Luotamme hallituksen toimivan tutkitun tiedon pohjalta ja linjaavan lähdeverosta syksyn budjettiriihessä työryhmän näkemyksen mukaisesti. Pidämme työryhmän selvitystä tasapainoisena ja hyvin perusteltuna.

Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjattiin selvityksen toteuttaminen yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuotoille asetettavasta lähdeverosta. Valtiovarainministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä on tänään 8.6.2021 julkaissut selvityksensä, jonka mukaan osinkojen viiden prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää.

”Yleishyödylliset yhteisöt ovat ainoita sijoittajia, jotka eivät sijoita omaksi hyödykseen vaan jakavat tulonsa yhteiseksi hyväksi.” 

Yleishyödylliset yhteisöt ovat ainoita sijoittajia, jotka eivät sijoita omaksi hyödykseen vaan jakavat tulonsa yhteiseksi hyväksi. Nyt julkaistu ministeriön selvitys osoittaa, että osinkojen lähdeverolla olisi käyttäytymisvaikutuksia, joiden vuoksi verotuoton lisäys jäisi oletettuja arvioita pienemmäksi. 

Ministeriön asiantuntijaryhmä toteaa: ”Vaikka 5 prosentin lähdeverolle sinällään on löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, ottaen huomioon, että 

• osinkojen 5 prosentin lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman. Lähdevero kohdistuisi pistemäisesti vain tiettyihin toimijoihin ja poikkeaisi menettelynä nykyisestä osinkoverotuksesta; 
• veroon liittyisi elementtejä, joita ei voida perustella hyvän verojärjestelmän näkökulmasta. Ehdotettu 5 prosentin lähdevero kohdistuisi vain kotimaisiin osinkoihin, jolloin verotuksen ulkopuolelle jäisivät ulkomaiset osingot. Myös muut sijoitustuotot, kuten luovutusvoitot jäisivät verotuksen ulkopuolelle; 
• osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei voitaisi periä siltä osin kuin Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat Suomen verotusoikeutta; 
• verolla olisi todennäköisesti myös käyttäytymisvaikutuksia ja että;
• kertyvien verotuottojen määriin liittyy epävarmuutta, jolloin epäselväksi jää, kuinka suuri on kertyvien verotuottojen myötä saatava hyöty suhteessa verojärjestelmän monimutkaistumisesta johtuvaan haittaan; 

osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei ole perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää.”

Työryhmällä perusteltu käsitys

Selvitys toteaa, että yleishyödyllisten yhteisöjen toiminta ja toimintamuodot ovat hyvin kirjavia, eivätkä yleishyödylliset yhteisöt siten ole yhteismitallisia. Näin ollen myös sijoitustoiminnan ja saatujen osinkotulojen määrä voi vaihdella yhteisöjen välillä suuresti. Uuden mahdollisen osinkojen lähdeveron vaikutuksia eri yleishyödyllisiin toimijoihin on hankalaa arvioida.

Sinänsä uuden osinkojen lähdeveron kohdistaminen yleishyödyllisten yhteisöjen Suomesta saamiin osinkotuloihin tiivistäisi veropohjaa, kuten muidenkin kokonaan, osittain tai tosiasiallisten verovapaiden yhteisöjen kohdalla. Toimenpiteen pistemäisyyttä eli kohdistumista ainoastaan tietyntyyppisen sijoitustuottoon voidaan kuitenkin pitää ongelmallisena, kuten myös muiden sijoittajaryhmien kohdalla. Mahdollisella uudella osinkojen lähdeverolla voisi työryhmän saaman selvityksen perusteella olla edellä todetulla tavalla vaikutuksia yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan. Kansainvälisen vertailun perusteella valituissa verrokkimaissa ei tyypillisesti veroteta yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoimintaa. 

Uusi lähdevero tekisi nykyisinkin monimutkaisesta osinkoverojärjestelmästä entistä monimutkaisemman, mikä lisäisi sekä verovelvollisten että viranomaisen hallinnollista taakkaa. 

Työryhmän arvio on, että muutos laajentaisi veropohjaa suhteessa enemmän kotimaisten kuin ulkomaisten osingonsaajien osalta. Verotuottojen näkökulmasta ulkomaisilta rahastoilta kertyvillä verotuotoilla olisi kuitenkin enemmän merkitystä kuin kotimaisilta rahastoilta kertyvillä verotuotoilla. 

”Kansainvälisen vertailun perusteella verrokkimaissa ei veroteta yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustoimintaa.”

Koska vero kohdistuisi vain tiettyihin verovelvollisiin ja näilläkin vain tiettyyn osaan verovapaata sijoitustoiminnan tuloa, 5 prosentin lähdevero kuitenkin nostaisi esille uusia verotuksen neutraalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Osinkojen kotimainen lähdevero soveltuisi vain kotimaisiin osinkoihin. Ulkomaiset osingot olisivat edelleen verovapaita samoin kuin muut sijoitustoiminnan tuotot. Tämä mahdollisesti lisäisi kiinnostusta tehdä sijoituksia kohteisiin, joista saatava tulo on edelleen verovapaata. 

Osinkojen 5 prosentin lähdeverosta saatavien verotuottojen määrä riippuisi tulevaisuudessa jaettavien osinkojen määristä ja siitä, mihin osingonsaajaryhmiin sääntelyä sovellettaisiin ja sovellettaisiinko veroa pelkästään listatuista yhtiöistä saatuihin osinkoihin vai myös listaamattomista yhtiöistä saatuihin osinkoihin.

Kiinteistösijoitusten verotukseen ei ehdoteta muutoksia

Yleishyödyllisten yhteisöjen suorien kiinteistösijoitusten verottamiseen liittyy työryhmän mukaan paljon samoja ongelmia kuin osinkojen lähdeveroon. Kiinteistösijoitusten verokohtelun muutos olisi työryhmän näkemyksen mukaan merkittävä ja laaja kokonaisuus, jolla olisi myös heijastusvaikutuksia muuhun sääntelyyn. Tämän vuoksi työryhmä ei pitänyt perusteltuna ehdottaa muutoksia kiinteistösijoitusten verokohteluun.

Lue lisää

• Suomella ei ole varaa viedä toimeentuloa tutkijoilta ja taiteilijoilta
• Säätiötuki lukuina

Kuva: Jyväskylän yliopiston päärakennus / Shutterstock. Säätiöt ja rahastot ry:n jäsenet tukevat tiedettä, taidetta ja kansalaisten hankkeita vuosittain yhteensä yli puolella miljardilla eurolla. Säätiöiden tuesta eniten eli noin puolet saa tiede.