Apurahatutkijoiden asema yliopistoissa vaihtelee, kertoo Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tekemä tuore selvitys. Selvityksen tilasivat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ja Säätiöt ja rahastot ry. Yliopistot ovat parantaneet apurahatutkijoiden asemaa ja työskentelyolosuhteita viime vuosina esimerkiksi työtilojen, apurahan ja työsuhteen yhdistämisen tai työterveyshuollon palveluiden osalta. Edelleen apurahalla työskentelyyn liittyy myös epäselvyyksiä, epätietoisuutta ja ulkopuolisuuden kokemuksia.

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön toimitusjohtaja Jannica Fagerholm on valittu Säätiöt ja rahastot ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Fagerholm nousee tehtävään hallituksen varapuheenjohtajan paikalta.

EFC ja Dafne ovat julkaisseet laajan, vertailevan katsauksen säätiöiden oikeudellisista ja verotuksellisista ympäristöistä sekä trendeistä ja kehityssuunnista 40 eri maassa.

Yksityiset säätiöt tukivat Suomessa yli 564 miljoonalla eurolla tiedettä, taidetta ja muuta yleishyödyllistä toimintaa 2020. Ylivoimaisesti eniten tukea säätiöiltä saivat lääke- ja terveystieteet, yli 97 miljoonaa euroa. Lääketieteellinen tutkimus on yhä enemmän säätiörahoituksen varassa, kun muu rahoitus alalle on pitkällä aikavälillä laskenut.

Tiede toimii, kun tutkija tutkii ja rahoittaja rahoittaa. Tutkimusrahoitus toimii, kun se on joustavaa ja pitkäjänteistä eikä yritä vaikuttaa siihen, miten tutkitaan tai mitkä ovat lopputulokset. Tärkeimmät uudet ideat ja ratkaisut syntyvät usein sattumalta, harhailuiden jälkeen. Siksi on tutkimuksen etu, että sitä rahoitetaan monin eri tavoin ja monelta eri luukulta.