Kotimaiset apurahasäätiöt kasvattivat vuonna 2019 tukeaan kymmenillä miljoonilla euroilla edellisvuoteen verrattuna. Koko summa vastaa 25 000 tutkijan, taiteilijan ja kulttuuriosaajan työllistämistä vuosiapurahoin.
Noin 30 miljoonan euron kasvu edellisvuoteen verrattuna luo uskoa tulevaisuuteen näinä vaikeina aikoina.
Tutkimusta tukevat säätiöt ja rahastot ottavat jatkuvasti kantaa suuriin tiedepoliittisiin linjauksiin, vaikkei se ehkä siltä aina tunnukaan säätiöiden jokapäiväisessä tekemisessä.
Miltä ympäristötutkimus näyttää juuri nyt? Määrittääkö kaikkea uhkaavan tuntuisesti ilmasto- ja talouskriisit tai teknologiasota? Vai lupauksia herättävästi globaali yhteistyö, kestävän kehityksen tuki ja tietopohjainen päätöksenteko?
Kansantautiemme mysteerien selvittäminen on edellyttänyt pitkäjänteistä salapoliisityötä. Alan viimeisin kansainvälinen sensaatio syntyi koodilla ANGPT2.
Raha liikkuu: ensin tieteelle, joka luo uutta tietoa. Sen avulla yritykset voivat edelleen luoda ja kasvattaa liiketoimintaa, joka synnyttää vaurautta, joka puolestaan luo hyvinvointia.
Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan jokaisen säätiön toimintakenttään. Miten ilmastotoimet viedään säätiön strategiaan? Dafnen webinaarisarja jakaa tästä eurooppalaisia esimerkkejä.
Teater Taimine får 25 000 euro för daghemspjäsen Bobban och Covid-Kalle. Hedersprisen på 16 000 euro var tilldelas i år bildkonstnären Jan-Olof Mallander och skådespelaren och regissören Asko Sarkola.
Keskuspankki Fedin entinen pääjohtaja Janet Yellen koulutti 1970-luvun lopulla yhdessä James Tobinin kanssa suomalaisia tohtoriopiskelijoita.
Suomen Ladun Nuku yö ulkona -kampanja on valittu ensimmäistä kertaa jaetun Metsä360-tunnustuspalkinnon saajaksi. Marjatta ja Eino Kollin säätiön rahoittaman palkinnon arvo on 30 000 euroa.
Suomen Lääketieteen Säätiö jakoi yhteensä 2,4 miljoonaa euroa 183 tutkijalle ja tutkimushankkeelle.
Verisuonireitti sydämen sisäpinnalta sydänlihakseen löydettiin verisuonikasvutekijä VEGF-B:n avulla. Uusi löydös auttaa selvittämään, miten sydämen sisäpinnalta lähteviä suonia voitaisiin hyödyntää sydäninfarktin hoidossa.
Etsitkö työtä -hanke on tuottanut muun hyvän lisäksi tietoa suomalaisten unelmista ja työpahoinvoinnin syistä.
Ylisukupolvinen huono-osaisuus kertoo elämänmahdollisuuksien eriarvoisesta jakautumisesta Suomessa, jossa mahdollisuuksien tasa-arvo on ollut pitkään politiikan keskiössä.