Museoon, museoon!

Artikkelit
|
18.06.2020
Virve Zenkner (toim.), Säätiöt ja rahastot ry

Säätiöt ylläpitävät monia museoita ja kokoelmia. Mukaan mahtuu niin taidetta, kotimuseoita, historiaa, rakennusperintöä kuin teema- ja erikoismuseoita. Matka säätiökokoelmien äärelle johdattaa kävijän ympäri Suomen.

Moni museo ja kokoelma on osa paikallista identiteettiä ja vetovoimaa. Konstsamfundetin suursatsaus, taidemuseo Amos Rex Helsingissä on jo kansallinen ylpeyden aihe. Espoon modernin taiteen museo EMMA on tarjonnut kodin Saastamoisen säätiön merkittävälle taidekokoelmalle. Rovaniemi rakennutti taidemuseon Jenny ja Antti Wihurin rahaston taidekokoelmalle.

Säätiöt mahdollistavat senkin, että moni kallisarvoinen Helene Schjerfbeckin maalaus on päätynyt julkisesti kaikkien nähtäville.

Moniäänisyys, mahdollisuus katsoa toisin ja tukea myös marginaaleista syntyviä uusia avauksia ovat säätiöiden vahvuuksia, jotka ulottuvat myös niiden museoihin ja kokoelmiin. Uusin nykytaide, kotimuseoiden intiimit esinekokoelmat, historiallinen konttorikonekokoelma, Lottajärjestön ja naisten vapaaehtoistyön tutkiminen, lasten lukutaidon edistäminen – tervetuloa aarreaittaan, joka on kiinteä osa taide ja -kulttuurielämää, historian muistia ja sivistyksen kivijalkaa. 

Seuraavassa tutustumme näistä muutamaan, loput on listattu artikkelin perään omaehtoisia löytöretkiä varten. Kolme kurkistusta, olkaa hyvät!

Menneiden aikojen kruununmetsätorppa 

Murtovaaran talomuseo Pohjois-Karjalassa on aito menneiden aikojen kruununmetsätorppa: erämaatalo, jonne saavutaan pitkin metsäpolkuja. Lähimpään kylään on matkaa viisi kilometriä ja kirkonkylään Valtimolle parikymmentä. Murtovaara on ainoa Itä-Suomen vaara-asutuksesta kertova museo ja valtakunnallisestikin arvokas kulttuuriympäristö.

Sen ensimmäinen savupirtti valmistui 1840-luvulla. Kun isojaossa yksityinen ja kruunun maa erotettiin toisistaan, Murtovaaran mäkitupa jäi kruununmaalle. Vuonna 1859 Murtovaaran mäkituvan osti Matti Lipponen. Kruununmetsien luvatonta käyttöä valvoi tuolloin metsähallinto. Valtimollekin syntyi metsänvartijoiden talojen sekä kruununmetsätorppien verkosto, ja Lipponenkin solmi Metsähallituksen kanssa kruununmetsätorppasopimuksen. 1890-luvulta alkaen Murtovaarassa majoitettiin metsäsavottalaisia, sillä Kaakkois-Suomeen perustetuille suurille metsäyhtiöille Ylä-Karjala oli tärkeä puuraaka-aineen lähde. 

Tavan mukaan myös Murtovaaran puurakennuksia täydennettiin, siirrettiin ja uusia rakennettiin. Kansanperinteen tallentaja Samuli Paulaharju vieraili Murtovaaran tilalla 1907, kirjasi sen rakennukset ja luetteli mm. savupirtin lukuisat orret: haahla-, päre-, tupakka-, heinänkuivuu-, ainespuiden kuivuu- ja lankaorren. 1930-luvulta alkaen Murtovaaran perinteisenä säilynyttä rakennuskantaa dokumentoi muiden muassa Muinaistieteellinen toimikunta. Murtovaara lunastettiin Metsähallitukselta itsenäiseksi asutustilaksi 1931.

”Rakennustaitojen ylläpito ja niiden siirtäminen nykyisyyteen on noussut talomuseon yhdeksi tehtäväksi.” 

Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö osti tilan 1967. Muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa rakennuksia siirrettiin ja korjattiin. Murtovaaran talomuseo luovutettiin Valtimo-seuralle ja se avattiin yleisölle 1972. 

Murtovaaran rakennusten restaurointi 2000-luvun alussa toteutettiin Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden perinteisten rakenteiden korjaamiskursseilla. Talomuseon yhdeksi tehtäväksi onkin noussut rakennustaitojen ylläpito ja niiden siirtäminen nykyisyyteen. Arkkitehtiylioppilaita on käynyt monena vuotena perehtymässä Murtovaaran rakennuksiin ja korjauksiin. Perinnerakentamiseen erikoistunut professori Panu Kaila on tuonut Murtovaaraan puurakennusalan insinööriopiskelijaryhmiä Japanista saakka. Myös ammattiopiston rakennusalan opiskelijat ovat perehtyneet talomuseon pihapiirissä hirsirakentamiseen käytännön kautta. Opiskelijoiden lisäksi omatoimirakentajat hakevat oppia yhä useammin Murtovaarasta.

Tervetuloa kotiin!

Turussa sijaitseva museo Ett hem on konsuli Alfred Jacobssonin (1841–1931) ja hänen vaimonsa Hélènen (1854–1928) Åbo Akademin säätiölle lahjoittama kotimuseo. Ett hem tarjoaa mahdollisuuden tutustua vauraan kaupunkilaisporvariston elämään 1900-luvun taitteen molemmin puolin – aivan toisenlaiseen sfääriin kuin Murtovaaran talomuseo.

Hélène ja Alfred Jacobsson avioituivat vuonna 1877. Hélène oli varakkaasta perheessä, Alfred oli menestynyt liikemies, joka toimi monissa yrityksissä. Pariskunta ei koskaan saanut omia lapsia, mutta he ottivat Ruotsista Kerstin-nimisen ottotyttären. Museo perustettiin testamenttimääräyksellä 1925 Åbo Akademin säätiöille. Ett hem avattiin yleisölle vuonna 1932 alkuperäisessä rakennuksessa Hämeenkadulla. Nykyisessä rakennuksessaan Piispankadulla museo on toiminut vuodesta 1965.

”Kokoelmissa on Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Victor Westerholmin, Gunnar Berndtsonin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia.”

Museossa on esillä Jacobssonien keräämät taide-, esine- ja huonekalukokoelmat. Koti oli sisustettu erityylisillä huonekaluilla eri aikakausilta; museon kuistilta vierailija löytää kokoelman 1900-luvun alun sisäkasveja. Taidekokoelmassa on öljyväritöitä, grafiikkaa, akvarelleja, pastelleja ja veistoksia. Suurin osa teoksista on maisemamaalauksia. Kymmenkunta öljyväritöistä on muotokuvia perheenjäsenistä. Kokoelmissa on Albert Edelfeltin, Helene Schjerfbeckin, Victor Westerholmin, Gunnar Berndtsonin, Hjalmar Munsterhjelminja Akseli Gallen-Kallelan maalauksia. Monet aikansa parhaimpiin lukeutuneet kuvanveistäjät ovat myös edustettuina, esim. Wäinö Aaltonen ja Felix Nylund, joista jälkimmäinen on veistänyt Alfred Jacobssonin marmorisen muotokuvan.

Museolla on suuri tekstiilikokoelma, joka sisältää perinteisiä ryijyjä, kirjailtuja tyynyjä, pitsi- ja silkkiliinoja ja muita sisutustekstiilejä. Valokuvakokoelma sisältää ateljeekuvia perheestä, sukulaisista, tuttavista ja Alfredin liiketuttavista: on amatöörivalokuvia perheen kodista, kaupungista, kesähuviloista Ruissalosta ja Nokkalasta sekä matkoilta Euroopassa. Museolla on myös postikortteja, jotka perheenjäsenet ovat saaneet sukulaisilta ja tuttavilta sekä ruokalistoja ja plaseerauskortteja lukuisilta illallisilta. Valokuvat ja postikortit on luetteloitu ja myös osittain digitoitu. 

Taidetta kaupunkiin! 

Seuraavaksi tie vie rannikolle Vaasaan, jonka kaduilla ja julkisissa rakennuksissa on runsaasti veistoksia, ympäristötaidetta ja maalauksia. Tämän taideaarteen eräs mahdollistaja on Veljekset Gröndahlin Säätiö, jonka lahjoitusten turvin Vaasan kaupungin museot ovat tehneet taidehankintoja yli 40 vuoden ajan, ja jotka on nyt koottu myös kirjaksi.

Sisäsatamassa, Kuntsin modernin taiteen museon edustalla kävijää tervehtii kuvanveistäjä Laila Pullisen veistos Sibylla, jonka Veljekset Gröndahlin säätiö hankki 2017. Neuvottelut veistoshankinnasta käynnistettiin taiteilijan vielä eläessä. Pullinen ehti kertoa näkemyksensä sijoituspaikasta. Hänen toiveenaan oli paikka meren äärellä, koska sivistys ja ihmisten vuorovaikutus on aina – kulttuurista riippumatta – tullut helpoiten vesistöjen ja merien kautta.

”Lindforsin veistos muistuttaa lentämisen ilosta ja uusien maailmojen löytämisestä.”

Stefan Lindforsin veistos Aviator Solaris, Finavian ja Veljekset Gröndahlin säätiön yhteishankintakomeilee Vaasan lentoaseman edustalla. Veistos on tuuliviiri, jolle tuuli antaa elämän. Se koostuu kahdesta osasta: ruostumattomasta teräsputkesta hitsatusta tuuliviiristä sekä läpikuultavasta ja sinertävästä lasikuidusta rakennetusta siipiosiosta. Lindforsin luoma mielikuvitusalus muistuttaa lentämisen ilosta ja – kuinka sopivasti – uusien maailmojen löytämisestä. 

.

Taidemuseoita

Amos Rex

Konstsamfundetin taidemuseo Amos Rex tarjoaa vaihtuvia näyttelyitä, tapahtumia sekä kodin Sigurd Frosteruksen jälki-impressionistiselle taidekokoelmalle. Sen edeltäjä, Konstsamfundetin perustajan Amos Andersonin (1878–1961) nimeä kantanut taidemuseo toimi Helsingin Yrjönkadulla 1965–2017. Amos Rexin taidetta on myös verkossa

Espoon modernin taiteen museo EMMA

Kuopiolaislähtöisen teollisuussuvun perustaman Saastamoisen säätiön taidekokoelma on Suomen merkittävimpiä suomalaisen ja kansainvälisen taiteen kokoelmia, johon hankitaan jatkuvasti uusia teoksia. Se on osa Espoon kaupungin ylläpitämän EMMAn pysyvää näyttelykokonaisuutta ja ollut esillä museon perustamisesta lähtien. Kokoelmaan kuuluu nykyään yli 2 600 teosta.

Rovaniemen taidemuseo ja Korundi

Wihurin rahasto teki 1980-luvun alussa sopimuksen Rovaniemen kaupungin kanssa: jos säätiö lahjoittaa kokoelman museolle ja sitoutuu kokoelman kartuttamiseen, Rovaniemen kaupunki rakentaa kokoelmalle tilat. Näin syntyneen Rovaniemen taidemuseon ympärille kasvoi sittemmin kulttuurikeskus Korundi. Nykyään kokoelma sisältää yli 3200 teosta ja rahasto kartuttaa sitä vuosittain kymmenin teosostoin.  

OP:n Vallilan taidegalleria

OP Ryhmän Taidesäätiö kokoelmassa on kattava esitys suomalaista taidehistoriaa, mm. maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja tekstiilitaidetta 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. OP:n Vallilan toimitalon taidegalleria mahdollistaa vaihtuvien näyttelyiden järjestämisen. Kokoelman teoksia on vuosittain esillä myös eri museoissa, sekä omissa että muiden näyttelyissä.

Kotimuseoita

Casa Haartman 

Åbo Akademin säätiön ylläpitämä, kulttuurivaikuttaja Axel Haartmanin (1877–1969) kotitalo Naantalissa, jonka on suunnitellut arkkitehti Erik Bryggman 1925–1926, sisustus on Haartmanin. Casa Haartmanilla on laaja taidekokoelma, joka käsittää noin 500 Axel Haartmanin maalausta ja piirrosta, tekstiilejä, kirjoja, huonekaluja, taide-esineitä sekä muiden taiteilijoiden, kuten Victor Westerholmin, Wäinö Aaltosen, Fanny Churbergin ja Helene Schjerfbeckin teoksia.

Palsa-museo

Taiteilija Kalervo Palsan (1947–1987) kotitalo ja sen pihapiirissä oleva Getsemanena tunnettu ateljeemökki Kittilässä toimivat nykyään Palsa-museonaKauko Sorjosen säätiö osti Hyrynkangas-nimisen tilan kesällä 2011 ja on sen jälkeen kunnostanut rakennukset ja konservoinut ateljeen taideteokset. 

Päivikki ja Sakari Sohlbergin kotimuseo 

Helsingin Katajanokalla sijaitseva, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön ylläpitämä kotimuseo tarjoaa mahdollisuuden kokea aikamatka 1900-luvun tyypillisessä porvariskodissa. Jugend-talon ylimmän kerroksen museo koostuu kahdesta huoneistosta, jotka on yhdistetty toisiinsa. Sohlbergien koti on esineiden aarreaitta, joka sisältää kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista esineistöä aina 1800-luvulta lähtien.

Reitzin museo

Lauri ja Lasse Reitzin säätiön taidemuseossa Töölössä ovat esillä Helsingin merkittävimpiin rakennuttajiin 1920–50-luvuilla kuuluneen Lauri Reitzin keräämät taide- ja antiikkiesinekokoelmat. Säätiö on perustamisestaan lähtien kartuttanut Reitzin keräämiä kokoelmia. Museon alkuperäistä koti-ilmapiiriä kunnioittavaan interiööriin kuuluvat myös lukuisat eri aikakausilta peräisin olevat antiikkihuonekalut.

Söderlångvik

Söderlångvikin kartano Kemiönsaaressa toimii Amos Andersonin henkilöhistoriaa esittelevänä museona, jonne on sijoitettu Andersonin yksityinen taidekokoelma. Kesäkaudella esillä ovat vaihtuvat taidenäyttelyt. Omenapuutarhoja, metsätaloutta, kahvilatoimintaa ja tapahtumia. Lähistöllä on niinikään Konstsamfundetin omistama Purunpään luonnonsuojelualue, josta aukeaa näkymä Saaristomeren kansallispuistoon.

Särestöniemi-museo

Kauko Sorjosen säätiön omistama Särestöniemi-museo Kittilän Kaukosessa esittelee Reidar Särestöniemen (1925–1981) taidetta sekä asuin- ja työympäristön. Museon alueeseen kuuluu useita rakennuksia, tärkeimpinä vanhaa peräpohjalaista rakennusperinnettä edustava Särestöniemen suvun tila rakennuksineen sekä Reima ja Raili Pietilän 1970-luvulla suunnittelemat galleria- ja ateljeerakennukset eli Reidarin Särestö.

Taidekoti Kirpilä

Taidekoti Kirpilä Pohjoisella Hesperiankadulla Töölössä on lääkäri Juhani Kirpilän (1931–1988) ja tämän elämänkumppanin, antiikkikauppias Karl Rosenqvistin entisessä yksityiskodissa sijaitseva taidemuseo, joka kuuluu Suomen Kulttuurirahastolle. Kirpilän kokoelmaan kuuluu tällä hetkellä 540 teosta. Museossa järjestetään mm. liedkonsertteja yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa, muita konsertteja, erilaisia teemaopastuksia sekä lastentapahtumia.

Villa Gyllenberg

Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön koti- ja taidemuseo Villa Gyllenberg sijaitsee kauniissa luonnonympäristössä Helsingin Kuusisaaressa. Tunnelmallisessa vanhassa huvilassa kävijälle avautuu taiteenkeräilijän koti, joka rakennettiin 1900-luvun puolivälissä. Teemanäyttelyitä järjestetään museon yhteyteen rakennetussa galleriassa, jossa myös pidetään yleisön suosimia konsertteja. Virtuaalinen kierros esittelee sekä museon että sen puutarhan. Näyttely Salatun tiedon tie 3.6–11.10.2020.

Historiallisia museoita ja erikoismuseoita

Pohjanmaan museo

Professori, lääkäri Karl Hedmanin (1864–1931) keräilytyön tuloksena syntyi arvokas kokoelma taidetta, taidekäsityötä, antiikkiesineitä ja kulttuurihistoriallista esineistöä Pohjanmaan alueelta, joka hänen kuolemansa jälkeen lahjoitettiin Pohjanmaan museolle Vaasaan. Hedmanin säätiö kartuttaa tätä Pohjanmaan museon Hedmanin kokoelmaa sekä edistää museotoimintaa Vaasassa. 

Seurasaaren ulkomuseo

Professori Axel Olai Heikelin (1851–1924) perustamasta Seurasaaren ulkomuseosta, ”talonpoikaisesta Suomesta pienoiskoossa” löytyvät muun muassa Karunan kirkko, Niemelän torppa, pohjalaistalot Ivars ja Kurssi, karjalaistalo Pertinotsa, Kahiluodon kartano Taivassalosta sekä Iisalmen maalaiskunnan pappila. Vuonna 1956 perustettu Seurasaarisäätiö tukee Seurasaaren ulkomuseon työtä.

Lottamuseo

Lotta Svärd Säätiön ylläpitämä Lottamuseo Tuusulan Syvärannassa tallentaa Lottajärjestön historiaa ja tutkii naisten vapaaehtoista työtä. Päänäyttely ”Lotan tarina – Vaadi aina enin itseltäsi” kertoo Lottajärjestön historiasta, toiminnasta ja sen vaikutuksesta sodan jälkeiseen yhteiskuntaan. Erikoisnäyttely ”Harmaat sisaret – lääkintälottien tarina” kertoo lääkintäjaostossa työskennelleiden lottien kokemuksista, koulutuksesta ja käytännön työstä, iloineen ja suruineen. Tarjolla on myös Lotta Svärd -verkkomuseo.  

Päivälehden museo

Helsingin Sanomain Säätiöön kuuluva Päivälehden museo Helsingissä kertoo median historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta sekä sananvapauden toteutumisesta meillä ja muualla. Museo haluaa edistää medianlukutaitoa ja erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastusta. Näyttelyiden lisäksi se järjestää aktiivisesti erilaista ohjelmaa. Päivälehden museo toimii kiinteässä yhteistyössä Päivälehden arkiston kanssa. Museon kokoelmiin voi tutustua myös Arjen historia -portaalissa. Seitsemän koiraveljestä -näyttely lapsille Aleksis Kiven klassikon ja Mauri Kunnaksen lastenkirjan pohjalta 1.6.–30.12.2020.

Sibelius-museo

Sibelius-museo Turussa tallentaa ja esittelee suomalaisen musiikin historiaa 1700-luvulta tähän päivään saakka. Åbo Akademin säätiön ylläpitämällä museolla on laaja musiikkiarkisto, jota tutkijat käyttävät. Arkistomateriaalin digitointi on aloitettu. Konserttisarja Sibbe Live! tarjoaa elävää musiikkia museon omassa konserttisalissa. Näyttely ”Arkkitehdin kynä kohtaa paperin – luonnoksia ja piirroksia 1950­–2018” Eric Adlercreutzin (s. 1935) piirroksista 3.6.–31.12.2020.

Suomen Liikemiesten Kauppaopisto:
konttorikone- ja kalustekokoelma sekä taidekokoelma

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö kartuttaa ja pitää esillä omistamaansa konttorikone- ja kalustekokoelmaa, jotka on museoitu Suomen Liikemiesten Kauppaopiston tiloihin Helsingissä. Säätiön niin ikään omistama taidekokoelma on esillä koulurakennuksessa ja myös sitä kartutetaan. Konttorikonekokoelma ja taidekokoelma löytyvät molemmat verkosta.

STS-pankkimuseo 

Työväenliikkeen periaatteet ja tavoitteet olivat 1900-luvulla toimineiden työväen säästöpankkien taustalla. Palkansaajasäätiö ylläpitää STS-pankkimuseota, joka toimii nykyään osana Työväen Keskusmuseota Tampereella. STS-pankkimuseolla on oma arkisto ja myös verkkonäyttely.

Katso myös

Digimuseo.fi

.

Artikkeli pohjaa museoiden ja kokoelmien omiin esittelyihin.

Kuva: Amos Rex