Tiede, taide ja kulttuuri tarvitsevat lisää rahaa julkisen tuen yhä supistuessa. Valtion varojen ei ennusteta kasvavan tulevaisuudessa vaan päinvastoin. Kun verosta ei voida kiristää loputtomiin, yleishyödyllisen toiminnan ja palveluiden rahoitukselle on löydettävä vaihtoehtoja. Yhä vaurastuvilla suomalaisilla olisi varaa ja mahdollisuuksia lahjoittaa, sillä ihmiset haluavat rakentaa tulevaisuutta myös henkilökohtaisin valinnoin. Lahjoittamiseen pitää kuitenkin kannustaa.

Monissa maissa on onnistuttu kasvattamaan yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksia yleishyödyllisille yhteisöille verohelpotuksin sekä keventämällä lahjoittamiseen liittyvää hallintobyrokratiaa. Tutkimusten mukaan lahjoitukset kasvavat verovähennyksen ansiota jopa 40 %. Perustelut eivät ole olleet pelkästään tai edes pääasiassa fiskaalisia. Kansalaisten omaehtoinen toiminta yhteisen hyvän edistämiseksi on arvo sinänsä.

Edellisten vaalien kynnyksellä kuultiin populistinen ajatus säätiöiden sijoitustuottojen verottamisesta. Tällä ratkaisulla Suomi olisi ainoa maa, joka verottaisi voittoa tavoittelematonta yleishyödyllistä toimintaa. Samalla pitäisi sitten valita, mistä saadaan säätiöiden vähentyneen tuen tilalle korvaavat rahat tieteen ohella myös taiteelle ja kulttuurille. Kärjistetyimmillään kyse on siitä, mikä sairaus jätetään tutkimatta ja mikä museo laittaa lapun luukulle.

Kolmella käytännön toimenpiteellä voidaan ilman julkisen talouden kustannusvaikutuksia tehostaa säätiöiden toimintaa ja siten parantaa säätiöiden tuesta hyötyvää yhteiskuntaa:

Kannustetaan kansalaisia lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi

• Yksityishenkilöiden tekemät lahjoitukset tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuurin hyväksi yleishyödyllisille yhteisöille muutetaan verovähennyskelpoisiksi.
• Kaikkialla muualla maailmassa tämä on käytäntö. Suomessakin verohelpotus oli tilapäisesti voimassa yliopistojen rahankeräyksen aikana 2010–2011. Valtiovarainministeriön mukaan yksityishenkilöt lahjoittivat tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa vuodessa yliopistoille. 
• Samojen sääntöjen tulisikin koskea kaikkia: yritykset saavat vähentää vastaavat lahjoituksensa, joten saman tulisi koskea myös yksityishenkilöitä.

Säätiöiden yleishyödylliselle työlle sen ansaitsemaa vakautta

• Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen pääperiaatteisiin ei tehdä muutoksia.
• Kolmannen sektorin verotusta kehitetään professori Matti Virénin tutkimuksen (Virén 2014) ja VM:n muistion 31/2009 toimenpide-ehdotusten mukaan.

Tieteen- ja taiteentekijöille parempi elämä

• Taiteilijat ja tieteilijät luovat parempaa yhteiskuntaa, mutta heidänkin pitää elää. Valtion taiteilija-apuraha on jäänyt jälkeen suhteessa elinkustannusten nousuun.
• Valtion vuotuisen verovapaan taiteilija-apurahan määrä nostetaan 25 000 euroksi (nykyisin noin 20 000 euroa) kannustamaan tutkijanuralle, luoville aloille ja ideoimaan uutta.
• Samalla verovapaan apurahan yhteys valtion taiteilija-apurahaan puretaan, jotta säätiöillä olisi halutessaan mahdollisuus myöntää suurempia apurahoja ilman että valtion tarvitsisi lisätä omia kustannuksiaan.