Suomi on maailman ainoa maa, joka kieltäytyy hyödyntämästä täysimääräisesti yksityistä pääomaa. Yksinkertaisen säädösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvattamiseen. On korkea aika korjata asia ja päästää säätiömme mukaan rakentamaan woltteja ja supercellejä.

Kotimaiset säätiömme eivät voi sijoittaa suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin ilman veroseuraamuksia tai hankalia himmeleitä. Hassua kyllä, ne voivat kuitenkin sijoittaa varallisuuttaan lähes kaikkiin muihin eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin. Olemme toki sitä mieltä, että yrityksiin kannattaa satsata rahastojen kautta globaalisti, mutta onhan se kummallista, että sama ei onnistu Suomessa jähmeän sääntelyn takia.

Suomalaiset säätiöt hallinnoivat noin 20 miljardin varallisuutta, ja käyttävät sijoitustuottonsa taiteen, tieteen ja kansalaistoiminnan tukemiseen. Viime vuosina säätiöt ovat sijoittaneet varallisuudestaan reilut kaksi prosenttia kotimaisiin rahastoihin – Ruotsissa vastaava prosentti on lähes kuusi prosenttia. Mikäli sääntelymuutos saataisiin viimein maaliin, voimme ihan perustellusti päätellä, että kotimaiset säätiöt lisäisivät sijoituksiaan kotimaisiin, hyvin tuottaviin rahastoihin ja sitä kautta myös kotimaisiin yrityksiin.

Säätiöt voivat tehdä – ja tekevätkin – suoria sijoituksia yrityksiin, mutta se on käytännössä hankalaa, sillä esimerkiksi kohdeyritysten hallitustyöskentely ei välttämättä kuulu säätiöiden ydinalueelle. Sitä varten on olemassa pääomasijoittajien hoitamat rahastot, joilta säätiöt voivat ostaa yrityksen kehittämisen ikään kuin ostopalveluna. Tai voisivat ostaa, ellei nykyinen sääntely estäisi sitä.

“On nurinkurista, että on verotuksellisesti kannattavampaa sijoittaa ulkomaille kuin Suomeen.”

Sekä Pekka Ala-Pietilän työryhmän raportissa 24.2. että Juha Sipilän vetämässä Kotimaisen omistajuuden ohjelmassa 24.3. esitettiin säätiöitä koskevan lainsäädännön yksinkertaistamista. Osaavaa pääomaa tarvitaan lisää, ja kotimaista omistajuutta tulee vahvistaa. Voisimme edistää molempia tavoitteita avaamalla säätiöille mahdollisuuden sijoittaa.

Sen lisäksi sijoitusesteiden poistaminen olisi linjassa Suomen hallitusohjelmatavoitteiden kanssa: saisimme lisää yksityistä pääomaa kasvuyhtiöiden rahoittamiseen sekä ilmastonmuutostavoitteita edistäviin tarkoituksiin, mutta samalla se lisäisi työllisyyttä sekä vahvistaisi ja monipuolistaisi yritysten suomalaista omistajuutta. Kerrannaisvaikutukset olisivat lisäksi suuria, kun säätiöillä olisi mahdollisuus lisätä pääomasijoituksiaan kasvuyrityksiin, joista saadut tuotot jaettaan edelleen yleishyödylliseen toimintaan.

“Nyt olisi korkea aika poimia niin sanotut matalalla riippuvat hedelmät kotimaisen kasvun tueksi.”

Säätiöt ovat yksi tärkeimmistä ryhmistä Euroopassa, jotka edistävät vastuullisuus- ja vaikuttavuussijoittamista.  Vaikuttavuussijoitusrahastot sijoittavat listaamattomiin yhtiöihin, jotka tuovat markkinoille uusia innovaatioita ja jotka uudistavat myös perinteisiä toimialoja ympäristöystävällisemmiksi. Suomi voisi olla ilmastonmuutoksen tavoitteiden toteuttajana edelläkävijä. Jos säätiöt pääsisivät täysimääräisesti mukaan tukemaan tätä kehitystä.

Asian korjaaminen olisi kaiken lisäksi hyvin yksinkertainen prosessi, sillä uutta lainsäädäntöä ei tarvita, vaan muutos olemassa olevaan sääntelyyn riittää.

Tilanne on tällä hetkellä tämä: verotuloja ei kerry kotimaahan, koska sääntelyesteen takia tänne ei yksinkertaisesti sijoiteta. Suomalaiset yritykset saavat pienemmän siivun, sillä säätiöiden varat kanavoituvat ulkomaisiin rahastoihin. Kotimaisten rahastojen kasvu vaikeutuu, koska rahastosijoittajakenttää rajoitetaan veroseuraamuksilla. Säätiöt eivät pääse tukemaan kotimaisten yritysten kasvua, vaikka halua siihen on.

Kuka tässä voittaa?

.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Pääomasijoittajien blogissa 26.3.2021.