
Vastaa Philean kyselyyn säätiöiden hallinnosta
Säätiöalan eurooppalainen kattojärjestö Philea on käynnistänyt kyselyn säätiöiden hallinnon käytännöistä selvittääkseen, mitkä tekijät edistävät...
Moni säätiö tekee jo vastuullisuustyötä, mutta yhä useammin kaivataan tukea ja neuvoja siihen, mikä olisi omalle säätiölle sopiva tapa, ja mitkä fiksuimmat keinot edetä kunnianhimoisempaan kestävyyteen.
Säätiöt ja rahastot ry on aloittamassa yhteistyötä Michaela Ramm-Schmidtin kanssa, joka tuo uutta näkökulmaa 245 jäsensäätiötämme kestävyyspolun tueksi. Michaela tuntee sekä kestävyyskysymysten että systeemitason muutoksen johtamista – ja ymmärtää myös säätiöiden arkea ja erityispiirteitä työskenneltyään monissa säätiöissä ja säätiöiden luottamustehtävissä.
Nyt pääsette tutustumaan Micuun, tässä hän on!
”Olen alun perin juristi, mutta jo ihan uran alkuvaiheessa havahduin siihen, ettei juridiikka oikein riittänyt minulle. Halusin vielä laajempaa yhteiskunnallista näkökulmaa työhöni.”
Ratkaiseva hetki oli valokuvanäyttely Oslossa vuonna 2002. ”Näyttely avasi silmäni sille, mitä ihmiskunta on saanut aikaiseksi maapallolla. Tuli tunne, että olemme kuin elefantti porsliinikaupassa.”
”Itselleni kestävä kehitys tarkoittaa hyvää elämää planeetan rajoissa. Se ei siis ole yksinomaan ympäristötyötä.”
”Minusta tuntui pitkään, että jokin on pielessä toimintalogiikassamme, kun kokonaiskuvassa suunta on ennemmin näivettävä kuin uudistava. Elämme yli maapallon rajojen ja eriarvoisuus on laajaa, vaikka hyviäkin asioita toki tapahtuu.”
Oivallus tuli, kun Michaela törmäsi kirjallisuuteen, joka osasi sanoittaa tämän tunteen. ”Nykytoimenpiteillä emme pääse sinne, minne haluamme. Tarvitsemme ajattelutavan muutosta selvästi systeemisempään suuntaan.”
Se, että jokaisella on merkitystä, on lohdullinen ajatus niin ihmiselle kuin säätiölle. ”Välillä tässä työssä tuntee itsensä aika pieneksi ja ulkopuoliseksi, mutta olen aina uskonut siihen, että jokainen meistä voi vaikuttaa. Tutkimustenkin mukaan asiat alkavat muuttua jo silloin, kun jopa vain kymmenesosa ihmisistä muuttaa toimintaansa.”
Kun Michaelalta kysyy, miksi säätiöillä on merkitystä vihreässä siirtymässä, vastaus on kirkas: ”Haasteemme ovat sellaisia, ettei kukaan voi ratkaista niitä yksin. Ei tällaisessa monikriisisessä maailmassa kukaan voi myöskään nostaa käsiään pystyyn ja odottaa, että muut tekevät. Kaikkia tarvitaan. Yhteiskunnan järjestelmät muuttuvat yksi teko kerrallaan, ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Säätiöt vahvistavat kansalaisyhteiskuntaa monella tavalla, ja niiden kautta muutos voi nousta myös ruohonjuuritasolta.”
Esimerkkejä löytyy nuorisotyöstä, syrjäytymisen ehkäisystä ja taiteesta. ”Ilmasto- ja ympäristötyö on mitä suurimmassa määrin työtä heikoimpien puolesta. Taide taas voi selittää kompleksisia asioita tavalla, johon tiukka tieto ei aina pysty.
Säätiöillä on erityinen valta ja vastuu: ”Raha on valtaa. Kohdennetaanko se vanhentuneiden käytäntöjen ylläpitämiseen vai yhteiskunnan uudistamiseen? Sijoittaminen ilman systeemistä ymmärrystä ei enää riitä – tietoisuus ilmastonmuutoksesta, luontokadosta ja globaalista eriarvoisuudesta on osa sivistystä.”
”Jokaisen säätiön tulisi käydä keskustelu siitä, miltä sen tarkoituspykälä näyttää maailmassa, jossa ilmastonmuutos ja luontokato järisyttävät perustuksia. Kannattaa myös pysähtyä oman ajattelun äärelle ja kysyä: miten säätiö uudistuu epävakaassa maailmassa?”
Michaelan antamat käytännön vinkit ovat yksinkertaisia mutta vaikuttavia. Jokaisen säätiön kannattaa
”Säätiöt voivat näyttää suuntaa tukemalla valtavirrasta poikkeavaa toimintaa, kokeiluja ja uudenlaista ajattelua siitä, miten rakennetaan hyvää elämää planeetan rajoissa.”
Täysin kaksikielinen Michaela alkaa auttaa yhdistyksen jäseniä asiantuntijakumppaninamme kestävyyskysymyksissä. Tänä syksynä toteutamme yhdessä kyselyn, jolla kartoitamme jäsentemme toiveita ja tarpeita kestävyystyön ja sen kehittämisen suhteen. Sen avulla voimme rakentaa parhaat mahdolliset tilaisuudet, neuvot, vertaispiirit ja oppaat säätiöiden lähivuosien tueksi.
“Olisi hienoa saada keskustella yhä useamman säätiön kanssa siitä, miten tämän hetken maailma ja tulevaisuuden näkymät muuttavat säätiön roolia. Toivon, että tämä juttu herätti uteliaisuutta ja vähän uutta toivoakin.”
Lue myös
Kuva: Eevi Konttinen