Vaikuttavuuden arvioinnin neljä kovaa K:ta

Artikkelit
|
16.03.2018
Päivi Tikka, vt. toimitusjohtaja SRNK

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on kannustanut säätiöitä arvioimaan toimintansa vaikuttavuutta. Useat säätiöt ovatkin tarttuneet toimeen, asettaneet vaikuttavuutensa puntariin ja ottaneet tulokset huomioon toimintansa kehittämisessä. Koko säätiökentän toimivuuden ja vaikuttavuuden arviointia ei myöskään sovi unohtaa. Tätä varten säätiöyhdistyksille ja muille säätiöiden tukijärjestöille on kehitetty kansainvälinen neljän C:n eli suomalaisittain neljän K:n arviointikehikko.

Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys ja Suomen ainoa säätiöiden etu- ja tukijärjestö. Neuvottelukunnalla on muissa maissa sisarjärjestöjä, jotka Euroopassa ovat ryhmittyneet verkostoksi nimeltä Donors and Foundations Networks in EuropeDAFNE. Maailmanlaajuista yhteistyötä tekee vastaavasti verkosto Worldwide Initiatives for Grantmaker SupportWINGS. Nämä verkostot ovat yhdessä laatineet arvointikehikon, jota käyttäen säätiöiden tukiorganisaatiot voivat arvioida kotimaansa säätiökentän toimintaa ja samalla kehittää omaa rooliaan entistä vaikuttavammaksi.

Arviointikehikko keskittyy säätiökentän edistysaskeliin seuraavilla osa-alueilla:
Capacity / Kapasiteetti
• resurssien kasvattaminen
Capability / Kyvykkyys
• tietojen, taitojen ja asiantuntemuksen lisääminen
Connection / Kytkeytyneisyys
• suhteiden ja yhteyksien rakentaminen
Credibility / Kredibiliteetti
• uskottavuuden, maineen ja luotettavuuden parantaminen

Kukin osa-alue jakautuu edelleen pienempiin kokonaisuuksiin, joiden arvioinnin tueksi on annettu ehdotuksia konkreettisista mittareista. Mittaristo, samoin kuin koko arviointikehikko, on tarkoitettu joustavaksi mahdollisuuksien paletiksi. Jokainen arviointia tekevä organisaatio saa valita tarjottujen vaihtoehtojen joukosta omiin tarkoituksiinsa parhaiten sopivia osioita.

Kapasiteetin kasvattamisen onnistumista voidaan arvioida muun muassa seuraamalla säätiösektorin kokoa kuvaavia lukuja, kuten jaettujen apurahojen ja lahjoitusten kokonaissummien tai myönnettyjen apurahojen keskimääräisen suuruuden kehitystä. Osa-alueeseen liittyy myös sektorin toiminnan kestävyys, jonka arviointiin käytetään esimerkiksi säätiöille lahjoituksia tekevien tahojen määrää sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien yleisyyttä.

Kyvykkyyden lisääntymistä arvioidaan säätiökentän toiminnan ammattimaisuutta kuvaavilla mittareilla. Ammattimaisuudesta ja järjestäytymisestä kertovat esimerkiksi yhteiset hyvän säätiöhallinnon ohjeistukset, auki kirjoitetut apurahojen jakoperusteet ja erilaiset palautemekanismit. Muut mittarit liittyvät yleiseen ymmärrykseen ja tutkimustietoon säätiökentästä sekä säätiöiden henkilöstön ammattitaitoon ja sen kehittämiseen.

Kytkeytyneisyyden mittarit tarkastelevat viestintää, yhteistyötä ja yhteiskunnallisia suhteita. Kuinka monta uutiskirjettä alan toimijat ovat lähettäneet tai montako webinaaria järjestäneet? Millaisissa verkostoissa säätiöt ovat mukana? Onko valtiollisten päätöksentekoelimien joukossa erityisesti säätiötoimintaan ja tai yleiseen hyväntekeväisyyteen keskittyviä yksiköitä?

Kredibiliteetin parantumiseen liittyy maineenhallinnan, läpinäkyvyyden ja toiminnan julkisen hyväksyttävyyden elementtejä. Niiden arviointiin voidaan käyttää esimerkiksi mielipidemittausten tuloksia, säätiökenttää käsittelevien lehtiartikkeleiden tai blogitekstien määrää ja sävyä sekä suuren yleisön sitoutumista hyväntekeväisyystoimintaan.

Hyvin hallinnoitu ja vaikuttava säätiökenttä on korvaamaton voimavara koko yhteiskunnalle – ja vaikuttavasti toimiva tukijärjestö on eduksi jokaiselle edustamalleen säätiölle.

Lisälukemista

Esitellyn arviointikehikon käsikirja:
Using the 4Cs – Evaluating professional support to philanthropy

Säätiöiden vaikuttavuuden arvioinnin opas: Vaikuttava säätiö!
Helsingin Sanomain Säätiön arviointi: Yhteiskuntaan vaikuttava säätiö
Maj ja Tor Nesslingin Säätiön arviointi: Vaikuttavuutta ympäristötutkimukseen
Suomen Lääketieteen Säätiön Hankeapurahojen vaikuttavuusselvitys

Kuva: Päivi Tikka