Mistä säätiöt ovat erityisen ylpeitä?

Artikkelit

30.09.2025

Liisa Suvikumpu, toimitusjohtaja, Säätiöt ja rahastot ry

Miltä näyttää arki, jossa pienen säätiön suurin voitto on tapaaminen entisen apurahansaajan kanssa, ja toisen merkittävin teko on miljoonaluokan panostus Euroopan avaruusteknologiaan?

Kysyimme suomalaisilta säätiöiltä ja rahastoilta, mistä ne olivat erityisesti ylpeitä vuoden 2024 työssään. Vastauksista piirtyy kuva monimuotoisesta kentästä, jossa tärkein vaikuttavuus ei näy numeroissa vaan sitkeässä, näkymättömässä työssä joskus syrjäseudun pitkospuilla, joskus kansainvälisen huippututkimuksen ytimessä.

Lasten ilo ja norppien tulevaisuus

Useampi säätiö mainitsi ylpeydenaiheenaan sen kaikkein tärkeimmän: ilon. Iisalmelaisen OLVI-säätiön juhlavuoden lastentapahtumat saivat erityismaininnan siitä, miten lasten aito riemu liikutti tekijöitään.

Samaan aikaan toisella puolella Suomea kunnostettiin Hiitolanjoen uomia, jotta vaelluskala ja norppa saisivat tilaa elää. Kouvolassa säätiö tuki alakoululaisten tukioppilastoimintaa, mikä on ainutlaatuista Suomessa. Toisaalla taas syntyi Tempo-orkesterien monikulttuurinen soitinperhe. Ne tarjoavat lapsille maksuttoman mahdollisuuden harrastaa musiikkia – taustaan katsomatta, tasapuolisesti ja ilman pääsykokeita.

Säätiötyö osoittaa, ettei hyvän tekeminen ole vain varojen jakamista. Se on kohtaamista, kuulemista ja kasvun mahdollistamista.

Tutkimus tarvitsee luottamusta

Moni säätiö kertoi ylpeydellä uusista apurahoista tai suurista ”pääomasijoituksista” (inhimilliseen pääomaan!): avaruustoiminnan kaupallistamista Suomessa tukevan innovaatio-ohjelman ESA Phi-Lab Finlandin perustaminen, California Institutete of Technology Caltechiin perustettu tohtorifellowship, lääketieteen tutkimusrahastot, tutkimusresidenssit ja väitöskirjapalkinnot.

Ylpeys syntyy usein hiljaisesta, pitkäjänteisestä tukemisesta. Turun Yliopistosäätiö iloitsi siitä, että Alvar Aallon suunnittelema Villa Tammekann on vakiintunut tutkijaresidenssiksi Tarttoon. Yrjö Jahnssonin säätiö vietti 70-vuotisjuhlaansa jakamalla kansainvälisiä tiedepalkintoja.

Tutkimuksen rinnalla kulkeminen ei vaadi fanfaareja mutta kylläkin uskallusta nähdä potentiaalia siellä, missä muut näkevät vasta ratkaisemattomia kysymyksiä. Juuri tässä säätiöt ovat olleet vuosikymmeniä todella hyviä: identifioimaan nousevia neroja. Yksikään suomalainen huippulahjakkuus tieteen tai kulttuurin saralla ei ole jäänyt vaille säätiöiden rahoitusta.

Säätiöt uudistuvat ja puhuvat suoraan

Ylpeyden aiheita löytyi myös säätiötyön selkärangasta: strategiasta, hallinnosta ja hyvistä toimintatavoista.

Joku säätiö laati ensimmäisen strategiansa ja kehitti sen avulla apurahojen jakamista. Toinen loi ilmastolaskurin, kolmas ohjeisti syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun nollatoleranssin. Startup DEI Toolbox syntyi säätiöprojektina: käytännön oppaaksi monimuotoisuuteen, jota HR-ammattilaiset nyt kiittelevät.

Näistä teoista ei ehkä kirjoiteta seurapiiripalstoilla mutta niissä on vastuun kantamista ja arvojen soveltamista käytäntöön.

Pitkospuut ja pitkäjänteisyys

Kaikki ei säätiöissä ole suurta, mutta kaikki on merkityksellistä.

Rantasalmelaissäätiössä iloittiin Alppiruusupuiston pitkospuiden uusimisesta. Toisessa siitä, että usean säätiön yhteistyö mahdollisti Jaalan Areenan rakentamisen kyläyhteisölle. Kolmas oli syystä ylpeä siitä, että pystyi haastavasta taloustilanteesta huolimatta kasvattamaan apurahasummaa.

Säätiöt eivät tee hyvää saadakseen näkyvyyttä. Ne tekevät hyvää, koska se on oikein ja koska se on niiden tehtävä.

Ylpeys, joka ei huuda

Säätiöiden ääni ei usein kuulu kovaa mutta se kaikuu siellä, missä syntyy uutta: lapsen onnistumisen elämyksessä, tutkijan ensimmäisessä rahoituksessa, rakennuksessa, joka saa uuden elämän tai yhteistyössä, joka kantaa kriisissä.

Säätiöissä arvostetaan vaikuttavuutta, yhteistyötä, uudistumiskykyä ja eettistä otetta. Ylpeyden aiheita löytyi sekä isoista rahasummista että pienistä mutta merkityksellisistä edistysaskelista – kuten onnistuneesta viestinnästä, yksittäisistä tapahtumista tai uusista kohderyhmistä. Myös kulttuurinen ja alueellinen monimuotoisuus näkyi vastauksissa vahvasti.

Vastauksista tuli lämminsointinen, monimuotoinen, vastuullinen ja yllätyksellinen kuoro. Ja valtava ylpeyden aalto meille kanssakulkijoille!

Nämä nousivat eniten esiin säätiöiden maininnoissa

1. Apurahasummien kasvattaminen ja vaikuttavuus

Useat säätiöt mainitsivat apurahojen määrän kasvattamisen ja uusien rahoitusmuotojen kehittämisen.
Painotetaan myös vaikuttavuuden arviointia, ensimmäisiä vaikuttavuusselvityksiä ja yhteiskunnallista muutosta tukevia ohjelmia.

2. Strategiatyö ja toiminnan kehittäminen

Moni säätiö oli laatinut tai uudistanut strategiansa ja kertoi ylpeydellä prosessin osallistavuudesta ja tuloksista.
Uudet sähköiset järjestelmät, apurahaprosessien uudistukset ja lahjoitustoiminnan eettiset ohjeistukset olivat myös olleet kehityskohteita.

3. Yhteistyö ja verkottuminen

Kasvava yhteistyö muiden säätiöiden, yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen kanssa
Myös kieli- ja aluerajat ylittävä yhteistyö on nousussa.

4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja osallistaminen

Säätiöt ovat entistä aktiivisempia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin, koulutuksen ja osallisuuden tukemisessa.
Mukana myös vaikuttavaa tukea Ukrainan tilanteeseen, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuushankkeisiin sekä kokonaisturvallisuuden tutkimukseen.

5. Kulttuurin ja tieteen tukeminen monipuolistuu

Taide, tutkimus, residenssitoiminta, museohankkeet, kulttuuriperinnön suojelu ja musiikkikoulutus saavat huomiota.
Uudet residenssit ja yhteistyönäyttelyt nostettiin erityisesti esiin.

6. Juhlavuodet ja historiatyö

Useat säätiöt juhlivat pyöreitä vuosia, julkaisivat historiikkeja ja järjestivät juhlaseminaareja.
Juhlat toimivat myös tilaisuutena tarkastella oman toiminnan arvoa ja pitkäjänteisyyttä.

7. Viestintä ja näkyvyyden kasvu

Sosiaalisen median seuraajamäärät, mediassa näkyminen ja verkkosivujen uusiminen mainittiin usein ylpeyden aiheena.
Useat säätiöt kokivat onnistuneensa uusien hakijoiden ja yleisöjen tavoittamisessa.

8. Vastuullinen sijoitustoiminta ja ilmastotyö

Useampi säätiö kertoo edistyneensä vastuullisen sijoittamisen periaatteiden, ilmastopolitiikan tai ilmastolaskurin kehittämisessä.
Energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi kiinteistöremonteilla ja luonnonsuojeluhankkeet mainittiin myös erikseen.