70-vuotisjuhliaan viettävän Metsämiesten Säätiön syntyhistoria ulottuu talvi- ja jatkosotaan ja niitä seuranneiden vuosien ruokapulaan. Metsätyöntekijöiden ruokahuollon järjestämisestä alkunsa saanut säätiö on jakanut jo yli 42 miljoonaa euroa metsäalan hyväksi.

Sotavuosien ankaran säännöstelyn mukaiset korttiannokset eivät riittäneet savotoilla raskasta metsätyötä tekeville jätkille, ja ruokaa oli järjestettävä. Jo pelkästään kansakunnan energiahuolto lepäsi pitkälti halkojen varassa. Kansanhuoltoministeri V. A. Kotilainen asetti välirauhan aikaan syyskuussa 1940 toimikunnan valmistelemaan metsätyömaiden ruokahuoltoa. Työn tuloksena perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, jonka tehtäväksi tuli ruokatarpeiden ostolupien hankkiminen metsätyönantajille. Myöhemmin ryhdyttiin myös omiin mittaviin hankintoihin ja tavarantoimituksiin, jotka olivat lihaa, suolakalaa, juureksia, ym. Alussa asiakkaina oli 55 metsätyönantajaa, enimmillään laskutusasiakkaita oli 1 600.

Kun olot jatkosodan päättymisen jälkeen kohenivat ja säännöstelystä luovuttiin, välitystoiminta kävi tarpeettomaksi. Elokuussa 1948 Metsätyömaiden Muonitustoimiston toiminnan lopettamisesta tehtiin esitys kansanhuoltoministeriölle. Varallisuutta oli kuitenkin kertynyt toimitusmaksuista yli 42 miljoonaa markkaa, nykyrahassa noin miljoona euroa. Rahojen palauttaminen sadoille asiakkaille ei ollut mahdollista, eikä niitä haluttu palauttaa valtiollekaan.

”Metsä- ja uittotyöläiset suorittavat vuodesta vuoteen nurkumatta töistä ehkä raskainta”

Metsätyönantajien ja metsätyöntekijöiden edustajien viisas ja kaukonäköinen päätös oli perustaa yleishyödyllinen, metsäalaa palveleva säätiö. Perustamiskokouksessa 18.11.1948 nimeksi päätettiin Metsämiesten Säätiö. Toiminta-ajatus kiteytettiin sanomalehdille lähetetyssä tiedotteessa näin:

”Ehkä suurin osa kansaamme ei ole tietoinen niistä vaikeuksista ja elämänmukavuuksien puuttumisesta, joissa metsä- ja uittotyöläiset joutuvat työskentelemään karun luonnon keskuudessa. Heillä ei ole käytettävinään loisteliaita elokuvateattereita, ei ravintoloita eikä urheilusaleja. Näistä puutteista huolimatta metsä- ja uittotyöläiset suorittavat vuodesta vuoteen nurkumatta töistä ehkä raskainta. Eräissä asiasta kiinnostuneissa piireissä heräsi ajatus, että näiden miesten ravitsemus-, majoitus- ja sosiaalisten olojen parantamiseksi ja työtaidon kohottamiseksi olisi muun yhteiskunnan tehtävä voitavansa.”

Aina 1960-luvulle asti savotat työllistivät laajalti maaseudun mies- ja hevostyövoimaa. Puut kaadettiin ja työstettiin pinotavaraksi talvisaikaan metsäsavotoissa, mikä tarkoitti myös asumista askeettisissa savottapirteissä. Kesäkaudella puut uitettiin vesistöjä pitkin niin sahoille kuin sellu- ja paperitehtaille, joiden piiput tupruttivat Imatralta Eurajoelle ja Kotkasta Kemiin.

Säätiön ensimmäisen hallituksen muodosti lakkautettu muonitustoimikunta. Puheenjohtajana toimi kuolemaansa – vuoteen 1958 – saakka muonitustoimikunnan puheenjohtaja, metsäneuvos Eetu Anttilainen. Säätiön ensimmäiseksi asiamieheksi valittiin Muonitustoimiston sielu ja moottori, metsäneuvos Toivo Koskelo.

”Tehkää äkkiä päätös ja myykää Yhtyneiden paperit”

Metsämiesten Säätiön ensimmäiset sijoituskohteet olivat arvopaperit ja Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan asuintalon koko osakekanta. Ensimmäinen metsäkiinteistö hankittiin vuonna 1952 Kontiolahdelta.

Omaisuus karttui ja sijoitukset olivat turvallisia. Niiden tuotto oli kuitenkin heikko, mikä rajoitti Säätiön perustehtävää, apurahojen myöntämistä. Kun vuonna 1967 uudeksi puheenjohtajaksi nimettiin pääjohtaja Paavo W. Jokinen ja asiamieheksi metsäneuvos Pentti Kurki, sijoitusstrategia muuttui. Painopiste siirtyi kiinteistö- ja metsäsijoituksista arvopapereihin.

Varsinaista täysosumaa saatiin kuitenkin odottaa vuoteen 1990 saakka, jolloin Metsämiesten Säätiön perusomaisuuden arvo kolminkertaistui yhden vuoden aikana. Säätiön puheenjohtajan tehtävästä edellisenä vuonna irrottautunut pääjohtaja Jokinen kertoo: 

”Minä en ollut enää Säätiön hallituksessa, mutta minulla itselläni oli vähän Yhtyneiden osakkeita. Perjantaina osakkeiden hinta nousi 200 markan pintaan ja minä tuumailin, että saas nähdä, mitä niille tapahtuu maanantaina. Kun maanantaina soitin meklareille, ne kertoivat, että hinta on nyt 260 markkaa ja nousua näyttää olevan. Kello oli vähän yli 12 ja minä yritin tavoittaa asiamies Esko Kolehmaista. Kotoa kerrottiin, että oli ollut Säätiön työvaliokunnan kokous ja he olivat nyt lounaalla. Lopulta sain Eskon kiinni ja sanoin hänelle, että tehkää äkkiä päätös ja myykää Yhtyneiden paperit. Semmoista hintaa ette tule koskaan niistä saamaan. Esko antoi OKO:n meklareille toimeksiannon ja niistä Säätiö sai jotain 330 markkaa osakkeelta.”

Osakekurssi oli ampaissut ylös Metsä-Serlan yritettyä nurkanvaltausta Yhtyneisiin Paperitehtaisiin. Nurkanvaltausyritys epäonnistui, minkä vuoksi Metsä-Serla lähes kaatui, mutta Metsämiesten Säätiö rikastui.

Metsäalan merkittävä vaikuttaja

Onnistuneen varainhoidon ansiosta Metsämiesten Säätiöstä on kasvanut metsäalan merkittävä vaikuttaja. Perustamisvuodesta 1948 tähän päivään se on jakanut kaikkiaan 42 miljoonaa euroa metsäalan parhaaksi. Metsäomaisuuden tuotosta on viime vuosina jaettu apurahoina vuosittain noin 1,6 miljoona euroa – paljon enemmän kuin säätiötä perustettaessa oli sen koko alkupääoman määrä. Työn laajasta arvostuksesta kertoo se, että aivan viime vuosina neljä pienempää säätiötä on fuusioitunut osaksi Metsämiesten Säätiötä.

Metsäalan kehittämisessä ja alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä työkaluina ovat tänä päivänä apurahat ja stipendit, omat avaukset, kehittämishankkeet ja metsäalan toiminnan evaluointi. Helsingin yliopiston kansainvälisen metsäpolitiikan professuuri on esimerkiksi syntynyt Säätiön aloitteesta ja toimii sen rahoittamana. Nostaakseen keskiöön ihmisjohtamisen kehittämisen Säätiö on perustanut Metsäalan Johtamisakatemian, jonka se niin ikään rahoittaa. Metsämiesten Säätiö tukee myös vuosittain metsäalan opiskelijoiden kansainvälistymistä 100 000 eurolla ja on samalla vuosittaisella summalla Metsämuseo Luston pitkäaikainen tukija.

Neuvottelukunta onnittelee 70-vuotiasta!

Lisää aiheesta

Metsämiesten Säätiön verkkosivut | esittelyvideo

_{Kuva: Metsätyömies Voionsalmensaaressa Lappeenrannassa 1956. Kuvapaja / Lappeenrannan museot}