Elinkeinotoiminnan tukeminen ja yleishyödyllisyysstatus eivät ennakkoratkaisun mukaan ole ristiriidassa, kunhan tarkat ehdot tuen antamisessa täyttyvät.

Keskusverolautakunnan (KVL) ratkaisussa 2023/26 oli kyse erään kotimaisen taiteenlajin ja sen toimintaedellytysten edistämisestä. Ennakkoratkaisuhakemuksessa esitetyn selvityksen perusteella säätiö toimisi apurahasäätiönä. Säätiö olisi taiteenalan merkittävä tukija, jonka jakamat tuet kohdistuisivat ensisijaisesti taiteenalan kulttuurisen arvon ja monimuotoisuuden kasvun tukemiseen. 

Hakija pyysi ennakkoratkaisua siitä, katsotaanko säätiö yleishyödylliseksi tilanteessa, jossa se tukee suoraan myös yrityksiä ja muita elinkeinonharjoittajia. Säätiö osoittaisi (enintään) kolmasosan tuestaan taiteenlajin parissa toimiville yrityksille ja muille elinkeinonharjoittajille. 

Elinkeinonharjoittajille suunnattu tuki kohdistuisi ajallisesti, taloudellisesti ja sisällöllisesti rajattuihin hankkeisiin, joilla on säätiön tarkoituksen toteuttamista vastaavat konkreettiset tavoitteet. Henkilökohtaisia työskentelyapurahoja lukuun ottamatta tukea maksettaisiin vain toteutuneita kustannuksia vastaan. Vaikka tuettavissa hankkeissa voisi olla myös kaupallisella tavalla toteutettuja hankkeita, tarkoituksena ei ole tukea voitollista toimintaa, vaan mahdollistaa esimerkiksi marginaalisten ja taloudellisesti riskialttiiden, mutta monimuotoisuudelle tärkeisiin suuntauksiin tai osa-alueisiin liittyvien hankkeiden toteutuminen. 

Keskusverolautakunnan mukaan kuvatuissa olosuhteissa säätiön voitiin katsoa toimivan TVL 22 §:n 1 momentin 1 kohdassa edellytetyllä tavalla yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. 

Myös elinkeinonharjoittajien suoran tai välillisen tukemisen voitiin arvioida kuuluvan yleishyödylliseksi katsottavan tarkoituksen alaan, kun tukeminen perustuisi säätiön tarkoituksen toteuttamiseen ja hakemusasiakirjoissa kuvattuja tuen suuntaamisen, laaja-alaisuuden ja monimuotoisuuden tukemisen sekä hankekohtaisuuden periaatteita noudatettaisiin. 

”Ratkaisu antaa kaivattua tietoa, voiko yleishyödyllinen yhteisö kohdistaa suoraa taloudellista tukea elinkeinonharjoittajille ja miten paljon.”

Keskusverolautakunta julkaisee lyhennelminä sellaisia päätöksiään, joissa on uusi tai muutoin tärkeä kannanotto. 

Ratkaisu antaa kaivattua tietoa toisaalta siitä, voiko yleishyödyllinen yhteisö kohdistaa lainkaan suoraa taloudellista tukea elinkeinonharjoittajille ja toisaalta miten paljon. Tuloverolain 22 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön täytyy toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yksinomaisuusvaatimuksesta on oikeuskirjallisuudessa todettu, ettei lain sananmuodon perusteella pääasiallinen toiminta yleiseksi hyväksi näyttäisi riittävän, vaan toiminnan täytyy kohdistua yksinomaan kyseisen yleisen hyvän tuottamiseen eikä se voi olla vain sivutarkoitus. Myöntämällä tukea elinkeinonharjoittajalle vaatimus toimimisesta yksinomaan yleiseksi hyväksi ei välttämättä täyttyisi, koska elinkeinotoiminnan tukeminen on usein liitetty yksityistaloudellisten intressien tukemiseen.

Ratkaisu on ensimmäinen laatuaan. Ratkaisu vahvistaa jossain määrin verotuskäytännön perusteella tehtyjä havaintoja siitä, ettei pieni tuki elinkeinotoimintaan kohdistettuna välttämättä vielä aseta yleishyödyllisyysstatusta vaakalaudalle. Julkaistua oikeuskäytäntöä asiasta ei ole kuitenkaan aiemmin ollut.

”Kysymys on ajankohtainen säätiökentällä laajemminkin useassa säätiössä.”

Kysymys on ajankohtainen säätiökentällä laajemminkin useassa säätiössä. Moni näkee, että säätiöiden kokonaisvaikuttavuuden lisääminen vaatii myös mahdollisuutta tukea yrityksiä, jotka toimivat säätiön kanssa samassa ekosysteemissä, samoilla päämäärillä.  

Ratkaisu ei tarkoita sitä, että yleishyödylliset yhteisöt voisivat miten tahansa ja miten paljon tahansa tukea elinkeinotoimintaa. Ratkaisussa annetaan ymmärtää, että hakijalla on tarkat menettelytavat, jotka varmistavat, että tuki erityisesti elinkeinonharjoittajille kohdistettuna käytetään siihen nimenomaiseen tarkoitukseen, johon se on myönnetty. Näissä ”kuvatuissa olosuhteissa” ratkaisu oli kyseisenlainen. Voidaan kuitenkin todeta, että olennaisesti samanlaisissa tapauksissa ratkaisun tulisi olla samanlainen.

Säätiön perustajien avustajana ennakkoratkaisun hakemisessa toimi Säätiöt ja rahastot ry:n juristi Martin Löfman, koska asialla on suuri merkitys koko säätiökentälle. 

Katso myös

Säätiöjuridiikan kysymyksiä ja vastauksia