Säätiöt ovat jokaisen toimintaa
Säätiöillä on valtava merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.
Nykyisen hallituksen tavoitteena on yritysten rahoituksen, oman pääoman ja riskinottokyvyn vahvistaminen toimilla, jotka vaikuttavat aloittavien yritysten, ns. nopean kasvun yritysten ja sukupolvenvaihdosta tekevien yritysten tarpeisiin. Kotimaisilla säätiöillä on 20 miljardia euroa pääomaa, jota voitaisiin kohdentaa entistä tehokkaammin pääomaköyhän Suomen talouden hyödyksi
Isänmaan rakentamiseksi perustetut säätiöt haluavat kaikissa toimissaan olla mahdollisimman tehokkaita toteuttaakseen tarkoitustaan kaikkien yhteiseksi hyväksi, niin myös sijoittamisessaan. Pääomasijoitustoiminta on osa ammattimaisesti hoidettua omaisuuden hajauttamista.
Nykyinen verotuskäytäntö on kuitenkin vaikeuttanut yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuuksia sijoittaa kommandiittiyhtiö-muotoisiin pääomarahastoihin. Tämä on yhteiskunnalle ja sen talouskasvulle haitaksi heikentäessään merkittävästi yritysten kasvurahoitusta.
Säätiöiden kannustaminen pääomasijoitusten lisäämiseen tehostaisi juuri kasvuyritysten pääomitusta. Pääomarahastojen hallinnointia hoitavilla yhtiöillä on erityisosaamista ja tietämystä siitä, miten löytää sijoituskohteet ja miten kehittää niitä.
Kerrannaisvaikutukset olisivat suuria, kun säätiöillä olisi mahdollisuus lisätä pääomasijoituksiaan kasvuyrityksiin, joiden tuottamat voitot jaettaisiin edelleen yleishyödylliseen toimintaan. Tämän kehityksen tukemisen pitäisi olla tärkein prioriteetti sääntelyä kehitettäessä.
Mahdollisten menetettyjen verotulojen fiskaalinen merkitys on olematon valtiontaloudelle, mutta useiden miljoonien arvoisilla sijoituksilla on suuri merkitys yhteiskunnalle talouden kasvun ja kasvuyrittäjien tuen myötä.
Kommandiittiyhtiöitä (ky) käytetään lisääntyvässä määrin rahastoina pääomasijoitustoiminnassa. Ky-muotoisesta pääomarahastosta saatu tulo on kuitenkin oikeuskäytännön valossa säätiöille ja muille yleishyödyllisille yhteisöille veronalaista tuloa.
Ky:tä verotetaan siten, että tulos jaetaan yhtiömiesten tulona verotettavaksi niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on henkilöyhtiön tuloon. Jako perustuu käytännössä yhtiösopimuksen määräyksiin voitto-osuuksista. Yleishyödyllisen yhteisön rahastonomistajan osalta tämä johtaa siihen, että voitto-osuudet verotetaan EVL:n mukaisena elinkeinotulona, vaikka tulot samantyyppisistä suorista sijoituksista ovat yleishyödyllisille yhteisöille TVL:n alaista verovapaata tuloa.
Tilanne olisi helppo korjata kaikkien eduksi muuttamalla säätiöiden pääomasijoitukset verovapaiksi suoraan lain nojalla. Muutos olisi selkeintä tehdä lakiin elinkeinotulon verottamisesta (EVL 6 §), jossa säädetään tuloista, jotka eivät ole elinkeinotuloa tai tuloverolakiin (TVL 23 §), jossa säädetään yleishyödyllisen yhteisön tuloista, jotka eivät ole elinkeinotuloa.
Yleishyödyllisten yhteisöjen tulot suorista osake- ja korkosijoituksista ovat Suomessa yleisen länsimaisen käytännön mukaan verovapaata tuloa. Pääomarahastosijoituksia ei ole syytä kohdella epäedullisemmin kuin muita sijoitussalkkuun kuuluvia sijoituksia, etenkään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa Suomi tarvitsee kaikki käytettävissä olevat pääomat yritysten ja uusien innovaatioiden rahoittamiseksi.
Nykyinen epäselvä verotuskäytäntö ei lisää verotuloja, vaan ainoastaan viranomaisten työtaakkaa ja yleishyödyllisten yhteisöjen transaktiokustannuksia. Koska pääomasijoitukset ovat osa hyvin hajautettua sijoitussalkkua, Suomessa nyt vallitseva epätoivottava sijoitusympäristö on jo johtanut tilanteeseen, jossa säätiöt ovat joutuneet hakemaan ulkomailta tarjolla olevia tehokkaampia sijoitusrakenteita.
Yksinkertaisella ja kaikkia hyödyttävällä toimenpiteellä kannustettaisiin säätiöitä lisäämään pääomasijoittamista. Tämä loisi yleishyödyllisille yhteisöille paremmat edellytykset pääomittaa myös kasvuyrityksiä ja rahoittaa innovaatiotoimintaa. Kun pääomitukseen saataisiin lisää yksityistä rahaa, julkista rahaa tarvittaisiin vähemmän.
.
Kuva: Karl Marx, Das Kapital, 1867. Zentralbibliothek Zürich, Sammlung Saitzew.