Säätiöt ovat jokaisen toimintaa
Säätiöillä on valtava merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.
Yhteistyö on säätiötoiminnan uusi musta
Pienessä maassa on aina täytynyt tehdä yhteistyötä, ja sitä ovat tehneet myös säätiöt. Voimistuvana trendinä on säätiöiden yhteistyö julkisen sektorin kanssa.
Säätiöt ja rahastot ry kerää joka vuosi yli 200 jäseneltään tiedot niiden myöntämästä rahoituksesta säätiötuen tilastointia varten. Tänä vuonna kysyimme samalla, mistä viime vuoden tekemisestään säätiöt ovat erityisen ylpeitä. Odotimme kuulevamme tärkeistä rahoitetuista hankkeista tieteen, taiteen ja kansalaistoiminnan parissa, uusista merkittävistä rahoitusmuodoista ja tuloksia vaikuttavuudesta.
Näitä saimmekin runsaasti. Oli rahoitettu merkittäviä asioita, mutta myös uudistettu ja uudistuttu. Moni säätiö kertoi onnistuneesta strategiatyöstä, verkkosivu-uudistuksesta, lisäsatsauksista viestintään, uusien hakijoiden tavoittamisesta – ja iloitsi kasvaneesta tuestaan taiteelle ja kulttuurille. Omia museoitakin oli remontoitu.
Samalla tulokset pääsivät myös yllättämään. Vastauksia Excelissä pyöritellessä alkoi näkyä myös punainen lanka, jota rohkea voisi jopa kutsua voimistuvaksi säätiötrendiksi. Suomalaisessa ”säätiöskenessä” tuntuu trendaavan ennen muuta yhteistyö.
Yksityisen ja julkisen rahan liitto
Säätiöiden yhteistyöllä julkisen sektorin kanssa on pitkä historiansa, mutta termiä public–private partneship eli ”PPP” kuulee tänä päivänä yhä useammin poliitikkojen ja virkakunnan suusta, koska sen avulla mahdollistetaan asioita, joihin julkinen raha ei yksin riitä. Voi pohtia, olisiko Helsingissä Tanssin taloa tai etenisikö uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo -hanke ilman Jane ja Aatos Erkon säätiön tukea.
Säätiöt & valtio: Uudet klassikot – Nya klassiker -rahasto
Neljän säätiön ja valtion yhteisesti perustama Uudet klassikot -rahasto tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Vuonna 2023 rahasto jakoi tukea jo toista kertaa, ensimmäistä kertaa tukea saivat esittävän taiteen lisäksi kuvataiteen yhteisöt.
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee Oikeusvaltiokeskuksen tutkimustoimintaa 300 000 eurolla
Jenny ja Antti Wihurin rahaston myöntämä 300 000 euron tuki on tarkoitettu Helsingin yliopiston Oikeusvaltiokeskuksen tutkimus- ja selvitystoimintaan, julkaisuihin ja tutkijoiden palkkaamiseen vuosiksi 2024–2027. Oikeusvaltiokeskus perustettiin keväällä 2021 ulkoministeriön ja Helsingin yliopiston välisellä sopimuksella ja keskuksen toimintaa rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista.
Naisten maanpuolustusosaaminen käyttöön
Säätiöiden yhteistyö ei ole vain eurojen jakamista, se on myös aloitteita ja toimintaa. Lotta Svärd Säätiön yhteiskunnallisen vaikuttamisen merkittävänä tuloksena Valtioneuvosto kirjasi hallitusohjelmaansa tavoitteeksi saada kuluvalla hallituskaudella aikaan turvallisuuskoulutettujen, ei-reserviläisten rekisterin, jonka toteutuminen toisi merkittävää parannusta vapaaehtoisten, maanpuolustushenkisten naisten osaamisen saamiseksi yhteiskunnan käyttöön kriisitilanteissa.
Säätiön strategiassa tulevaisuuden tärkein tavoite on vahvistaa naisten maanpuolustusosaamista. Tätä tavoitellaan pitkäaikaisessa yhteistyössä Naisten Valmiusliiton kanssa.
Kansallisten hoitosuositusten puolesta
Sairaanhoitajien koulutussäätiö järjesti säätiön aloitteesta yhdessä Hoitotieteen tutkimussäätiön ja Lääkäriseura Duodecimin kanssa seminaarin ”Yhdenvertainen ja vaikuttava hoito ei synny sattumalta – terveyshyötyä hoitosuosituksilla” poliittisille päättäjille ja hyvinvointialueiden johtaville viranhaltijoille. ”Seminaari sai erinomaisen hyvän vastaanoton”, säätiöstä kerrotaan.
Samassa yhteydessä julkaistiin yhteinen kannanotto kansallisten hoitosuositusten rahoituksen turvaamiseksi.
Uusin tutkittu tieto alkoholi- ja päihdepolitiikan perustaksi
Alkoholitutkimussäätiö tuki rahoittamiensa tutkijoiden ja sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten verkostoitumista, jotta alkoholi- ja päihdepolitiikan ohjaamisesta vastaava ministeriö sai lisää kontakteja alan tutkijoihin ja siten uusin tutkimus pääsee päätöksenteon perustaksi.
”Yhdessä säätiöt ovat vahvempia!”
Esimerkkinä onnistuneesta säätiöyhteistyöstä muistetaan aina mainita Säätiöiden post doc -pooli, joka on tukenut jo 750 tohtorin tutkimusjaksoja maailmalla. Säätiöiden keskinäisestä yhteistyöstä löytyi nytkin saatujen vastausten joukosta monenlaisia, hienoja esimerkkejä. Yhteistyötä tehdään myös lukuisten järjestöjen kanssa.
Kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa
Maj ja Tor Nesslingin säätiö laajensi apurahansaajilleen kohdistettua Nessling Impact -ohjelmaa, joka tähtää siihen, että säätiön rahoittamien tutkijoiden ja hankkeiden työ siirtyy yhteiskuntaan vauhdittamaan luonnon järjestelmät turvaavaa kestävyysmurrosta. ”Olemme myös ylpeitä hedelmällisistä ja tiiviistä yhteistyötä muiden säätiöiden kanssa, joka toteutui Puistokatu 4 -hankkeessa, Sininen pallo -ympäristöpalkinnossa ja Ympäristötiedon foorumissa. Yhdessä säätiöt ovat vahvempia!”, kerrotaan Nesslingin säätiöstä.
Pohjois-Savon ikääntyneiden asukkaiden sydän- ja hengitysterveys
Kuopion Seudun Hengityssäätiö koordinoi vapaamuotoisen Pohjois-Savon säätiö- ja rahastoverkoston toimintaa. Verkoston puitteissa säätiö sai vuoden 2023 aikana käynnistymään neljä yhteisrahoitteista hanketta, joiden kesto on kolme vuotta rahoituksen ollessa koko ajalle yhteensä reilut miljoona euroa. Hankkeissa tutkitaan ja selvitetään erityisesti Pohjois-Savon alueen ikääntyneiden asukkaiden sydän- ja hengitysterveyteen liittyviä haasteita ja niihin vaikuttavia keinoja.
Hyvän arjen rakentajat
Hyvän arjen rakentajat -ohjelmassa yksitoista suomalaista kolmannen sektorin järjestöä rakentaa yhdessä Vantaan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa turvallisempaa arkea lapsille, nuorille ja ikääntyville Vantaalla Havukosken ja Myyrmäen alueille vuosien 2023–2025 ajan.
Ohjelman koollekutsujana ja päärahoittajana toimii Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ja toisena rahoittajana Brita Maria Renlundin muistosäätiö. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA on mukana ohjelman kehittäjäkumppanina.
Vanhempia sekä lapsia ja nuoria tuetaan muun muassa erilaisilla ryhmämenetelmillä, konkreettisena apuna kotiin, arkielämän taitojen valmennuksella, keskustelu- ja kriisiavulla sekä tukihenkilö- ja vertaistukitoiminnoilla. Lapsille ja nuorille järjestetään lisäksi mielekästä vapaa-ajan harrastustoimintaa. Havukosken alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia yhdessä asukkaiden kanssa. Ikääntyneille tarjotaan etsivän vanhustyön tukea sekä tukihenkilö- ja ryhmätoimintaa.
Metsän puolella
Moniääniseen demokratiaan kuuluu vahva kansalaisyhteiskunta. Koneen Säätiön siirtyi Metsän puolella -aloitteen myötä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan tukemiseen, samalla kun se tuki tutkimusta ja taiteellista työskentelyä edelleen vahvasti.
Vastauksissa ilahdutti se, miten yhteistyöhakuisia, -kykyisiä ja kekseliäitä säätiöt ovat. Säätiöiden pitääkin olla ylpeitä kaikesta siitä yhdessä tekemisestä, joka viime vuosina on alkanut kukoistaa niin monin eri tavoin kaikessa säätiötoiminnassa.
Parempi tulevaisuus tehdään yhdessä.
.
Kuva: Sami Saastamoinen / Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiö
