”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

”Miksi mikään ei uudistu?” -kysymys johdatti Kansan Sivistysrahaston keksimään ainutlaatuisen kilpailun ja vastaamaan itse haasteeseen 60-vuotispäivänsä kunniaksi.

Kansan Sivistysrahasto juhlii harvoin mutta kunnolla. Vuosijuhla on pidetty yleensä vain kymmenen vuoden välein, mutta kun juhlat on järjestetty, niihin on tullut yli 20 000 vierasta! Tällaisen väkijoukon houkuttelu on onnistunut säätiön tarkan strategisen pohdinnan tuloksena. Säätiön hallitus keksi pitää vuosijuhlansa Valkeakosken työväen musiikkitapahtuman yhteydessä, jossa on valmiiksi tuhansien ihmisten yleisö. ”Haluamme viedä juhlan sinne missä ihmiset ovat”, säätiön asiamies Ulla Vuolanne kiteyttää.

Vuosijuhlassa myönnettävät kulttuuripalkinnot sopivat juuri Valkeakoskelle, mutta samaa yleisöstrategiaa toteutetaan myös säätiön muiden palkintojen jaon yhteydessä. Muutaman vuoden välein jaettava Kalevi ja Irene Sorsan kääntäjäpalkinto sekä Katri Valan palkinto julkistetaan Helsingin kirjamessuilla, työelämän kehittämispalkinto puolestaan Kiljavalla SAK:n järjestöpäivillä. Kohderyhmittäin suunnitellulla palkintojen jakotilaisuudella säätiö tavoittelee parempaa vaikuttavuutta.

Vaikuttavuutta säätiö hakee myös perinteisen apurahatoimintansa kehittämisessä. Jotta myönnettyjen eurojen vaikuttavuus kasvaisi, keskimääräistä apurahaa kasvatetaan. Kansan Sivistysrahasto painottaa avustuksiaan myös entistä määrätietoisemmin. Tulevaisuudessa valitaan muutama kärkihanke, joita tuetaan enemmän. ”Meidän onnemme ei saa olla vain rippeinä maailmalla”, asiamies Ulla Vuolanne perustelee uutta avausta.

Yhteiskunnallinen akseli on tärkeä kaikissa Kansan Sivistysrahaston tukemissa hankkeissa niin tieteessä, taiteessa kuin koulutuksessa. Säätiö painottaa apurahoissaan jonkin verran myös sosiaalisia perusteita. ”Painopisteemme on rahoitettavien hankkeiden alkupäässä. Kansan Sivistysrahaston stipendiaatin ei tarvitse valmiiksi olla huipulla tai rahoittamamme hankkeen jo pitkälle edennyt. Me haluamme kannustaa – siis rohkaista alkutaipaleellaan olevia ihmisiä ja hankkeita.”

Kannustukseksi voi totisesti sanoa myös ainutlaatuista tempausta, jolla säätiö juhlisti omaa 60-vuotispäiväänsä heinäkuussa 2015. Kuten parhaat ideat usein, tämäkin syntyi puolivahingossa. Säätiön emeritusasiamies harmitteli kahvipöydässä iänikuisen ”Paljon onnea vaan” -laulun hegemoniaa, jolloin säätiön nykyinen asiamies päätti korjata maailmaa tältä osin paremmaksi. Säätiön hallitus innostui heti ajatuksesta, ja Kansan Sivistysrahasto julisti kaikille avoimen kilpailun, jolla etsittiin valtakuntaan uutta onnittelulaulua.

Idea inspiroi muitakin, sillä määräaikaan mennessä saapui 93 lauluehdokasta, joista säätiö valitsi finaaliin kymmenen parasta. Arvovaltainen raati valitsi voittajan lisäksi hopea- ja pronssisijan ansainneet laulut, ja myös yleisö sai äänestää säätiön kotisivuilla jaettuja lauluja. Yleisön suosikkilaulun ja kolmen kärkikappaleen tekijät palkittiin Valkeakosken vuosijuhlassa. Juhlakonsertin luonteeseen sopivasti voittajalaulu tietenkin esitettiin yhteislauluna 60-vuotiasta säätiötä onnittelen – och samma även på svenska! Ammattimaisesti hoidetun kilpailun yhteistyökumppaneiksi säätiö sai Suomen säveltäjät ja Elvis ry:n, joiden edustajat olivat alusta asti mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja raadissa.

Asiamies Ulla Vuolanteesta työssä parasta on luoda jotakin uutta ja erilaista sekä löytää toisiaan täydentäviä yhteistyötahoja. Säätiön perustoimintaa voi muunnella monin tavoin, kuten Päivi ja Paavo Lipposen rahaston malli osoittaa. Kansan Sivistysrahastoon kuuluva Lipposen rahasto ostaa Kuvataideakatemian lopputyönäyttelystä vuosittain muutaman teoksen. Taideteokset rahasto deponoi valtion nykytaiteen museolle Kiasmaan. Klassisessa win-win -yhdistelmässä kaikki hyötyvät: nuori taiteilija saa teoksen myytyä, Kiasmassa säilytettävä kokoelma karttuu, rahaston toiminta monipuolistuu ja suuri yleisö saa nähdäkseen uusinta nykytaidetta.

Kannustavalla säätiöllä on myös kannustavia tuen saajia. Työväenkulttuurin edistämisestä Kansan Sivistysrahaston palkitsema teatterineuvos Eila Roine kiteytti kiitospuheessaan sen, mikä kaikkia säätiöläisiä kannustaa jokapäiväisessä työssä: ”Apuraha on aina enemmän kuin sen euroarvo.”