”Tieteellinen tutkimus voi olla eettisesti hyväksyttävää ja luotettavaa ja sen tulokset uskottavia vain, jos tutkimus on suoritettu hyvän tieteellisen käytännön edellyttämällä tavalla.”

Näin todetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimassa ohjeessa Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa, ns. HTK-ohjeessa. Periaate pätee kaikkeen tutkimukseen tieteenalasta, tutkimuksen suorituspaikasta ja rahoituksen lähteestä riippumatta. HTK-ohje määrittelee hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdat, jotka sisäistämällä tutkija luo itselleen eettisesti kestävän toimintamallin. Suomalaista HTK-ohjetta on käytetty referenssinä rakennettaessa tiedeyhteisön omaa yleiseurooppalaista tutkimuseettistä koodistoa The European Code of Conduct for Research Integrity.

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluvat mm. rehelliset ja tarkat menettelytavat tutkimusta suunniteltaessa ja tuloksia dokumentoitaessa, aukottomat viittauskäytännöt, rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien avoin raportointi sekä esteellisyyksien asianmukainen huomioon ottaminen. Mikäli tutkija toimii vastoin näitä periaatteita, saattaa hän syyllistyä tiedevilppiin tai piittaamattomuuteen hyvästä tieteellisestä käytännöstä. HTK-ohje kertoo, miten hyvän tieteellisen käytännön loukkaaminen tunnistetaan ja tarjoaa lisäksi yksityiskohtaisen mallin tiedevilppiepäilyjen tutkimiseen.

Perimmäinen vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta on jokaisella tutkijalla ja tutkimusryhmällä. Kaikkien tutkimusta rahoittavien tahojen – säätiöt ja rahastot mukaan luettuina – on kuitenkin syytä olla tietoisia eettisesti kestävistä tutkimuskäytännöistä. Samoin on hyvä muodostaa etukäteisymmärrys siitä, mitä hyvän tieteellisen käytännön loukkaaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä rahoittaja voi tehdä HTK-loukkausta epäillessään tai saadessaan tiedon loukkausepäilystä.

Organisaatio voi virallisesti sitoutua noudattamaan HTK-ohjetta allekirjoittamalla sitoumuslomakkeen. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan verkkosivulta käy ilmi, että ohjeeseen ovat sitoutuneet kaikki Suomen yliopistot, lähes kaikki ammattikorkeakoulut, suuri määrä tutkimuslaitoksia ja joukko tutkimusrahoittajia, kuten Suomen Akatemia, Innovaatiorahoituskeskus Business Finland sekä Svenska litteratursällskapet i Finland.

Suomalaiseen HTK-ohjeeseen ja eurooppalaiseen koodistoon perehtymistä voi lämpimästi suositella niin säätiöiden toimi- ja luottamushenkilöille kuin säätiöiden rahoittamille tutkijoillekin. Säätiöiden on helppo informoida tutkijoita hyvän tieteellisen käytännön tunnusmerkeistä esimerkiksi viittaamalla HTK-ohjeeseen omilla verkkosivuillaan tai hakulomakkeissaan.

HTK-ohjeeseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon liittymistä kaikki säätiöt ja rahastot harkitsevat omista lähtökohdistaan käsin.
—
Tutustu myös Vastuullinen tiede -sivustoon, joka kokoaa yhteen ajantasaisen tiedon tutkimusetiikasta ja tiedeviestinnästä Suomessa.