdessä ja samassa tilintarkastuskertomuksessa.
4) Säätiölain mukaan tilintarkastajalla on oikeus toimittaa kopio tilintarkastuspöytäkirjasta rekisteriviranomaiselle eli viranomaiselle, joka valvoo säätiöitä. Päätös siitä, käyttääkö tilintarkastaja tätä mahdollisuutta vai ei, voi olla vaikea: se tekee säätiön sisäisestä asiakirjasta, tilintarkastuspöytäkirjasta (rajoitetusti) julkisen ja tilintarkastus, joka on aina perustunut ehdottomaan luottamussuhteeseen tilintarkastajan ja asiakkaan välillä, voi saada särön.
Hallituksen päätös selvittää yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusmahdollisuuksien parantamista kotimaisiin pääomasijoitusrahastoihin on erinomainen.
Kauppakeskuksessa sijaitseva lähiösali tarjoaa nuorille vaihtoehtoja väkivallalle ja jengielämälle.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja tuen kohdistaminen nuorten hyväksi on säätiölle tärkeää.
Komission perusteluissa karjalaiseen ja suomalaiseen suulliseen perinteeseen perustuvaa Kalevalaa pidetään yhtenä 1800-luvun vaikutusvaltaisimmista eepoksista.