Säätiöt ovat jokaisen toimintaa
Säätiöillä on valtava merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.
Säätiölakikupletti kiteyttää 1.12.2015 voimaan astuneen uuden lainsäädännön ytimen.
Suomen ensimmäinen säätiölaki hyväksyttiin yli 80 vuotta sitten 5.4.1930 maailmassa ja ajassa, joka poikkesi nykyisestä monin tavoin. Kymmenkunta vuotta aiemmin itsenäistynyt nuori Suomi yritti löytää paikkaansa muiden kansakuntien joukossa, mietti yksityisen ja julkisen suhdetta, rakensi yhteiskuntaansa yritysten ja erehdysten kautta.
Aikakauden lainsäädännöstä säätiölakia huomattavasti tunnetumpi on kansalaisten alkoholin käytön rikollistanut kieltolaki. Vasta kaksi vuotta säätiölain voimaantulon jälkeen kumottu kieltolaki on sittemmin värittynyt ja romantisoitunut salakapakoineen ja -kuljettajineen. Valvovan viranomaisen katseilta kätköissä vietettiin villejä juhlia, joissa jalot juomat kumottiin kurkkuihin uudenlaisen viihdemusiikin säestyksellä.
Kieltolain aikaan 1920–1930-luvuilla suosittu musiikkilaji oli kupletti, jonka humoristinen esitystapa ja ilkikuriset sanat ilahduttivat kuulijoita keventämällä ajankohtaisia uutisia ja ilmiöitä. Arkkiveisua, kansanlauluja, romanssia tai balladiakin jäljittelevä kupletti oli usein uudelleensanoitus ulkomaiseen lainasävelmään. Kupleteissa oli tyypillisesti myös kertosäe, johon yleisön oli helppo yhtyä mukaan toistamaan kujeilevia sanoja.
Näitä omanlaisiaan pilalauluja esittivät yleisön rakastamat kupletistit, joita nykyään pidettäisiin lähinnä stand up -koomikoina. He olivat harrastelijamuusikoita, jotka olivat ennen kupletistiuraansa työskennelleet aivan muissa töissä. Kenties tunnetuin kuplettilaulaja J. Alfred Tanner oli alun perin rakennusmestari, jonka Orpopojan valssi ja Kalle Aaltonen muistetaan edelleen hyvin.
Eläytyäkseen varhaisimman säätiölain tunnelmiin ja tehdäkseen kunniaa aikakauden omaleimaiselle kulttuurimuodolle Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta pyysi oman aikamme armoitettua kupletistia, poolikoordinaattoriamme Mikko-Olavi Seppälää laatimaan Säätiölakikupletin. Kupletin sanat tarjoillaan Saranan lukijoille alla, ja kappale on kuunneltavissa oheisena tallenteena laulaja Mikko-Olavi Seppälän ja pianisti Janne Riionheimon esittämänä.
Kupletin myötä toivotamme kaikille säätiöläisille hyvää uuden säätiölain aikakautta ja oikein lähipiireisää joulua!
Säätiölakikupletti
San. säätiölakia 487/2015 mukaillen Mikko-Olavi Seppälä
Säv. Den gula paviljongen
Säkeistö 1:
Tämä pieni laulu kertoo säätiöistä
ja mitä niistä on säädetty
vuosikymmenien lainsäädäntötöistä
on syntynyt valmis ja päätetty
nyt kertoa voin ettei tästä laista
josta uumoiltu on kaikenlaista
muodostumaan pääse painajaista
kun kaiken painat mieleen vain
Chorus 1:
Ensiksi kerrotaan
se tuttu juttu voikin olla
tarkoitus hyötyisä
täytyy olla rahastolla
Säätiön perustus
on erillisvarallisuus
siis raha joll’ on tarkoitus
hyödyllinen
Chorus 2:
Kahdeksas pykälä
ja nyt hiljaa niin kuin hiiri
jokaiseen säätiöön
aina liittyy lähipiiri
siinä on hallitus
tilintarkastaja, asiamies
ja heidän sukulaisensa
kaukaisetkin
Säkeistö 2:
Varsin moni säätiöistä nimen vaihtoi
lisäsi kirjaimet S ja R
lahjomattomasti kirjaimet nuo kertoi
rekisteröity on säätiö
Ja tämäkin on vielä muistettava:
kauaskantoisiin ja epätaval-
lisiin toimiin ryhtyäkin saa kun
hallitus näin valtuuttaa
Chorus 3:
Toimitusjohtaja
rahaa säätiölle haalii
hallinnon hoitelee
ja sen tarkoitusta vaalii
Säätiön valvoja
tilintarkastajan ohella
valtion viranomainen
on PRH
Chorus 4:
Jos tää on hankalaa
taikka niin kuin pahaa unta
niin apuun kutsukaa
meidän neuvottelukunta
säätiöpalveluun
voit näpytellä puhelun
ja siellä aina vastataan
ja neuvotaan