Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä, on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen arvioi, että säätiön menestyksen takana on hallituksen ja henkilökunnan dynaamisuus ja ennakkoluulottomuus. Koneen säätiö on pystynyt muuttumaan ajan mukana.

Monelle suomalaiselle ”Kone” ei enää tuo ensimmäisenä mieleen hissejä. ”Koneesta”, siis Koneen Säätiöstä on tullut synonyymi laadukkaalle tieteelle ja taiteelle, ennakkoluulottomille yhteiskunnallisille puheenvuoroille ja rajoja rikkoville kulttuuritapahtumille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana säätiö on tehnyt useita uskallettuja harppauksia – jos ei tuntemattomaan, niin ainakin säätiötoiminnan perinteisimpien polkujen ulkopuolelle. Tutkijoiden ja taiteilijoiden piirissä Koneen Säätiöstä on tullut brändi: on hienoa olla juuri Koneen Säätiön apurahalla.

Vaikka Koneen Säätiön yleinen dynaamisuus on säätiöbrändille tärkeä, taustalla on myös konkretiaa. Koneen Säätiön vuosiapurahat ovat suurempia kuin muiden suomalaissäätiöiden. Rohkea ratkaisu parantaa nuorten tutkijoiden ja taiteilijoiden elämänlaatua mutta merkitsee myös harvempia apurahansaajia. Valinnallaan säätiö ottaa tietoisen riskin vähentämällä mahdollisten menestyjien määrää, mutta vastineeksi voidaan saada parempaa laatua määrän sijaan. Miten säätiö on uskaltautunut tällaiseen sisällölliseen ”riskinottoon”?

Strategista ajattelua ja luovia ratkaisuja

Varsin riskittömältä vaikuttavalla varsinaissuomalaisella maatilalla asuva Hanna Nurminen tietää. Hän johtaa Koneen Säätiön hallituksen ohella myös säätiön taiteilijaresidenssiä Saaren kartanossa Mietoisissa. Hanna Nurmiselle on selvää, että Koneen Säätiön vaikuttavuutta ei ole voitu saavuttaa ilman määrätietoista strategiaa. Ensimmäisenä naispuolisena Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana Hanna Nurminen on halunnut luoda hallituksen kokouksiin kodikkaan, avoimen ja keskustelevan ilmapiirin. Hallituksen valmius luoviin ratkaisuihin heijastuu säätiön kaikkeen toimintaan.

Mistään hennosta ”naisen käden kosketuksesta” ei kuitenkaan ole kysymys, sillä Nurmisen puheenjohtajakaudella säätiö on kasvattanut yleishyödyllisiin tarkoituksiin myöntämiään vuosittaisia apurahoja alle miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Koneen Säätiöstä on tullut Suomen tärkeimpiin lukeutuva humanistisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen sekä taiteen tukija. Säätiön hakupainotukset, tapahtumat ja palkinnot sekä jopa apurahansaajien rennot mutta lahjakkuutta tihkuvat juhlat poikkeavat muista.

Hyvä säätiö muuttuu maailman mukana

Ensimmäiset vuosikymmenet säätiön toiminta oli vaatimatonta, vaikka taustavoimina oli Suomen vaikutusvaltaisimpia herroja. Koneen Säätiö perustettiin vuonna 1956, samana vuonna, jolloin Kekkonen valittiin tasavallan presidentiksi. Säätiön perustajat olivat Nurmisen isoisä, vuorineuvos Heikki H. Herlin ja isä, teollisuusvaikuttaja Pekka Herlin. Heidän ja muutaman muun lisäksi säätiön ensimmäiseen hallitukseen kuului myös Hanna Nurmisen toinen isoisä, akateemikko Kustaa Vilkuna, joka on tunnettu monen ansionsa lisäksi oman aikansa hyvä veli -verkostojen napamiehenä ja Kekkosen uskottuna.

Koneen Säätiötä perustaessaan Herlinit halusivat varautua tulevaisuuden muutoksiin varmistamalla, että äänivalta säilyy suvun patriarkalla. Säätiön sääntöihin kirjattiin: ”Niin kauan kuin vuorineuvos Herlin kuuluu säätiön hallitukseen, on hallituksen kokouksissa äänestyksen tuloksesta riippumatta ratkaiseva se mielipide, jota hän on kannattanut.” Kirjauksessa heijastuu koko säätiölaitoksen hienous ja haaste: vaikka säätiö luodaan omistajattomaksi, itsenäiseksi omaisuusmassaksi, säätiön perustaja saa ja voi säännöissä määrätä tarkastikin säätiön toiminnasta. Yleishyödyllinen säätiö on ikuisuutta ajattelevan ihmisen mahdollisuus parantaa maailmaa tukemalla tärkeinä pitämiään asioita ja ilmiöitä. On perustajan valistuneisuudesta ja näkemyksellisyydestä kiinni, että säätiön tarkoitus määritellään riittävän avaraksi ja moniarvoiseksi kestämään muuttuvan maailman myrskyt.

Kuten monen säätiön, myös Koneen Säätiön tulevan merkityksen ja vaikuttavuuden kulmakivenä oli siis perustajien arvomaailma. Insinööri Heikki Herlin oli itse asiassa wannabe-lingvisti ja ansioitunut sukututkija. Ukko-Kustaa oli puolestaan laaja-alainen kansatieteilijä ja tieteen popularisoija. Molemmilla oli hyvin vahva yhteiskunnallinen omatunto. He loivat Koneen Säätiössä edelleen elävän humanismin ja yhteiskuntavastuun hengen. Saman hengen lapsia on säätiöön löytynyt sittemmin Herlinin suvun piiristä jo useammassa polvessa – nimenomaan naislinjassa. Hanna Nurmisen sisar, arvostettu kielentutkija, dosentti Ilona Herlin on säätiön hallituksen varapuheenjohtaja. Nurmisen tytär, kauppatieteen maisteri Minna Nurminen on niin ikään asiantunteva säätiönainen, joka on ollut Koneen Säätiön hallituksen jäsen vuodesta 2010.

Vaihtoehtoja valtavirralle

Hanna Nurmisen oma ura Koneen Säätiön parissa on ollut nousujohteinen. Hän aloitti 1980 säätiön osa-aikaisena, sivutoimisena apulaisasiamiehenä noustakseen pian varsinaiseksi asiamieheksi – tosin edelleen osa-aikaisena ja työskennellen maatilansa vinttikammarista käsin. Säätiön hallitukseen sen ensimmäiseksi naispuoliseksi jäseneksi Hanna Nurminen valittiin 1988.

Koneen Säätiön ja Kone osakeyhtiön suhde oli vielä tuolloin läheinen. Molempien hallituksen puheenjohtaja oli sama mies, säätiön kirjanpito hoidettiin Koneen yhtiössä ja säätiön hallituksen vuosikokoukset pitkine lounaineen pidettiin Koneen pääkonttorissa Munkkiniemen kartanossa. Pekka Herlinin kuoltua 2003 Hanna Nurminen valittiin Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi ja säätiö irtautui lopullisesti ja totaalisesti yrityksestä. Omat toimitilat ja hallinto sekä hiljalleen säätiön toiminnan kasvun myötä lisääntynyt henkilökunta itsenäistivät viisikymppisen säätiön.

Koneen Säätiö ei nykyään tyydy olemaan ainoastaan apurahahakemusten vastaanottaja ja apurahojen myöntäjä vaan myös itse aktiivinen toimija: ”Haluamme olla tiede- ja taidepoliittisesti valpas rahoittaja, joka etsii ja tarjoaa vaihtoehtoja valtavirralle”, Hanna Nurminen linjaa. Yksi Koneen Säätiön kiistattomista menestystekijöistä on aina ollut sen onni saada hallituksen jäseniksi viisaita ja visionäärisiä miehiä ja naisia. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen arvioi, että nykyinen hallitus on dynaaminen ja tulevaisuusorientoitunut. Se on valmis jatkamaan riskinottoa toiminnan suuntaamisessa ja ymmärtää, että yhä mustavalkoisemmaksi muuttuvan yhteiskunnan rikkaus on sen runsaiden harmaiden sävyjen kirjossa.

Vahvat naiset jatkavat Koneen Säätiön parhaita perinteitä

Pian 15 vuotta säätiön palveluksessa eri tehtävissä toiminut hallintopäällikkö Hilkka Salonen suhtautuu Koneen Säätiön tulevaisuudennäkymiin edelleen intoa puhkuen. Uskontotieteilijän koulutuksen saanut maisteri Anna Talasniemi aloitti puolestaan säätiön yliasiamiehenä marraskuun alussa 2013. Koneen Säätiössä aiemmin kulttuuriasiamiehenä toiminut Anna valittiin tehtävään säätiölle tärkeiden ominaisuuksiensa vuoksi.

Hallituksen puheenjohtajan Hanna Nurmisen mukaan Annan osaamisessa kaikki on A-luokkaa: Anna on Aikaansa seuraava, Avarakatseinen, Avoin uusille ajatuksille ja kaiken lisäksi vielä Ahkerakin. Ennen muuta Anna Talasniemi tuntee vastuuta sekä yhteisistä asioista että Koneen Säätiön asianmukaisesta toiminnasta.

Koneen Säätiön vahvoja naisia yhdistää Antaumus yhteisen hyvän tekemiseen ja taipumus kulkea Aikaansa edellä.